![\"\"](\"https:\/\/seura.fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/seuran-otsikko-59.jpg\")
<\/a>\n Vasemmalla vierekk\u00e4in toimittajan jalka ja karhun tassunj\u00e4lki. Oikealla pelkk\u00e4 tassunj\u00e4lki. <\/p>\n
Olen n\u00e4hnyt karhuja luonnossa<\/a>, mutta silloin niit\u00e4 pystyi katsomaan melko turvallisen tuntuisesti Kainuussa sijainneesta karhujen tarkkailuun rakennetusta hirsikojusta. Olisi aivan eri asia n\u00e4hd\u00e4 sellainen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4 tai kenties omassa kotipihassa, eih\u00e4n sinne t\u00e4st\u00e4 ole monenkaan minuutin matka.<\/p>\n Enk\u00e4 ole suinkaan ainoa, joka t\u00e4\u00e4ll\u00e4p\u00e4in \u2013 siis Alaj\u00e4rven ja Soinin rajaseudulla \u2013 on karhuja viime aikoina havainnut. Esimerkiksi Veli-Pekka Lammi<\/strong> on toukokuun aikana l\u00e4hett\u00e4nyt muutamankin s\u00e4v\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n karhukuvan Facebookin ryhm\u00e4\u00e4n nimelt\u00e4 J\u00e4rviseudun alueen luonto. Kuvat ovat per\u00e4isin h\u00e4nen Soinissa sijaitsevasta riistakamerastaan.<\/p>\n Ja paikalliset tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 Soinin metsiss\u00e4 karhuja on riitt\u00e4nyt aina. Nyt asia vain on konkretisoitunut minullekin.<\/p>\n Lue my\u00f6s: Yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 joukkio ylitti it\u00e4rajan \u2013 Rajavartiolaitos julkaisi kulkijoista sympaattisen kuvan<\/a><\/p>\n Mutta ent\u00e4 nyt, mit\u00e4 nyt kuuluisi tehd\u00e4 ja milt\u00e4 nyt pit\u00e4isi tuntua? Ollako innoissaan, ett\u00e4 suomalaiskansallisesti jopa mytologisessa asemassa pidetty upea luontokappale el\u00e4\u00e4 n\u00e4in l\u00e4hell\u00e4 minua ja perhett\u00e4ni, vai pit\u00e4isik\u00f6 olla peloissaan tai jopa panikoitua? Ja mihin edes perustuu ihmisten taipumus pel\u00e4t\u00e4 karhuja?<\/p>\n Otan yhteytt\u00e4 Suomen riistakeskuksen suurpetoasiantuntija Kai-Eerik Nyholmiin<\/strong>. Esit\u00e4n kysymykseni h\u00e4nelle.<\/p>\n L\u00e4heisell\u00e4 mets\u00e4autotiell\u00e4 oli karhun j\u00e4lki\u00e4, mit\u00e4 minun pit\u00e4isi nyt tehd\u00e4?<\/p>\n \u201dJ\u00e4ljist\u00e4 kannattaa ilmoittaa alueen petoyhdyshenkil\u00f6lle, joka voi kirjata havainnon luonnonvarakeskuksen s\u00e4hk\u00f6iseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n eli Tassuun<\/a>.\u201d<\/p>\n Mutta pit\u00e4isik\u00f6 minun nyt pel\u00e4t\u00e4?<\/p>\n \u201dL\u00e4ht\u00f6kohtaisesti karhua ei tarvitse pel\u00e4t\u00e4, mutta on hyv\u00e4 tiedostaa ne tilanteet, joissa karhu voi olla ihmiselle vaarallinen. <\/p>\n Emokarhu voi tarvittaessa suojella pentujaan aggressiivisestikin. Yleens\u00e4 emo pyrkii h\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisen pois niin sanottujen valehy\u00f6kk\u00e4ysten avulla, jolloin se saattaa tulla matalana, korvat luimussa muutaman metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Mutta jos ihminen yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 emokarhun pentuineen l\u00e4hiet\u00e4isyydelt\u00e4, voivat seuraukset olla vakavammat. <\/p>\n Yksitt\u00e4inen karhu on harvoin aggressiivinen ihmist\u00e4 kohtaan. Yleens\u00e4 karhu v\u00e4ist\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4 ja siit\u00e4 ei ole suurempaa vaaraa luonnossa liikkujille. \u00c4\u00e4nen pit\u00e4minen on paras konsti v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 karhukohtaamiset luonnossa.\u201d<\/p>\n Voiko n\u00e4lk\u00e4inen karhu tulla penkomaan pihojen komposteja ja roska-astioita?<\/p>\n \u201dIhmisiin tottunut karhu voi olla vaarallinen, jos se on esimerkiksi saanut pidemm\u00e4n aikaa ruokaa ihmisasutusten liepeilt\u00e4. Karhu tottuu nopeasti ihmisten l\u00e4sn\u00e4oloon ja voi my\u00f6s alkaa ik\u00e4\u00e4n kuin omia ravintokohteita kuten lintulautoja.<\/p>\n Pihoista tulevat tuoksut lintulaudoilta, komposteilta sek\u00e4 j\u00e4teastioilta voivat saada erinomaisen hajuaistin omaavan karhun tulemaan pihoille. Parasta vahinkojen ennaltaehk\u00e4isy\u00e4 onkin jo hyviss\u00e4 ajoin siivota pihoilta pois kaikki karhuille sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi kelpaava materiaali. Lis\u00e4ksi on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 roska-astioihin ei laiteta haisevia j\u00e4tteit\u00e4, vaan ne lajitellaan huolella. Roska-astian voi mahdollisuuksien mukaan my\u00f6s ottaa rakennuksen suojiin tyhjennysp\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka, jolloin ehk\u00e4ist\u00e4\u00e4n tehokkaasti karhujen p\u00e4\u00e4semist\u00e4 k\u00e4siksi j\u00e4tteisiin. <\/p>\n Joskus my\u00f6s luontainen ravintokohde kuten voikukka, apila, vuohenputki ja niin edelleen voivat tuoda karhun l\u00e4hellekin pihapiiri\u00e4 varsinkin loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 tai alkukes\u00e4st\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in on eritt\u00e4in suotavaa tehd\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti omatoimikarkotus turvallisesta sijainnista esimerkiksi kolistelemalla metalliesineit\u00e4.\u201d<\/p>\n Kuinka paljon karhu pelk\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4?<\/p>\n \u201dKarhu v\u00e4ist\u00e4\u00e4 normaalisti ihmist\u00e4, mutta on vaikea sanoa kuinka paljon se pelk\u00e4\u00e4 ihmist\u00e4. Ihmisarkuus johtuu monista tekij\u00f6ist\u00e4. Helposti saatavilla oleva ravinto ihmisasutuksen l\u00e4hell\u00e4 voi hyvinkin nopeasti muuttaa karhun k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 pelottomampaan suuntaan, jos tilanteeseen ei heti puututa. <\/p>\n Isoja eroja on my\u00f6s karhuyksil\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4. Monet nuoret karhut saattavat olla pelottomampia kuin aikuiset yksil\u00f6t, johtuen siit\u00e4, ett\u00e4 ne ovat vasta itsen\u00e4istyneet. Karhut el\u00e4v\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4hell\u00e4kin ihmisasutuksia ja ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 v\u00e4ist\u00e4 ihmist\u00e4 juoksemalla paniikinomaisesti pakoon pidemm\u00e4n matkan. Vaan ihmisen havaitessaan j\u00e4\u00e4v\u00e4t sopivan matkan p\u00e4\u00e4h\u00e4n tarkkailemaan tilannetta mets\u00e4n suojissa.\u201d<\/p>\n<\/a>
\n Karhuja Soinin mets\u00e4ss\u00e4 nauttimassa suolakivest\u00e4. Kuva Veli-Pekka Lammin riistakamerasta. <\/p>\n