Professori Hanna Meretoja<\/strong> ja tutkija, muusikko Astrid Joutseno<\/strong> (Swan<\/strong>) korostavat Helsingin Sanomien<\/a> kirjoituksessaan, ett\u00e4 sankaritarinoiden sijaan julkisuudessa tarvitaan tarinoita, jotka auttavat kohtaamaan hankalan todellisuuden, surun ja voimattomuuden tunteen.<\/p>\n \u201dEi ole taisteluvalmiudestamme kiinni, miten meid\u00e4n k\u00e4y.\u201d <\/p>\n Vai voisiko omalla asennoitumisella sittenkin vaikuttaa kohtaloonsa?<\/p>\n Syyskuussa<\/strong> 1930 Notre Damen Pohjois-Amerikan sisarkunnan abbedissa antoi nunnaksi vihitt\u00e4ville nuorille naisille teht\u00e4v\u00e4n. Yhdelle paperiliuskalle piti kirjoittaa omael\u00e4m\u00e4kerta.<\/p>\n Tekstit l\u00f6ytyiv\u00e4t kuusi vuosikymment\u00e4 my\u00f6hemmin, kun Kentuckyn yliopisto k\u00e4ynnisti ik\u00e4\u00e4ntymistutkimuksen, joka selvitti Alzheimerin tautiin ja kuolleisuuteen vaikuttavia syit\u00e4. 180 nunnaa luovutti silloin kirjoituksensa tutkimusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. <\/p>\n Tutkijat jakoivat nunnat nelj\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n sen perusteella, kuinka paljon teksteiss\u00e4 esiintyi my\u00f6nteisi\u00e4 lauseita\u2009\u2013\u2009tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n heid\u00e4n terveydest\u00e4\u00e4n. Hyvin my\u00f6nteiseksi luokiteltiin muun muassa t\u00e4llainen ajatus:<\/p>\n Jumala aloitti el\u00e4m\u00e4ni hyvin antamalla minulle mittaamattoman arvokkaan armon.<\/p>\n Nunnia seurattiin yhdeks\u00e4n vuotta, jonka aikana 76 heist\u00e4 kuoli. Kun menehtyneiden kirjoituksia ja heid\u00e4n elinik\u00e4\u00e4ns\u00e4 peilattiin toisiinsa, ilmeni, ett\u00e4 v\u00e4hiten my\u00f6nteiset olivat kuolleet keskim\u00e4\u00e4rin 86,6 vuoden i\u00e4ss\u00e4, mutta my\u00f6nteisimm\u00e4t vasta 93,5-vuotiaina.<\/p>\n Nunnatutkimus<\/a> on yksi positiivisen psykologian tutkimussuuntauksen klassikoista. Sen tuloksen merkityst\u00e4 vahvistaa se, ett\u00e4 tutkitut olivat niin samankaltaisia. Lapsettomia naisia, joiden koulutus, el\u00e4m\u00e4ntavat ja terveydenhuolto eiv\u00e4t juuri poikenneet toisistaan.<\/p>\n Mutta ei tutkimus aukoton ole. <\/p>\n Kuinka paljon parikymppisen\u00e4 kirjoitettu lyhyt teksti lopulta kertoo ihmisest\u00e4? Ent\u00e4 n\u00e4kiv\u00e4tk\u00f6 jotkut nunnista el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 my\u00f6nteisess\u00e4 valossa siksi, ett\u00e4 he olivat poikkeuksellisen vahvoja ja terveit\u00e4\u2009\u2013\u2009ja eliv\u00e4tk\u00f6 he samasta syyst\u00e4 kauemmin kuin muut?<\/p>\n Pienehk\u00f6 otos ei taida kertoa lopullista totuutta siit\u00e4, miten henkinen hyvinvointi vaikuttaa ihmisen terveyteen ja elinaikaan. <\/p>\n Tarvitaan<\/strong> suuri otos. Sellaisen tarjoaa\u00ad Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n Finriski<\/a>-aineisto, johon on ker\u00e4tty tietoja suomalaisten terveydest\u00e4 ja elintavoista vuodesta 1972 saakka. Aikasarja on yksi v\u00e4es\u00adt\u00f6tutkimuksen pisimmist\u00e4 maailmassa.<\/p>\n Finriski on poikinut yli tuhat tieteellist\u00e4 julkaisua, muun muassa BMJ Openissa vuonna 2020 julkaistun artikkelin<\/a> elini\u00e4n pituuteen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n Tutkimuksen kohteena oli yli 38\u2009000 suomalaista. Heid\u00e4n vastauksiaan terveyskyselyiss\u00e4 seurattiin vuodesta 1987 vuoteen 2007 ja kuolleisuutta vuoteen 2014 asti.<\/p>\n Tutkittaville esitettiin toistasataa kysymyst\u00e4. Ne koskivat terveydentilaa, liikuntaa, ruokavaliota, tupakointia, alkoholink\u00e4ytt\u00f6\u00e4, unta, painoa, tapaturmia, tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja terveyspalvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. My\u00f6s koulutus, tulot ja vanhempien sairaudet huomioitiin. <\/p>\n Kiinnostava yksityiskohta l\u00f6ytyy tutkimuksen liitteest\u00e4: saavutuksiinsa hyvin tyytyv\u00e4isten elinik\u00e4 oli noin kaksi vuotta pidempi kuin tyytym\u00e4tt\u00f6mien mutta muilta ominaisuuksiltaan samanlaisten henkil\u00f6iden.<\/p>\n Henkisen hyvinvoinnin vaikutus el\u00e4m\u00e4n pituuteen voi olla suurempikin, sanoo artikkelin p\u00e4\u00e4kirjoittaja, THL:n tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tommi H\u00e4rk\u00e4nen<\/strong>. Tyytyv\u00e4inen ihminen voi arvioida kyselyss\u00e4 terveydentilaansa aiheettoman suopeasti, jolloin itse tyytyv\u00e4isyyden yhteys elinaikaan ei n\u00e4y koko painollaan. <\/p>\n Toisaalta tutkimustuloksesta ei H\u00e4rk\u00e4sen mukaan voi tehd\u00e4 sellaista johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 tyytym\u00e4t\u00f6n voisi pident\u00e4\u00e4 elinaikaansa vain ryhtym\u00e4ll\u00e4 hyvin tyytyv\u00e4iseksi. <\/p>\n Ajattelun k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen ei ole mutkatonta, mink\u00e4 lis\u00e4ksi pitk\u00e4\u00e4n jatkunut tyytym\u00e4tt\u00f6myys ja siihen liittyneet huonot elintavat ovat voineet vaurioittaa elimist\u00f6\u00e4 pysyv\u00e4sti.<\/p>\n Jos<\/strong> my\u00f6nteisyys pident\u00e4\u00e4 ik\u00e4\u00e4, voisiko se my\u00f6s parantaa sy\u00f6p\u00e4\u00e4n sairastuneen mahdollisuuksia pysy\u00e4 hengiss\u00e4?<\/p>\n Ainakin kielteiset tunteet n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t heikent\u00e4v\u00e4n sy\u00f6p\u00e4potilaan ennustetta.<\/p>\n Depressiosta ja ahdistuneisuudesta k\u00e4rsineill\u00e4 potilailla oli noin viidenneksen suurempi riski kuolla sy\u00f6p\u00e4\u00e4n tai johonkin muuhun syyhyn, ilmenee vuonna 2020 julkaistusta meta-analyysist\u00e4<\/a>. Sen tehneet kiinalaistutkijat olivat k\u00e4yneet l\u00e4pi 51 tutkimusta eri puolilta maailmaa.<\/p>\n Analyysin tekij\u00e4t muistuttivat, ett\u00e4 tutkimukset poikkesivat huomattavasti toisistaan, ja kehottivat suhtautumaan tulokseensa varovaisuudella. Toisaalta he pitiv\u00e4t havaitsemaansa yhteytt\u00e4 \u201dmerkitsev\u00e4n\u00e4\u201d. <\/p>\n My\u00f6s arkij\u00e4rjell\u00e4 on helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 masentuneen sy\u00f6p\u00e4potilaan on muita vaikeampi noudattaa terveellisi\u00e4 elintapoja, mik\u00e4 vuorostaan voi lyhent\u00e4\u00e4 elinik\u00e4\u00e4.<\/p>\n Sen sijaan n\u00e4ytt\u00f6 my\u00f6nteisyyden hy\u00f6dyist\u00e4 sy\u00f6p\u00e4\u00e4 sairastavalle on v\u00e4hemm\u00e4n selke\u00e4.<\/p>\n British Medical Journalissa julkaistiin vuosituhannen alussa meta-analyyysi<\/a> mielenhallinnan yhteydest\u00e4 sy\u00f6v\u00e4st\u00e4 selviytymiseen ja taudin uusiutumiseen. Potilaan taistelutahtoa oli mitattu kymmeness\u00e4 tutkimuksessa, mutta yleens\u00e4 siit\u00e4 ei ollut havaittavaa apua.<\/p>\n Sy\u00f6p\u00e4\u00e4 sairastavan ei tulisi tuntea painetta kokeilla psykologisia selviytymiskeinoja, oli analyysin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s.<\/p>\n Vuonna 2023 ranskalaisen psykologin Sullivan Fontessen<\/strong> tutkimusryhm\u00e4 tuli kuitenkin aivan toisenlaiseen lopputulokseen, ja Fontesse teki sen tiett\u00e4v\u00e4ksi sosiaalisessa mediassa<\/a>:<\/p>\n Olemme eritt\u00e4in iloisia siit\u00e4, ett\u00e4 artikkelimme \u201dHappy thus survivor?\u201d positiivisten tunteiden merkityksest\u00e4 sy\u00f6p\u00e4potilaiden selviytymisess\u00e4 on julkaistu Psycho-Oncology-lehdess\u00e4! \ud83c\udf89<\/p>\n \ud83d\udd0e T\u00e4ss\u00e4 meta-analyysiss\u00e4 tarkastelimme yli 3 000 tieteellist\u00e4 artikkelia <\/p>\n \ud83d\udcdd Tiukan valinnan j\u00e4lkeen 24 tutkimusta t\u00e4ytti kriteerimme<\/p>\n \ud83d\udca1 Ne osoittavat, ett\u00e4 sy\u00f6p\u00e4potilaiden positiiviset tunteet ennustavat parempaa selviytymist\u00e4<\/p>\n Artikkelin<\/a> mukaan my\u00f6nteisyys olisi yhteydess\u00e4 kymmenen prosenttia suurempaan todenn\u00e4k\u00f6isyyteen j\u00e4\u00e4d\u00e4 eloon.<\/p>\n Hyvinvointivalmentaja<\/strong> Aki Hintsan<\/strong> el\u00e4m\u00e4 mullistui Sveitsin Genevess\u00e4 6. hein\u00e4kuuta 2015. H\u00e4nen haimastaan oli l\u00f6ytynyt iso kasvain. Vastaavan diagnoosin saaneista on tilastojen mukaan viisi vuotta my\u00f6hemmin elossa en\u00e4\u00e4 muutama prosentti.<\/p>\n Hintsa perui loppuviikon menot, vet\u00e4ytyi ty\u00f6huoneeseensa ja sulki oven per\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Katumus iski nopeasti. H\u00e4n ei ollut el\u00e4nyt, kuten oli johtajia ja huippu-urheilijoita opettanut. T\u00f6it\u00e4 oli ollut liikaa, aikaa perheen parissa liian v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n Tapahtumasta kerrotaan Oskari Saaren<\/strong> teoksessa Aki Hintsa\u2009\u2013\u2009T\u00e4n\u00e4\u00e4n olen elossa. Sen rungon muodostavat Hintsan p\u00e4iv\u00e4kirjamerkinn\u00e4t. <\/p>\n Asiaa sulateltuaan Hintsa l\u00e4hti tavallista aiemmin kotiin. Pienille lapsilleen h\u00e4n osti matkalla j\u00e4\u00e4tel\u00f6\u00e4, vaimolleen kukkia ja samppanjaa\u2009\u2013\u2009uuden el\u00e4m\u00e4nvaiheen kunniaksi.<\/p>\n Kotona h\u00e4n kertoi uutisen vaimolleen. L\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 h\u00e4n ei kaunistellut tilannetta: elinaikaa oli j\u00e4ljell\u00e4 ehk\u00e4 vain viikkoja, paremmassa tapauksessa runsas puoli vuotta. Mutta uskovaisena h\u00e4n n\u00e4ki my\u00f6s kolmannen vaihtoehdon: Jumala puuttuu asiaan ja h\u00e4n paranee. <\/p>\n Kun Hintsa oli toipunut alkushokista, h\u00e4n teki itse\u00e4\u00e4n auttaakseen kaiken mahdollisen. Nukkui paljon. Lis\u00e4si liikuntaa. Ryhtyi noudattamaan elimist\u00f6n immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tukevaa ruokavaliota. <\/p>\n Aloitin py\u00f6r\u00e4ll\u00e4: vain 12 min. Tarkoitus on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 lihasta! Sitten vatsat, jalkapr\u00e4ssi, olkavarret, selk\u00e4, viel\u00e4 vatsaa, 45 min. (-\u2009-) Nyt tuorepuristettua mehua, punajuurta, porkkanoita, inkiv\u00e4\u00e4ri\u00e4, pinaatin lehti\u00e4 ja ananasta. <\/p>\n Sytostaatit heikensiv\u00e4t ruokahalua. Toisaalta v\u00e4h\u00e4iset kivut ja hyv\u00e4t veriarvot kertoivat siit\u00e4, ett\u00e4 hoito toimi.<\/p>\n Hintsan mielialat heittelehtiv\u00e4t.<\/p>\n Vastustajalla oli er\u00e4pallo, mutta se on hoidettu. Hoitoa ei tarvitse keskeytt\u00e4\u00e4, se jatkuu. <\/p>\n Kysyin my\u00f6s Jumalalta, mit\u00e4 pahaa olen tehnyt, ett\u00e4 H\u00e4n minua n\u00e4in kohtelee. <\/p>\n Ainoa tie on taistella l\u00e4pi kuoleman v\u00e4ijytyksen. <\/p>\n Mit\u00e4<\/strong> Sullivan Fontessen ryhm\u00e4n tutkimustuloksesta pit\u00e4isi ajatella? Voiko my\u00f6nteisyys todella auttaa sy\u00f6p\u00e4potilasta?<\/p>\n Vanhin ranskalaisten analysoimista tutkimuksista on vuodelta 1989. Siin\u00e4 seurattiin 36 amerikkalaista rintasy\u00f6p\u00e4potilasta yhdeks\u00e4n vuotta, jonka aikana suurin osa heist\u00e4 kuoli. <\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 potilasjoukossa pidemp\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ennusti parhaiten se, kuinka pitk\u00e4ksi aikaa sy\u00f6v\u00e4n levi\u00e4minen oli pys\u00e4htynyt seurannan alussa. Mutta jo toiseksi t\u00e4rkein tekij\u00e4 oli potilaan iloisuus. Sill\u00e4 oli vahvempi yhteys hengiss\u00e4 pysymiseen kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ennusteella tai et\u00e4pes\u00e4kkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n \u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n tulos<\/a> kuulostaa mullistavalta. Sen vakuuttavuutta kuitenkin heikent\u00e4\u00e4 pieni tutkittavien m\u00e4\u00e4r\u00e4. Lis\u00e4ksi artikkelissa lukee, ett\u00e4 toisen samankaltaisen tutkimuksen mukaan l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden vihamielisin\u00e4 ja ep\u00e4miellytt\u00e4vin\u00e4 pit\u00e4m\u00e4t potilaat eliv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti muita pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Vuonna 2014 julkaistussa ruokatorvensy\u00f6p\u00e4\u00e4n sairastuneita koskevassa tutkimuksessa on sent\u00e4\u00e4n suurempi otos: 834 potilasta, joita seurattiin viisi vuotta. Henkisesti hyvin voineet eliv\u00e4t pidemp\u00e4\u00e4n kuin huonosti voineet, lukee tutkimuksen lyhennelm\u00e4ss\u00e4<\/a>.<\/p>\n Tosin yht\u00e4 vahva yhteys havaittiin my\u00f6s fyysisen hyvinvoinnin ja selviytymisen v\u00e4lill\u00e4. <\/p>\n Ehk\u00e4 henkinen hyvinvointi johtuikin hyv\u00e4st\u00e4 olosta kehossa, mik\u00e4 vuorostaan johtui v\u00e4hemm\u00e4n vakavasta sy\u00f6v\u00e4st\u00e4? T\u00e4h\u00e4n lyhennelm\u00e4 ei tarjoa vastausta. Tutkimuksesta ei l\u00f6ydy t\u00e4yspitk\u00e4\u00e4 artikkelia.<\/p>\n Amerikkalaisen, vuonna 2016 julkaistun mahasy\u00f6p\u00e4potilaita koskevan tutkimuksen<\/a> mukaan muita paremmin selviytyiv\u00e4t ne, joilla oli korkea toiminnallinen hyvinvointi. Sit\u00e4 mitattiin muun muassa ty\u00f6kyvyll\u00e4, unen laadulla, sairauden hyv\u00e4ksymisell\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 nauttimisella.<\/p>\n Sen sijaan ihmisen syvempi\u00e4 tuntemuksia kuvastavalla emotionaalisella hyvinvoinnilla ei ollut lainkaan yhteytt\u00e4 henkiin j\u00e4\u00e4miseen.<\/p>\n Samana vuonna julkaistiin mittava UK Million Women Study, johon osallistui yli 700\u2009000 naista. Kymmenen vuoden aikana itsens\u00e4 v\u00e4hiten onnelliseksi kokeneet kuolivat selv\u00e4sti muita useammin sy\u00f6p\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Mutta kun tutkijat analysoivat menehtyneit\u00e4, paljastui, ett\u00e4 onnettomien suurempi kuolleisuus johtuikin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 heikommasta terveydentilasta.<\/p>\n Brittitutkimuksen<\/a> osallistujilla ei ollut seurannan alussa sy\u00f6p\u00e4\u00e4. Sama piirre yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s kolmea muuta Fontessen artikkelin tutkimusta. Miksi ne oli otettu mukaan meta-analyysiin, joka tutki my\u00f6nteisyyden yhteytt\u00e4 taudista selviytymiseen?<\/p>\n Tutkimuksissa tarkasteltiin sy\u00f6p\u00e4kuolleisuutta, joten ne olivat aiheeseen liittyvi\u00e4, Fontesse vastaa s\u00e4hk\u00f6postitse. Ne antoivat t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa positiivisten tunteiden ja elin\u00adajan yhteydest\u00e4.<\/p>\n Fontesse ei osaa sanoa, miten analyysiin lopputulokseen olisi vaikuttanut se, ett\u00e4 siit\u00e4 olisi j\u00e4tetty pois tutkimukset, joiden kohteilla ei ollut seurannan alussa sy\u00f6p\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kes\u00e4<\/strong> 2015 alkoi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 syksyksi. Kun hoidot toimivat, Aki Hintsan toiveikkuus kasvoi. Samalla perhe toi el\u00e4m\u00e4\u00e4n iloa ja merkityst\u00e4 eri tavalla kuin ennen. <\/p>\n Tosin h\u00e4nen mielentilansa vaihteli rajusti, paljolti kipujen mukaan. Vaikeina p\u00e4ivin\u00e4 h\u00e4n ajautui riitelem\u00e4\u00e4n vaimonsa kanssa. <\/p>\n En ole parasta seuraa. Olen alakuloinen ja v\u00e4synyt. Ep\u00e4ilen, pystynk\u00f6 tekem\u00e4\u00e4n nelj\u00e4nnen hoitojakson ensi viikolla. <\/p>\n Ensi kes\u00e4n\u00e4 ostan valkoisen Carrera 4S Cabrion. Se on tavoite. <\/p>\n Hintsaa kiritti eteenp\u00e4in se, ett\u00e4 h\u00e4net oli kutsuttu paneelikeskustelijaksi Davosissa tammikuussa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n Maailman talousfoorumiin (WEF). Siell\u00e4 voisi esitell\u00e4 arvovaltaiselle kuulijajoukolle ajatuksia ihmisen ytimest\u00e4. Se olisi h\u00e4nen uransa kohokohta.<\/p>\n Syyskuussa esiintyminen Davosissa vahvistettiin. H\u00e4n p\u00e4\u00e4sisi lavalle jopa kolmesti.<\/p>\n Super! Ensi kertaa WEF:n historiassa tupla- tai triplasessio. Pit\u00e4\u00e4 siis pysy\u00e4 hengiss\u00e4 keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4. <\/p>\n Yl\u00e4- ja alam\u00e4et seurasivat toisiaan.<\/p>\n En muista, ett\u00e4 sairastan haimasy\u00f6p\u00e4\u00e4. <\/p>\n Vastoin muutaman l\u00e4heisen kollegan arviota en kuollutkaan lokakuussa. Olen itse asiassa paremmassa kunnossa kuin vuosiin. <\/p>\n Samat ajatukset kiert\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni, liek\u00f6h\u00e4n viimeinen jouluni? <\/p>\n El\u00e4m\u00e4 on nyt tosi haastavaa. <\/p>\n Hintsa kuitenkin jaksoi menn\u00e4 tammikuussa Davosiin, jossa h\u00e4n keskusteli Formula 1:n maailmanmestarien Mika H\u00e4kkisen<\/strong> ja Sebastian Vettelin<\/strong> kanssa kahdesti siit\u00e4, kuinka tehd\u00e4 huippusuoritus.<\/p>\n Nyt voi sanoa, ett\u00e4 osui ja upposi. <\/p>\n Sy\u00f6p\u00e4hoitojen tulevaisuutta koskevassa paneelissa Hintsa ilmoitti olevansa loistavassa kunnossa ja antoi kuulijoille ohjeen sen varalta, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sairastuisivat sy\u00f6p\u00e4\u00e4n. <\/p>\n \u00c4lk\u00e4\u00e4 antako periksi, taistelkaa, k\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4 kaikki mahdolliset keinot, k\u00e4\u00e4nt\u00e4k\u00e4\u00e4 pellon jokainen kivi, joka vaan voi tuoda teille parannusta. <\/p>\n P\u00e4ivi Hietanen<\/strong> valmistui sy\u00f6p\u00e4l\u00e4\u00e4k\u00e4riksi vuonna 1986 ja aloitti ty\u00f6skentelyn Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa. Hyvin pian h\u00e4n huomasi, ett\u00e4 diagnoosin kuuleminen oli monille kova pala. <\/p>\n \u201dPotilailla oli hirve\u00e4 h\u00e4t\u00e4, mutta kukaan ei puhunut tunteistaan. Se oli aihe, josta henkil\u00f6kunnankaan ei toivottu puhuvan.\u201d<\/p>\n Havainto vaikutti siihen, ett\u00e4 Hietanen opiskeli my\u00f6s psykoterapeutiksi ja perusti sairaalaan yksik\u00f6n, joka antoi sy\u00f6p\u00e4potilaille henkist\u00e4 tukea. My\u00f6hemmin h\u00e4n toimi L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehden tieteellisen\u00e4 p\u00e4\u00e4toimittajana.<\/p>\n Hietasella luulisi olevan sanottavaa mielentilan merkityksest\u00e4 potilaalle. <\/p>\n Sairastuneen henkinen tukeminen ei ole rakettitiedett\u00e4, h\u00e4n toteaa. Jos l\u00e4\u00e4k\u00e4rin t\u00e4ytyy ilmoittaa ik\u00e4vi\u00e4 uutisia, h\u00e4nen on muistutettava itse\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 asia on potilaalle vakava. Kun diagnoosi ja tarjolla olevat hoidot on kerrottu, pit\u00e4\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa keskustelulle. Potilaan tulee my\u00f6s saada ohjeet, kuinka l\u00e4\u00e4k\u00e4rin voi tavoittaa. <\/p>\n \u201dJa jos mahdollista, pit\u00e4\u00e4 antaa toivon elementtej\u00e4.\u201d<\/p>\n L\u00e4\u00e4k\u00e4rin tulee my\u00f6s aistia potilastaan ja tarvittaessa ohjata t\u00e4m\u00e4 tuen pariin.<\/p>\n Sy\u00f6p\u00e4\u00e4n sairastuneen kannattaa eri keinoin vaalia mielenterveytt\u00e4\u00e4n, Hietanen sanoo. <\/p>\n \u201dKun el\u00e4m\u00e4\u00e4n astuu ep\u00e4varmuus, monelle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 voi tehd\u00e4 jotain, vaikkapa pit\u00e4\u00e4 huolta kunnostaan. Niin ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uhri, vaan my\u00f6s toimija.\u201d<\/p>\n Mihin kaikkeen sy\u00f6p\u00e4potilas voi vaikuttaa asennoitumisellaan?<\/p>\n \u201dP\u00e4\u00e4asiallisesti el\u00e4m\u00e4nlaatuunsa.\u201d<\/p>\n Ent\u00e4 selviytymiseen? <\/p>\n \u201dJonkun ihmisen kohdalla vaikutusta voi olla.\u201d<\/p>\n Vaikka sy\u00f6p\u00e4solu ei v\u00e4lit\u00e4 kantajansa mielialoista, tutkimuksista tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 stressi kohottaa tulehdusarvoja. Se taas voi edist\u00e4\u00e4 sy\u00f6p\u00e4solujen levi\u00e4mist\u00e4. Kyvyll\u00e4 siet\u00e4\u00e4 vaikeuksia saattaa siis olla merkityst\u00e4.<\/p>\n Ja jos potilaan henkinen tila on hyv\u00e4, kynnys kuntoiluun madaltuu. Liikunta voi vuorostaan aktivoida puolustussoluja ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tulehduksia. <\/p>\n \u201dPsykoimmunologinen tutkimus viittaa siihen, ett\u00e4 ihminen voi teoillaan vahvistaa puolustuskyky\u00e4\u00e4n.\u201d<\/p>\n Hietanen kuitenkin korostaa, ett\u00e4 tutkimusn\u00e4ytt\u00f6 sy\u00f6p\u00e4potilaan my\u00f6nteisyyden vaikutuksesta selviytymiseen on ohutta. Ehk\u00e4 tilastot hukkaavat ne yksitt\u00e4iset tapaukset, joissa siit\u00e4 on ollut apua.<\/p>\n Puhetta sy\u00f6p\u00e4taistelusta h\u00e4n karttaa.<\/p>\n \u201dSiit\u00e4 seuraa potilaalle syyllisyytt\u00e4: miksi en taistele tarpeeksi, miksi en pysty muuttamaan mielialani? Optimismi ja pessimismi ovat aika pysyvi\u00e4 luonteenpiirteit\u00e4, ne eiv\u00e4t muutu nappia painamalla.\u201d<\/p>\n Lis\u00e4ksi h\u00e4n on l\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 n\u00e4hnyt monia optimisteja, jotka ovat menehtyneet. <\/p>\n \u201dIhmisi\u00e4, joilla on ollut kaikki syy el\u00e4\u00e4 ja jotka ovat tehneet kaikkensa.\u201d <\/p>\n Hietanen on lukenut Fontessen artikkelin. Se ei ole vakuuttanut h\u00e4nt\u00e4. Siin\u00e4 on analysoitu eri tavoilla toteutettuja tutkimuksia eri sy\u00f6pi\u00e4 sairastaneista, h\u00e4n huomauttaa. Se lis\u00e4\u00e4 virheiden mahdollisuutta. Lis\u00e4ksi tutkimuksista ei k\u00e4y aina ilmi se, ett\u00e4 kuinka pitk\u00e4ll\u00e4 eri potilaiden sy\u00f6v\u00e4t olivat seurannan alussa tai mink\u00e4laisia hoitoja he my\u00f6hemmin saivat, vaikka n\u00e4m\u00e4 seikat vaikuttavat huomattavasti selviytymiseen.<\/p>\n Vaikka Hietanen n\u00e4kee analyysissa heikkouksia, h\u00e4n ei halua mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 sen tulosta. Eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n lannistaa sairastuneita.<\/p>\n Davosin<\/strong> j\u00e4lkeen alkoi Aki Hintsan kahdestoista hoitojakso. Perheen n\u00e4keminen auttoi h\u00e4nt\u00e4 kest\u00e4m\u00e4\u00e4n pahoinvointia ja ahdistusta. <\/p>\n Se nauru, ilo ja kikatus, mit\u00e4 lapset siin\u00e4 olohuoneen lattialla py\u00f6riess\u00e4\u00e4n saivat aikaan, helpotti minuakin. <\/p>\n Hoitojen ansiosta kasvain pienentyi entisest\u00e4\u00e4n. Maaliskuussa 2016 se leikattiin pois. Kun Hintsa oli her\u00e4nnyt nukutuksesta, h\u00e4n aloitti liikunnan. <\/p>\n Torstaina ja perjantaina poljin kuntopy\u00f6r\u00e4\u00e4 s\u00e4ngyss\u00e4 15 ja 22 minuuttia. <\/p>\n Toipuminen oli nopeaa. <\/p>\n Kaikki paremmin kuin voisi kuvitella! <\/p>\n Kev\u00e4t ja kes\u00e4 olivat t\u00e4ynn\u00e4 toivoa. Tampereella j\u00e4rjestetyss\u00e4 tapahtumassa Hintsa kertoi taistelun yh\u00e4 jatkuvan, mutta Aamulehdelle h\u00e4n puhui sairaudestaan jo menneess\u00e4 aikamuodossa.<\/p>\n Elokuussa 2016 sy\u00f6p\u00e4 uusiutui. Syyskuussa Hintsa jaksoi viel\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 katsomassa F1-osakilpailun Italian Monzassa. T\u00f6it\u00e4 h\u00e4n teki voimiensa rajoissa. <\/p>\n Lokakuu-marraskuun vaiheessa Hintsan kunto romahti. <\/p>\n Inhimillisesti katsoen en\u00e4\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n temppuja j\u00e4ljell\u00e4. (-\u2009-) Tulis luoti ja tappais. Niin kovat ovat kivut v\u00e4lill\u00e4 olleet. <\/p>\n Marraskuun 15. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Hintsa vietiin yksityiselle klinikalle, jossa olisi riitt\u00e4v\u00e4sti morfiinia kipujen lievitt\u00e4miseksi. Siell\u00e4 vaimo soitti Hintsalle t\u00e4m\u00e4n lempikappaleen, Leonard Cohenin<\/strong> Dance Me to the End of Love.<\/p>\n Hintsan aikuiset lapset saapuivat paikalle ja hyv\u00e4steliv\u00e4t is\u00e4ns\u00e4. Kaksi tuntia sen j\u00e4lkeen Hintsa menehtyi. <\/p>\n H\u00e4n oli el\u00e4nyt diagnoosin saamisen j\u00e4lkeen 18 kuukautta. Selv\u00e4sti pidemp\u00e4\u00e4n kuin tilastoista olisi voinut ennakoida.<\/p>\n My\u00f6nteisen<\/strong> el\u00e4m\u00e4nasenteen hy\u00f6dyst\u00e4 sy\u00f6p\u00e4potilaille on viitteit\u00e4 monissa tutkimuksissa, mutta usein j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi, johtuuko optimistien muita parempi selviytyminen lopulta muista syist\u00e4. <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/sk_19_syopaposi_nelio_positiivi3-1200x1200.jpg\"\/)
<\/a> <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/sk_19_syopaposi_nelio_negatiivi3-1200x1200.jpg\"\/)
<\/a> <\/p>\n
![](\"https:\/\/suomenkuvalehti.fi\/wp-content\/themes\/om-suomenkuvalehti-theme\/assets\/images\/free-sample-banner.svg\"\/)
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Antti T\u00f6rm\u00e4nen k\u00e4y toista taisteluaan sy\u00f6p\u00e4\u00e4 vastaan. Palsanm\u00e4et taistelevat sy\u00f6p\u00e4\u00e4 vastaan yhdess\u00e4. 2-vuotias Oiva taistelee harvinaisen aggressiivista sy\u00f6p\u00e4\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":252780,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,9641,32,1469,9945,9642,167],"class_list":["post-252779","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-terveys","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-health","tag-juttu-1","tag-suomi","tag-syopa","tag-syopahoidot","tag-syventava","tag-terveys"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116604878883332652","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/252779","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=252779"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/252779\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/252780"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=252779"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=252779"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=252779"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}