{"id":257447,"date":"2026-05-25T04:36:10","date_gmt":"2026-05-25T04:36:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/257447\/"},"modified":"2026-05-25T04:36:10","modified_gmt":"2026-05-25T04:36:10","slug":"tutkimus-merkurius-saattoi-saada-kaikki-jaansa-yhdessa-ainoassa-paivassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/257447\/","title":{"rendered":"Tutkimus: Merkurius saattoi saada kaikki j\u00e4\u00e4ns\u00e4 yhdess\u00e4 ainoassa ”p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4”"},"content":{"rendered":"

Noin sata miljoonaa vuotta sitten Merkuriuksella oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen p\u00e4iv\u00e4: planeetta saattoi silloin saada kaiken vetens\u00e4.<\/p>\n

Aurinkokunnan sisin planeetta Merkurius tunnetaan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isest\u00e4 kuumuudestaan. P\u00e4iv\u00e4l\u00e4mp\u00f6tila voi nousta yli 430 celsiusasteeseen, joten ajatus vesij\u00e4\u00e4st\u00e4 sen pinnalla vaikuttaa ensi n\u00e4kem\u00e4lt\u00e4 mahdottomalta. Silti planeetan napa-alueilla sijaitsee paksuja j\u00e4\u00e4kerrostumia, joiden alkuper\u00e4 on askarruttanut tutkijoita vuosikymmeni\u00e4. Nyt uusi mallinnustutkimus viittaa siihen, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki t\u00e4m\u00e4 vesi saattoi saapua planeetalle yhden ainoan Merkuriuksen vuorokauden aikana.<\/p>\n

Tutkimuksen julkaisi<\/a> Journal of Geophysical Research: Planets, ja siit\u00e4 uutisoi<\/a> New Scientist. <\/p>\n

Merkuriuksen navoilla sijaitsee kraattereita, joiden pohjalle auringonvalo ei koskaan osu. Nasan Messenger-luotain, joka kiersi Merkuriusta vuosina 2011\u20132015, vahvisti niiden sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n useiden metrien paksuisia j\u00e4\u00e4esiintymi\u00e4.<\/p>\n

J\u00e4\u00e4n olemassaolo on ollut poikkeuksellinen arvoitus, koska Merkuriuksella ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ole suojaavaa ilmakeh\u00e4\u00e4 ja planeetta altistuu voimakkaalle auringons\u00e4teilylle. Aiemmissa tutkimuksissa on ehdotettu, ett\u00e4 veden olisi voinut tuoda komeettamainen kappale, joka t\u00f6rm\u00e4si planeettaan eritt\u00e4in suurella nopeudella.<\/p>\n

Uudessa tutkimuksessa tutkijat simuloivat t\u00f6rm\u00e4yksen vaikutuksia aiempaa yksityiskohtaisemmin. Mallin mukaan ratkaiseva tapahtuma olisi ollut suuri j\u00e4\u00e4t\u00e4 ja kive\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4nyt kappale, joka iskeytyi Merkuriukseen noin 100 miljoonaa vuotta sitten. T\u00f6rm\u00e4yksen seurauksena syntyi mahdollisesti Hokusai-kraatteri, yksi planeetan n\u00e4ytt\u00e4vimmist\u00e4 t\u00f6rm\u00e4ysj\u00e4ljist\u00e4.<\/p>\n

Kun kappale osui pintaan, suuri osa siit\u00e4 h\u00f6yrystyi v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Samalla Merkuriuksen ymp\u00e4rille muodostui ohut mutta vesih\u00f6yry\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 v\u00e4liaikainen ilmakeh\u00e4. Tutkijoiden mukaan planeetta olisi voinut lyhyen aikaa jopa hehkua tietyill\u00e4 aallonpituuksilla.<\/p>\n

Auringon voimakas s\u00e4teily hajotti suurimman osan t\u00e4st\u00e4 kaasukeh\u00e4st\u00e4 nopeasti avaruuteen. Simulaatioiden perusteella kuitenkin hieman yli viidesosa vesih\u00f6yryst\u00e4 ehti kulkeutua napa-alueille ennen katoamistaan. Siell\u00e4 vesi j\u00e4\u00e4tyi pysyv\u00e4sti varjoisiin kraattereihin, joissa l\u00e4mp\u00f6tila pysyy eritt\u00e4in alhaisena.<\/p>\n

Tutkimuksen mukaan koko prosessi olisi tapahtunut yhden merkuriuslaisen vuorokauden aikana. Merkuriuksen py\u00f6riminen on eritt\u00e4in hidasta: yksi vuorokausi planeetalla kest\u00e4\u00e4 176 Maan vuorokautta.<\/p>\n

Tutkijoiden mukaan hitaampi mutta suurempi t\u00f6rm\u00e4ys selitt\u00e4isi j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t paremmin kuin aiemmin ehdotetut eritt\u00e4in nopeat iskut. Hitaampi t\u00f6rm\u00e4ys my\u00f6s auttaisi enemm\u00e4n vett\u00e4 j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n planeetan pinnalle sen sijaan, ett\u00e4 se karkaisi avaruuteen.<\/p>\n

Havainto voi samalla ratkaista toisen pitk\u00e4\u00e4n avoimena olleen kysymyksen. Maan kuu muistuttaa monin tavoin Merkuriusta: molemmilla on l\u00e4hes olematon ilmakeh\u00e4 ja pysyv\u00e4sti varjoisia kraattereita. Silti Kuussa vett\u00e4 on huomattavasti v\u00e4hemm\u00e4n. Tutkijoiden mukaan ero voi johtua yksinkertaisesti siit\u00e4, ett\u00e4 Merkurius koki suhteellisen hiljattain suuren vett\u00e4 tuoneen t\u00f6rm\u00e4yksen, kun taas Kuulla vastaavaa tapahtumaa ei ehk\u00e4 koskaan ollut.<\/p>\n

Tuloksilla voi olla merkityst\u00e4 my\u00f6s laajemmassa aurinkokunnan tutkimuksessa. Vesivarastojen alkuper\u00e4 sis\u00e4planeetoilla on edelleen keskeinen kysymys planeettatutkimuksessa. Jos Merkuriuksen j\u00e4\u00e4 todella syntyi yhdest\u00e4 suuresta t\u00f6rm\u00e4yksest\u00e4, vastaavat tapahtumat ovat voineet olla merkitt\u00e4vi\u00e4 my\u00f6s Maan vesivarantojen synnyss\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4tietoa aiheesta odotetaan Euroopan avaruusj\u00e4rjest\u00f6n ja Japanin avaruusj\u00e4rjest\u00f6n yhteiselt\u00e4 BepiColombo-luotaimelta, joka laukaistiin vuonna 2018. Luotaimen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 asettua Merkuriuksen kiertoradalle my\u00f6hemmin t\u00e4n\u00e4 vuonna<\/a>, jolloin se pystyy tutkimaan planeetan napaj\u00e4\u00e4t\u00e4 aiempaa tarkemmin.<\/p>\n

\"\"Alun perin ESAn BepiColombo-luotaimen oli tarkoitus p\u00e4\u00e4st\u00e4 perille kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n Merkuriusta joulukuussa 2025, mutta pienen rakettimoottoriongelman vuoksi matkanteko hidastui ja saapuminen tapahtuu marraskuussa 2026. Kuva: ESA.<\/p>\n

ESA<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Noin sata miljoonaa vuotta sitten Merkuriuksella oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen p\u00e4iv\u00e4: planeetta saattoi silloin saada kaiken vetens\u00e4. Aurinkokunnan sisin…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":257448,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[114],"tags":[13694,453,33,31,30,35496,118,452,32,119],"class_list":["post-257447","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-avaruus","tag-aurinkokunta","tag-avaruus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-merkurius","tag-science","tag-space","tag-suomi","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116633363455271355","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/257447","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=257447"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/257447\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/257448"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=257447"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=257447"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=257447"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}