{"id":26022,"date":"2025-09-05T03:19:12","date_gmt":"2025-09-05T03:19:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/26022\/"},"modified":"2025-09-05T03:19:12","modified_gmt":"2025-09-05T03:19:12","slug":"luonnonvarojen-ja-raaka-aineiden-kaytto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/26022\/","title":{"rendered":"Luonnonvarojen ja raaka-aineiden k\u00e4ytt\u00f6"},"content":{"rendered":"<p>\n      Luonnonvarojen kasvavan k\u00e4yt\u00f6n arvioidaan aiheuttaneen enemm\u00e4n kuin puolet kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja 90 prosenttia luontokadosta ja vesiniukkuudesta. Taloudelliset hy\u00f6dyt luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 jakautuvat yh\u00e4 harvemmille. Taloudelliset, sosiaaliset ja ymp\u00e4rist\u00f6n tilaan liittyv\u00e4t vaikutukset  vaihtelevat suuresti maittain.\n  <\/p>\n<p>Maailman talous on kaksinkertaistunut vuoden 1970 j\u00e4lkeen valtavien teknologisten harppausten siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isess\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 el\u00e4vien ihmisten osuus on pienentynyt. Samaan aikaan uusiutuvien ja uusiutumattomien luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4minen on kolminkertaistunut maailmassa.<\/p>\n<p>Tilanteen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja vaadittujen toimien suunnittelu ja toimeenpano vaatii poliittisilta p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4, yrityksilt\u00e4, kunnilta, j\u00e4rjest\u00f6ilt\u00e4 ja kansalaisiltakin neuvokkuutta ja halua muutokseen. Luonto on el\u00e4v\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4omaa. Jotta ihmiset, el\u00e4imet ja kasvit voivat hyvin, yrityksill\u00e4 s\u00e4ilyy toimintaedellykset ja poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4mme pysyy vakaana, on luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 suunnitelmallista ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>          Luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on useita ratkaisuja<\/p>\n<p>Luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voidaan tehostaa niin teknisill\u00e4 kuin sosiaalisillakin innovaatioilla ja luoda samalla uutta, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 liiketoimintaa, joka ei keskity kulutuksen kasvattamiseen vaan laadukkaampaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ja virkamiehist\u00f6 luovat pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4lle k\u00e4yt\u00f6lle. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 voidaan luoda minimitaso, johon yritysten on ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiltaan p\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4, mutta muilla keinoilla voidaan my\u00f6s tukea yritysten pyrkimyksi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 viel\u00e4 paremmalle tasolle.<\/p>\n<p>Kansalaisilla ja kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa kysynn\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja laatuun sek\u00e4 siihen, mit\u00e4 tietoja ja ominaisuuksia he vaativat tuotteilta.<\/p>\n<p>Resurssitehokkuuden parantaminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen, luonnon monimuotoisuuden suojelu ja kest\u00e4v\u00e4n kulutuksen tukeminen ovat esimerkkej\u00e4 ratkaisuista, joiden avulla luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n viem\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4lle uralle. Lis\u00e4ksi tiettyjen materiaalien kierr\u00e4tt\u00e4minen on tehokas tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 neitseellisten raaka-aineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Muutos ei tapahdu kaikilta osin kovin nopeasti, mutta ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien kriittisyyden takia on pystytt\u00e4v\u00e4 arvioimaan vaikuttavimmat toimet, joihin voidaan k\u00e4yd\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti k\u00e4siksi. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4ytettyjen ohjauskeinojen ett\u00e4 valittujen liiketoiminnallisten ratkaisujen tulisi olla tarkasti punnittuja:<\/p>\n<ul>\n<li>Mitk\u00e4 ovat luonnonvarojen tietyn k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen hy\u00f6dyt ja haitat suhteessa muihin k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin? K\u00e4ytet\u00e4\u00e4nk\u00f6 esimerkiksi kriittisi\u00e4 raaka-aineita liikenteeseen, energian tuotantoon vai elektroniikkaan?<\/li>\n<li>Mit\u00e4 kerrannaisvaikutuksia niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 syntyy toisissa j\u00e4rjestelmiss\u00e4? Miten esimerkiksi korvaamme muovien tehostuneesta kierr\u00e4tyksest\u00e4 aiheutuneen materiaalivajeen energiantuotannossa? Tai jos k\u00e4yt\u00e4mme ruuaksi kelpaavia raaka-aineita polttoaineisiin, miten katamme ruuan tarpeen?<\/li>\n<li>Miten arvioidaan mit\u00e4 raaka-aineita tulisi ensisijaisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tekstiileihin, pakkauksiin, elektroniikkaan? Ent\u00e4 miten n\u00e4it\u00e4 materiaaleja pystyt\u00e4\u00e4n kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n, jotta neitseellisten luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voidaan pienent\u00e4\u00e4?<\/li>\n<\/ul>\n<p>Uusien ratkaisujen valinnan tulisi pohjautua koko elinkaaren kattavaan arvioon siit\u00e4, mitk\u00e4 vaikutukset verrattuna nykyhetkeen olisivat, siirtyyk\u00f6 taakka vain yhdelt\u00e4 toimijalta tai sektorilta toiselle vai voidaanko parhaimmillaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ratkaisu, joka hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 useita toimijoita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Luonnonvarojen kasvavan k\u00e4yt\u00f6n arvioidaan aiheuttaneen enemm\u00e4n kuin puolet kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja 90 prosenttia luontokadosta ja vesiniukkuudesta. Taloudelliset hy\u00f6dyt luonnonvarojen&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":26023,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-26022","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede","15":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26022","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26022"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26022\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26023"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26022"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26022"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26022"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}