{"id":257714,"date":"2026-05-25T11:09:12","date_gmt":"2026-05-25T11:09:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/257714\/"},"modified":"2026-05-25T11:09:12","modified_gmt":"2026-05-25T11:09:12","slug":"miten-kheopsin-pyramidi-on-kestanyt-4500-vuotta-maanjaristyksia-nyt-loytyi-yksi-mahdollinen-selitys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/257714\/","title":{"rendered":"Miten Kheopsin pyramidi on kest\u00e4nyt 4500 vuotta maanj\u00e4ristyksi\u00e4? Nyt l\u00f6ytyi yksi mahdollinen selitys"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">Gizan suuri pyramidi on kest\u00e4nyt tuhansien vuosien ajan maanj\u00e4ristyksi\u00e4 ilman merkitt\u00e4vi\u00e4 vaurioita. Uuden tutkimuksen mukaan selitys voi l\u00f6yty\u00e4 muinaisten egyptil\u00e4isten tarkasta rakennesuunnittelusta ja poikkeuksellisen hyv\u00e4st\u00e4 ymm\u00e4rryksest\u00e4 rakennuspaikan ominaisuuksista.<\/p>\n<p>Tutkimus julkaistiin <a href=\"https:\/\/www.nature.com\/articles\/s41598-026-49962-6\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Nature<\/a>-tiedelehdess\u00e4, ja siit\u00e4 uutisoi muun muassa <a href=\"https:\/\/gizmodo.com\/how-egypts-great-pyramid-survived-thousands-of-years-of-earthquakes-2000761862\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Gizmodo<\/a>.<\/p>\n<p>Kheopsin pyramidi valmistui noin 4\u00a0600\u20134\u00a0450 vuotta sitten. Noin 138 metri\u00e4 korkea rakennelma on Gizan pyramidialueen suurin, ja sen arvioidaan koostuvan noin 2,3 miljoonasta kiviharkosta. Harkot on ladottu kerroksittain niin, ett\u00e4 ylemm\u00e4t kerrokset pienenev\u00e4t asteittain.<\/p>\n<p>Pyramidi on vuosituhansien aikana altistunut useille maanj\u00e4ristyksille. Gizan alueeseen on vaikuttanut useita j\u00e4ristyksi\u00e4, joiden keskukset ovat olleet noin 80 kilometrin s\u00e4teell\u00e4 pyramidialueesta. Suurimmaksi raportoiduksi j\u00e4ristykseksi mainitaan 7. elokuuta 1847 tapahtunut arviolta magnitudin 6,8 maanj\u00e4ristys.<\/p>\n<p>My\u00f6s 12. lokakuuta 1992 Gizan alueella tapahtui magnitudin 5,8 maanj\u00e4ristys. Sen yhteydess\u00e4 osa pyramidien yl\u00e4osien p\u00e4\u00e4llyskivist\u00e4 putosi ja vieri maahan. Muutoin Kheopsin pyramidi s\u00e4ilyi pitk\u00e4lti vahingoittumattomana.<\/p>\n<p>Nyt tutkijaryhm\u00e4 on selvitt\u00e4nyt, miksi pyramidi on pysynyt n\u00e4in hyvin pystyss\u00e4. Ryhm\u00e4\u00e4 johti <strong>Asem Salama<\/strong> Kairon kansallisesta t\u00e4htitieteen ja geofysiikan tutkimuslaitoksesta.<\/p>\n<p>Tutkijat mittasivat niin sanottuja ymp\u00e4rist\u00f6v\u00e4r\u00e4htelyj\u00e4 37 kohdassa pyramidin ymp\u00e4rill\u00e4. Kyse on matalatasoisista maan ja rakenteen liikkeist\u00e4, joita aiheuttavat esimerkiksi arkinen ihmistoiminta, valtamerten aallokko ja ilmaston vaihtelut.<\/p>\n<p>Mittauksilla selvitettiin, miten v\u00e4r\u00e4htelyt kulkevat pyramidin sis\u00e4kammioiden, kivien ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maaper\u00e4n l\u00e4pi. N\u00e4in tutkijat pystyiv\u00e4t arvioimaan, miten rakenne k\u00e4ytt\u00e4ytyy maanj\u00e4ristyksen kaltaisessa kuormituksessa.<\/p>\n<p>Tulosten mukaan suurin osa v\u00e4r\u00e4htelyist\u00e4 resonoi pyramidin rakenteessa 2\u20132,6 hertsin taajuuksilla. T\u00e4m\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 v\u00e4r\u00e4htelyt jakautuvat melko tasaisesti eri mittauspisteiden v\u00e4lill\u00e4. Pyramidin ulkopuolella v\u00e4r\u00e4htelyjen taajuus oli noin 0,6 hertsi\u00e4.<\/p>\n<p>Taajuusero on tutkijoiden mukaan voinut auttaa pyramidia s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n ehj\u00e4n\u00e4. Se saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 resonanssin vaikutuksia maanj\u00e4ristyksen aikana rajoittamalla rakenteen ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maaper\u00e4n v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta.<\/p>\n<p>Tutkijat havaitsivat my\u00f6s, ettei pyramidin perustan alla suoraan peruskallioon louhitussa maanalaisessa kammiossa esiinny vahvistuneita taajuuksia. Kuninkaan kammion yl\u00e4puolella olevat niin sanotut kevennyskammiot ovat puolestaan saattaneet est\u00e4\u00e4 tuhoisien v\u00e4r\u00e4htelytaajuuksien etenemist\u00e4 kammioon, johon Khufu haudattiin.<\/p>\n<p>Tutkimus ei kuitenkaan osoita suoraan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 piirteet olisi suunniteltu nimenomaan maanj\u00e4ristyksi\u00e4 vastaan. Se viittaa silti siihen, ett\u00e4 muinaiset egyptil\u00e4iset rakentajat ymm\u00e4rsiv\u00e4t syv\u00e4llisesti rakennesuunnittelua ja geoteknist\u00e4 rakentamista.<\/p>\n<p>            Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n<p class=\"has-text-align-center\" style=\"margin-bottom: 1.5rem\">\n            Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen<br \/>\n            kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkip\u00e4iv\u00e4.\n        <\/p>\n<p style=\"font-size: 12px; margin-bottom: 0.5rem; text-align: center\">\n        Uutiskirjeet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s mainontaa. Lis\u00e4tietoja henkil\u00f6tietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 Otavamedia Oy:n<br \/>\n        <a href=\"https:\/\/otavamedia.fi\/tietosuoja\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">tietosuojaselosteesta.<\/a>\n    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Gizan suuri pyramidi on kest\u00e4nyt tuhansien vuosien ajan maanj\u00e4ristyksi\u00e4 ilman merkitt\u00e4vi\u00e4 vaurioita. Uuden tutkimuksen mukaan selitys voi l\u00f6yty\u00e4&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":257715,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,74,28,29,15,18,21,17497,1003,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":["post-257714","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ulkomaat","tag-breaking-news","tag-breakingnews","tag-featured-news","tag-featurednews","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-headlines","tag-latest-news","tag-latestnews","tag-maanjaristykset","tag-main-news","tag-mainnews","tag-news","tag-otsikot","tag-paauutiset","tag-pyramidit","tag-rakentaminen","tag-suomi","tag-top-stories","tag-topstories","tag-ulkomaat","tag-uutiset","tag-world","tag-world-news","tag-worldnews"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116634908566734887","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/257714","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=257714"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/257714\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/257715"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=257714"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=257714"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=257714"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}