{"id":26091,"date":"2025-09-05T05:03:07","date_gmt":"2025-09-05T05:03:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/26091\/"},"modified":"2025-09-05T05:03:07","modified_gmt":"2025-09-05T05:03:07","slug":"ymparisto-mantsala-uudenmaan-kylmin-ja-kuumin-paikalliset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/26091\/","title":{"rendered":"Ymp\u00e4rist\u00f6 | M\u00e4nts\u00e4l\u00e4 Uudenmaan kylmin ja kuumin | Paikalliset"},"content":{"rendered":"<p>M\u00e4nts\u00e4l\u00e4 on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana Uudenmaan kylmin. Hirvihaarassa oleva Ilmatieteen laitoksen s\u00e4\u00e4aseman mukaan keskil\u00e4mp\u00f6tila oli vuoden aikana kuusi astetta.<\/p>\n<p>My\u00f6s s\u00e4\u00e4asemien korkein mitattu l\u00e4mp\u00f6tila l\u00f6ytyy M\u00e4nts\u00e4l\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>Uudellamaalla olevien s\u00e4\u00e4asemien keskiarvo oli samalla aikav\u00e4lill\u00e4 6,7 astetta.<\/p>\n<p>Keski-Uusimaa vertasi Ilmatieteen laitoksen mantereelle sijoittuvien Uudenmaan s\u00e4\u00e4asemien tietoja viimeisen vuoden ajalta<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Uusimaa jakautuu<\/strong> sadem\u00e4\u00e4riss\u00e4. Viimeisen vuoden aikana vett\u00e4 kertyi eniten Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla, 770 millimetri\u00e4. Helsingin Kumpula seurasi per\u00e4ss\u00e4 763 millill\u00e4 ja Espoon Nuuksio 727 millill\u00e4. My\u00f6s sadep\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 Nuuksio oli k\u00e4rjess\u00e4: 172 sateista p\u00e4iv\u00e4\u00e4 eli yli puolet vuoden havaintop\u00e4ivist\u00e4, joita Nuuksiossa oli vuoden aikana 335.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Lohja erottuu<\/strong> Porvoon kanssa l\u00e4mpimimp\u00e4n\u00e4. Porlan ja Harabackan havaintoasemilla keskil\u00e4mp\u00f6tila kohosi 7,8 asteeseen. Inkoon keskiarvo oli 7,5 ja Kumpulan 7,4 astetta. Aalto huomauttaa, ett\u00e4 paikalliset erot voivat synty\u00e4 hyvin pienist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 ja mittausaseman vieress\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilaero voi olla merkitt\u00e4v\u00e4mpi kuin kilometrien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>  UUDENMAAN L\u00c4MPIMIMM\u00c4T PAIKKAKUNNAT<\/p>\n<p class=\"ing\">Uudenmaan s\u00e4\u00e4havaintoasemien l\u00e4mp\u00f6tilat. Tilastossa 13.8.2024\u201313.8.2025 s\u00e4\u00e4havainnot Uudellamaalla sijaitsevilta s\u00e4\u00e4havaintoasemilta. Lajittelu tehty l\u00e4mpimimm\u00e4n keskil\u00e4mp\u00f6tilan mukaan.<\/p>\n<p>Inkoo Jakobramsj\u00f6<\/p>\n<p>7,5 \u00b0C<\/p>\n<p>Helsinki Malmi lentokentt\u00e4<\/p>\n<p>6,8 \u00b0C<\/p>\n<p>Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema<\/p>\n<p>6,7 \u00b0C<\/p>\n<p>Hyvink\u00e4\u00e4 Hyvink\u00e4\u00e4nkyl\u00e4<\/p>\n<p>6,2 \u00b0C<\/p>\n<p>M\u00e4nts\u00e4l\u00e4 Hirvihaara<\/p>\n<p>6,0 \u00b0C<\/p>\n<p>L\u00e4hde: Ilmatieteen laitosGrafiikka: Joonas Tuomivaara<\/p>\n<p>Ilmatieteen laitoksen viralliset asemat on sijoitettu avoimille paikoille, jotta ne edustavat mahdollisimman laajoja alueita. Niiden mittaukset kuvaavat niin sanottua suurilmastoa. Ne kertovat siit\u00e4, mist\u00e4 my\u00f6s s\u00e4\u00e4ennusteissa kerrotaan, mutta kuten kaikki omasta kokemuksestaan tiet\u00e4v\u00e4t, asunnon ikkunan pieless\u00e4 mittari usein kertoo ihan muuta kuin s\u00e4\u00e4tiedotus.<\/p>\n<p><strong>T\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on nimelt\u00e4\u00e4n mikroilmasto.<\/strong><\/p>\n<p>Mikroilmaston mittakaava on pieni.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Puhutaan muutamista metreist\u00e4 satoihin metreihin, ei kilometreist\u00e4 kuten s\u00e4\u00e4asemien kohdalla. Esimerkiksi keskuspuistossa kulkiessaan voi huomata, ett\u00e4 etel\u00e4\u00e4n aukeava rinne voi olla huomattavasti l\u00e4mpim\u00e4mpi kuin varjoisa rinteen sivu, ja miten tihe\u00e4n mets\u00e4kasvillisuuden alla on viile\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin avoimilla alueilla. Se on sit\u00e4 pienilmastollista vaihtelua, Aalto sanoo.<\/p>\n<p>Auringon s\u00e4teily l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ja varjo viilent\u00e4\u00e4. Jokainen tunnistaa ilmi\u00f6n omasta arjestaan, mutta juuri n\u00e4in Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori <strong>Juha Aalto<\/strong> tiivist\u00e4\u00e4, mist\u00e4 pien- eli mikroilmastoissa on kyse. Pienilmasto syntyy paikallisista tekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Maastonmuodot, kasvillisuus, ja vesist\u00f6t saavat aikaan, ett\u00e4 esimerkiksi l\u00e4mp\u00f6tilat voivat muuttua l\u00e4himm\u00e4n s\u00e4\u00e4aseman mittaamista olosuhteista muutamassa kymmeness\u00e4 metriss\u00e4.<\/p>\n<p>Saman havainnon on moni voinut tehd\u00e4 vaikka oman kodin ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Naapurin pihassa on aina v\u00e4h\u00e4n l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 tai ilma tuntuu seisovalta.<\/p>\n<p>\u2013\u2009T\u00e4llaiset pienilmastot voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, ett\u00e4 jollain alueella voi kasvattaa my\u00f6s sellaisia kasveja, jotka eiv\u00e4t kasvuvy\u00f6hykejaon perusteella pit\u00e4isi olla viljelykseen sopivia.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Mikroilmastoja on<\/strong> muokattu aina. Ihminen on vuosituhansia hakenut otollisia olosuhteita, antiikin ajan hedelm\u00e4tarhoista suomalaisiin peltoihin. Maaston muokkaaminen ja kasvillisuuden sijoittelu ovat olleet osa arkea paljon ennen kuin tieteellinen tutkimus edes tunnisti ilmi\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>  UUDENMAAN SATEISIMMAT PAIKKAKUNNAT \u2013 SUURIN SADEM\u00c4\u00c4R\u00c4<\/p>\n<p class=\"ing\">Uudenmaan s\u00e4\u00e4havaintoasemien sateisuus. Tilastossa 13.8.2024\u201313.8.2025 s\u00e4\u00e4havainnot Uudellamaalla sijaitsevilta s\u00e4\u00e4havaintoasemilta, joilla tehd\u00e4\u00e4n sademittauksia. Lajittelu tehty kokonaissadem\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella.<\/p>\n<p>Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema<\/p>\n<p>769,9 mm<\/p>\n<p>M\u00e4nts\u00e4l\u00e4 Hirvihaara<\/p>\n<p>690,3 mm<\/p>\n<p>Hyvink\u00e4\u00e4 Hyvink\u00e4\u00e4nkyl\u00e4<\/p>\n<p>688,0 mm<\/p>\n<p>Helsinki Malmi lentokentt\u00e4<\/p>\n<p>0,0 mm<\/p>\n<p>L\u00e4hde: Ilmatieteen laitosGrafiikka: Joonas Tuomivaara<\/p>\n<p>Nyt pienilmastotutkimus on muuttunut.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Pienikokoisten s\u00e4\u00e4asemien ja sensorien hinnat ovat laskeneet niin paljon, ett\u00e4 mikroilmastoja voidaan mitata tihe\u00e4sti ja tarkasti verraten laajoillakin alueilla. Lis\u00e4ksi mallinnus on kehittynyt. Voimme simuloida mikroilmastoja ja tehd\u00e4 niist\u00e4 paikallisesti tarkkoja arvioita, Aalto kertoo.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Mikroilmastot kytkeytyv\u00e4t <\/strong>ilmastonmuutokseen.Kaupungeissa viheralueet voivat lievent\u00e4\u00e4 helteiden vaikutuksia ja suojata erityisesti vanhuksia ja lapsia kuumuudelta. Metsiss\u00e4 pienilmastot voivat vaikuttaa esimerkiksi tuhohy\u00f6nteisten esiintymiseen ja maaper\u00e4n hiilen kiertoon.<\/p>\n<p>Voiko pienien, metreiss\u00e4 mitattavien, paikallisilmastojen muokkaamisella ja ymm\u00e4rt\u00e4misell\u00e4 olla merkityst\u00e4 my\u00f6s globaaliin ilmi\u00f6\u00f6n?<\/p>\n<p>\u2013\u2009T\u00e4m\u00e4 vaatii viel\u00e4 lis\u00e4tutkimuksia. Pienilmaston vaikuttaessa esimerkiksi hiilen kiertoon tai kasvillisuuden rakenteeseen, sill\u00e4 voi olla takaisinkytkent\u00f6j\u00e4 my\u00f6s suurilmastoon, Aalto sanoo.<\/p>\n<p>Mikroilmasto ei ole kuriositeetti. Usein sana voi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mielikuvan v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isest\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4. Aallon mukaan kyse on kuitenkin tekij\u00e4st\u00e4, jolla voi olla huomattava merkitys niin kaupunkisuunnittelussa, mets\u00e4nhoidossa kuin luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.<\/p>\n<p><strong class=\"diks-storyline__impact\">Mikroilmastoja on <\/strong>aina hy\u00f6dynnetty kokemuksen ja arkij\u00e4rjen avulla. Nyt mittaustekniikan kehitys lupaa siirtymist\u00e4 mutusta dataan. Aallon mukaan l\u00e4hivuosina saadaan entist\u00e4 tarkempaa tietoa siit\u00e4, miten mikroilmastoja voidaan suunnitelmallisesti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Tavoitteena on, ett\u00e4 mikroilmastotieto olisi mukana suunnittelussa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niin, ett\u00e4 jokaisessa kunnassa olisi oma mikroilmastoasiantuntija, mutta niin, ett\u00e4 tieto olisi yksi suunnittelua ohjaava taso, Aalto sanoo.<\/p>\n<p>Sovelluksia on paljon. Kaupunkien lis\u00e4ksi mikroilmastoilla voi olla merkityst\u00e4 suojelualueilla ja mets\u00e4nhoidossa.<\/p>\n<p>\u2013\u2009Pienilmastojen ymm\u00e4rt\u00e4minen ja hy\u00f6dynt\u00e4minen voi tulevaisuudessa olla merkitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6kalu sopeutumisessa ilmastonmuutokseen, Aalto sanoo.<\/p>\n<p>  UUDENMAAN SATEISIMMAT PAIKKAKUNNAT \u2013 SADEP\u00c4IVIEN M\u00c4\u00c4R\u00c4<\/p>\n<p class=\"ing\">Uudenmaan s\u00e4\u00e4havaintoasemien sadep\u00e4ivien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4. Tilastossa 13.8.2024\u201313.8.2025 havainnot Uudellamaalla sijaitsevilta s\u00e4\u00e4havaintoasemilta. Lajittelu tehty sadep\u00e4ivien kappalem\u00e4\u00e4r\u00e4n perusteella.<\/p>\n<p>Vantaa Helsinki-Vantaan lentoasema<\/p>\n<p>165 kpl<\/p>\n<p>M\u00e4nts\u00e4l\u00e4 Hirvihaara<\/p>\n<p>164 kpl<\/p>\n<p>Hyvink\u00e4\u00e4 Hyvink\u00e4\u00e4nkyl\u00e4<\/p>\n<p>163 kpl<\/p>\n<p>Helsinki Malmi lentokentt\u00e4<\/p>\n<p>0 kpl<\/p>\n<p>L\u00e4hde: Ilmatieteen laitosGrafiikka: Joonas Tuomivaara<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"M\u00e4nts\u00e4l\u00e4 on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana Uudenmaan kylmin. Hirvihaarassa oleva Ilmatieteen laitoksen s\u00e4\u00e4aseman mukaan keskil\u00e4mp\u00f6tila oli vuoden&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":26092,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[113],"tags":[446,400,33,31,30,104,4823,961,710,118,32,119,447,534,709],"class_list":{"0":"post-26091","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ymparisto","8":"tag-environment","9":"tag-espoo","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-helsinki","14":"tag-inkoo","15":"tag-luonnonsuojelu","16":"tag-saa","17":"tag-science","18":"tag-suomi","19":"tag-tiede","20":"tag-ymparisto","21":"tag-ymparisto-ja-luonto","22":"tag-ymparistoasiat"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26091","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26091"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26091\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26092"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26091"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26091"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26091"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}