Puolan p\u00e4\u00e4ministeri kommentoi MTV:lle jalkav\u00e4kimiinakeskustelua: ”Ymm\u00e4rr\u00e4n t\u00e4ysin niit\u00e4 pelkoja ja motiiveja”<\/a>Maailmansodasta kommunismiin<\/p>\nToinen maailmansota oli kammottava puolalaisille suurvaltojen tuhoamissodassa. Yh\u00e4 arka kysymys on juutalaisten kohtalo Puolassa.<\/p>\n
Kommunismin aika oli vaikea, mutta ei monoliittinen, ja puolalaiset kykeniv\u00e4t raivaamaan tilaa Moskovan saappaan alla.<\/p>\n
Maa ei kuitenkaan ollut yksituumainen, niin vanhoillinen nationalistinen katolinen kirkko kuin nuoriso 1968 vaatimuksineen ja n\u00e4kemyksineen olivat t\u00e4st\u00e4 esimerkkej\u00e4.\u00a0<\/p>\n
My\u00f6s Solidaarisuus-liike alkoi riitautua pian perustamisensa j\u00e4lkeen. Kommunismin aikaan suhtautuminen hiert\u00e4\u00e4 yh\u00e4 yhteiskuntaa, ja on ase politiikassa.<\/p>\n
Yll\u00e4mainitut ovat suuria linjoja maan historiassa, eiv\u00e4t tyhjent\u00e4vi\u00e4, mutta kuitenkin merkityksellisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Historia on hyv\u00e4 muistaa, mutta siit\u00e4 on helposti my\u00f6s poliittiseksi ly\u00f6m\u00e4aseeksi.<\/p>\n
Puolan opetukset<\/p>\n
Kirjan loppupuolella kirjoittajat pohtivat lyhyesti \u201dPuolan opetuksia\u201d. Viime vuonna he haastattelivat useita asiantuntijoita (etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 nime\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heit\u00e4) siit\u00e4, milt\u00e4 Puola n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mihin suuntaan se on menossa, katolisesta kirkosta kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ihin. Niihin ei kannata oikaista aikaa s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4kseen, ennen kuin on lukenut historia-osuuden.<\/p>\n
Kiintoisaa ovat my\u00f6s heid\u00e4n neuvonsa Suomelle. N\u00e4k\u00f6kulmaa avartava on er\u00e4\u00e4n EU-asiantuntijan Suomi-kuva, joka pohtii ensin liberaalin demokratian vaikeaa asemaa Puolassa. Suomi ei ole Unkari eik\u00e4 Serbia.<\/p>\n
\u201dTeille hy\u00f6dyllisempi vertailukohta voisi olla It\u00e4valta. Siell\u00e4 on vanhastaan vahvoja ep\u00e4demokraattisia voimia, mutta valtion rakenteet ja poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 ovat pystyneet suojaamaan niilt\u00e4.\u201d<\/p>\n
Perustuslaissaan puolueeton It\u00e4valta. Kiintoisaa. Toisaalta ehk\u00e4 h\u00e4nen kristallipallonsa oli kirkas.<\/p>\n
Meill\u00e4 erityisesti Perussuomalaiset aivan viime p\u00e4ivin\u00e4 ovat antaneet tukensa Yhdysvalloille (JD Vancen<\/strong> sananvapauden puolustamiseksi naamioitu puhe M\u00fcnchenin konferenssissa ja tapaamiset kokouksen ulkopuolella), joka haluaa tukea eurooppalaisia \u00e4\u00e4riaineksia ja hajaannusta, kuten Saksan AfD:t\u00e4. It\u00e4vallassa Vapauspuolue h\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 samalla politiikan laidalla, Moskovalle mieliksi.<\/p>\nPuolalaisia kirjailijoita ja intellektuelleja mainitaan erityisesti 1800-luvun romantiikan yhteydess\u00e4, ja my\u00f6hemmiss\u00e4kin vaiheissa.<\/p>\n
\u00c4lymyst\u00f6, kansallinen her\u00e4\u00e4minen, identiteetti, vastarinta, kulttuuri, politiikka. Olisin mieluusti lukenut t\u00e4st\u00e4 ja heist\u00e4 viel\u00e4 oman luvun. Kuten omastakin historiasta tied\u00e4mme, kulttuurivaikuttajien merkitys aikansa aatteille, identiteetille ja kuvalle ulosp\u00e4in on ollut keskeinen.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n
Valloitussotien ja taajaan siirtyvien rajojen my\u00f6t\u00e4 oli parasta kaivaa hyllyst\u00e4 historia-karttakirja. Pari peruskarttaa olisivat olleet kirjaan hyv\u00e4 lis\u00e4, esimerkiksi Puolan jaoista ja 1900-luvun rajamuutoksista.<\/p>\n
Antoisa, viisastelua v\u00e4lttelev\u00e4 ja pohdiskeleva kirja, ja Puola on l\u00e4hell\u00e4.\u00a0\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Antti Bl\u00e5field ja Erja-Outi Heino: Puola on samaa maata (Siltala 2025). 312 s. Jumalan leikkikentt\u00e4. Siten kutsuu Puolaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2517,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-2516","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2516","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2516"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2516\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2517"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2516"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2516"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2516"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}