Virtuaalitodellisuus, virtual reality alias VR, on suuren l\u00e4pimurron kynnyksell\u00e4. 3D-efektit ja t\u00e4ydet 360 astetta k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t elokuvakohtaukset ovat viihteen tulevaisuutta. Nyt meill\u00e4 ja maailmalla elet\u00e4\u00e4n innokasta VR-buumia vision\u00e4\u00e4reineen ja pienyrityksineen.<\/p>\n
Taas kerran: onhan virtuaalitodellisuus ollut l\u00e4pimurron kynnyksell\u00e4 jo 1990-luvun virtuaalilaseista l\u00e4htien ja varhemminkin.<\/p>\n
\u2014 VR:n breikkaaminen ei liity pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siihen, kuinka hienoa teknologiaa on tarjolla, vaan siihen, kuinka mukava sit\u00e4 on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, psykologian tutkija Jukka H\u00e4kkinen<\/strong> toteaa.<\/p>\n Ihminen onkin virtuaalitodellisuuden suuri ongelma ja haaste, nyt ja jatkossa.<\/p>\n \u2014 Parinkymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 VR:n laitteet voivat olla t\u00e4ysin erilaisia, mutta ihmissilm\u00e4 tai aistisysteemi ei ole muuttunut mihink\u00e4\u00e4n, professori Takashi Kawai <\/strong>japanilaisesta Wasedan yliopistosta sanoo.<\/p>\n Virtuaalitodellisuuden k\u00e4ytt\u00f6ergonomiatutkimuksen pioneeri Kawai vierailee nyt vuoden verran Helsingin yliopistossa. H\u00e4nen tarkoituksensa on yhdess\u00e4 H\u00e4kkisen kanssa tutkia, mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 VR voisi tuoda ja kuinka est\u00e4\u00e4 kybersairaudet.<\/p>\n VR-lasit aiheuttavat joillekin pahoinvointia, py\u00f6rrytyst\u00e4 ja huimausta sek\u00e4 silm\u00e4nrasitusta. Ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4t oireet johtuvat ihmisen havaintomekanismeista.<\/p>\n H\u00e4kkinen ja Kawai ovat molemmat havaintopsykologeja, ja he ovat tutkineet paljon erityisesti stereon\u00e4k\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 perustutkimustausta on luonut mainion pohjan virtuaalitodellisuuden tutkimukselle.<\/p>\n \u2014 N\u00e4k\u00f6tutkijat ovat kysytty\u00e4 kamaa monessa firmassa, mutta he eiv\u00e4t itse tied\u00e4 t\u00e4t\u00e4. Firmat taas eiv\u00e4t tied\u00e4, ett\u00e4 Suomessa on paljon t\u00e4m\u00e4n alan osaajia, H\u00e4kkinen huomauttaa.<\/p>\n 45 ASTETTA AUTTAISI<\/strong><\/p>\n Kyberheikotus iskee, kun aistitietojen v\u00e4lill\u00e4 on suuri ristiriita. Elokuvissa ja peleiss\u00e4 virtuaalilasit luovat usein tunnun, ett\u00e4 nyt kaarretaan kovaa kolmiulotteisessa tilassa. Sis\u00e4korvan vestibulaarij\u00e4rjestelm\u00e4 kuitenkin viestii, ett\u00e4 mit\u00e4 viel\u00e4, t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n pysyt\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin paikallaan.<\/p>\n Niin sanotun myrkytysteorian mukaan huono olo johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 aivot ovat tottuneet tiettyjen asioiden korreloivan \u2014 tai sitten jotain on pahasti pilalla.<\/p>\n Heikotuksen syyt\u00e4 ei tiedet\u00e4, mutta sit\u00e4 voi koettaa helpottaa. Virtuaalitodellisuuteen voisi rakentaa staattisia kehikkoja, jotka linkitt\u00e4v\u00e4t sen ulkomaailmaan. Kovassa liikkeess\u00e4 systeemi voisi mustata n\u00e4k\u00f6kent\u00e4n reunat.<\/p>\n \u2014 Kova liike tuottaa pahoinvointia juuri \u00e4\u00e4reisn\u00e4\u00f6n alueella. Elokuvateatterissa hyvin harva voi pahoin, vaikka kankaalla olisi kuinka hurjaa liikett\u00e4, H\u00e4kkinen kertoo.<\/p>\n H\u00e4nen mukaansa kannattaisi kartoittaa tarkkaan, mitk\u00e4 liikkeet 3D-maailmassa ovat erityisen pahoja ja antaa sitten sis\u00e4ll\u00f6ntuottajille ohjeet v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 niit\u00e4.<\/p>\n \u2014 Sen sijaan ett\u00e4 k\u00e4\u00e4nnyt\u00e4\u00e4n t\u00e4ydet 180 astetta, voisi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 vain 45 astetta, H\u00e4kkinen sanoo.<\/p>\n Toisaalta \u2014 kun pahoinvointi lievenee, lievenee my\u00f6s virtuaalikokemus.<\/p>\n \u2014 Aistikonflikti on aina l\u00e4sn\u00e4 3D:ss\u00e4, koska haluamme, ett\u00e4 ihmiset kokevat olevansa toisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Siin\u00e4, mik\u00e4 olisi sopiva aistikonfliktin taso, kuitenkin riitt\u00e4\u00e4 tutkittavaa, Kawai toteaa.<\/p>\n RASITTAVA KONFLIKTI<\/strong><\/p>\n Silmien rasitus virtuaalilaseissa johtuu sekin aistikonfliktista. N\u00e4\u00f6ss\u00e4 on kaksi tarkennusmekanismia. Konvergenssissa pikkulihakset k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t koko silm\u00e4munaa kieroon tai suoraan riippuen siit\u00e4 kuinka l\u00e4helle katseen kohdistaa. Akkommodaatiossa toiset pikkulihakset s\u00e4\u00e4telev\u00e4t linssi\u00e4 ohueksi soikioksi kauas katsottaessa ja pallomaisemmaksi l\u00e4helle katsottaessa. N\u00e4k\u00f6elimet ovat tottuneet siihen, ett\u00e4 akkommodaatio ja konvergenssi tarkentavat samaan pisteeseen.<\/p>\n \u2014 3D-kuvassa n\u00e4in ei ole. Konvergenssi kohdentaa lumekuvaan mutta akkommodaatio n\u00e4ytt\u00f6ruutuun. T\u00e4m\u00e4 konflikti rasittaa silmi\u00e4, H\u00e4kkinen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Vuonna 2010 valmistunut Muumi ja punainen pyrst\u00f6t\u00e4hti on ensimm\u00e4inen Suomessa ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n pohjoismaissa tehty kokopitk\u00e4 3D-elokuva. Materiaalina hy\u00f6dynnettiin Puolassa vuosina 1978\u201382 tuotetun Muumien maailma -tv-sarjan 2D-klippej\u00e4, jotka suomalainen Stereoscape-yhti\u00f6 mallinsi 3D-grafiikaksi.<\/p>\n Kawai osallistui tiiviisti elokuvan tuotantoprosessiin.<\/p>\n \u2014 Optimoin sit\u00e4, mill\u00e4 et\u00e4isyydell\u00e4 3D-hahmojen kannattaa olla kankaasta, jotta saadaan haluttu efekti niin, etteiv\u00e4t silm\u00e4t rasitu liikaa, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n HALPA HOUKUTTAA<\/strong><\/p>\n Takashi Kawai on selvitellyt visuaalisis\u00e4lt\u00f6jen ergonomiakokemusta monille suurille firmoille, kuten Sonylle, Canonille, Toshiballe ja Hollywood-studioille. Jotta virtuaalitodellisuus l\u00f6isi laajasti l\u00e4pi markkinoilla, kuluttajille tulee tarjota my\u00f6s halpoja ja riitt\u00e4v\u00e4n yksinkertaisia sovelluksia.<\/p>\n Kawai esittelee pahvista taiteltua koteloa, jossa on 3D-linssit ja jonka sis\u00e4lle asetellaan \u00e4lyk\u00e4nnykk\u00e4. K\u00e4nnyk\u00e4n n\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 voi laittaa py\u00f6rim\u00e4\u00e4n 3D-youtube-elokuvia tai siihen voi ladata applikaation, jolla voi katsoa japanilaisen rockyhtyeen livekeikkaa 360-videona. K\u00e4nnyk\u00e4n paikka-anturit havaitsevat liikkeen ja k\u00e4\u00e4ntelev\u00e4t virtuaalitodellisuutta sen mukaan.<\/p>\n Helppoa ja halpaa siis, mutta toimivaa. Rocklevyn kylki\u00e4isen\u00e4 t\u00e4t\u00e4 appia ja pahvikoteloa on Japanissa myyty jo noin 70 000 kappaletta.<\/p>\n SIRKUSTA JA DRAAMAA<\/strong><\/p>\n Yritysmaailma on tuttu Jukka H\u00e4kkisellekin. Yliopistouransa lomassa h\u00e4n ty\u00f6skenteli 2000-luvulla useita vuosia Nokian tutkimuskeskuksessa Ruoholahdessa.<\/p>\n H\u00e4kkinen rakensi n\u00e4k\u00f6laboratorion, jossa testattiin koehenkil\u00f6iden reaktioita Nokian kehitt\u00e4miin p\u00e4\u00e4h\u00e4n puettaviin virtuaalitodellisuusn\u00e4ytt\u00f6ihin ja muihin n\u00e4ytt\u00f6teknologioihin. H\u00e4n selvitti, kuinka silm\u00e4t rasittuisivat mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n ja miten k\u00e4ytt\u00f6kokemuksesta saisi mahdollisimman miellytt\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n Yliopistoon palattuaan H\u00e4kkinen toi mukanaan uuden tutkimusalueen, virtuaalitodellisuuden.<\/p>\n VR-teknologia muuttuu ja kehittyy nopeasti. Mit\u00e4 toiveita tutkijakaksikolla on tulevaisuuden suhteen?<\/p>\n \u2014 Nyt on hype p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Siin\u00e4 on se riski, ett\u00e4 virtuaalielokuviin rakennetaan paljon sirkusefektej\u00e4. Toivottavasti maltettaisiin tehd\u00e4 my\u00f6s vakavasis\u00e4lt\u00f6ist\u00e4 draamaa, H\u00e4kkinen tuumii.<\/p>\n \u2014 Ihminen voi pahimmillaan vieraantua todellisuudesta s\u00e4ngyn pohjalle. T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 enemminkin sosiaalista ja aktiivista, liikkumista vaativaa virtuaalitekniikkaa, Kawai toteaa.<\/p>\n Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y\/06\/16.<\/p>\n Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.<\/p>\n