{"id":261336,"date":"2026-05-29T07:51:16","date_gmt":"2026-05-29T07:51:16","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/261336\/"},"modified":"2026-05-29T07:51:16","modified_gmt":"2026-05-29T07:51:16","slug":"salaliittoteorian-mukaan-internet-on-kuollut-professorin-mukaan-vaitteessa-on-peraa-yle-tiede","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/261336\/","title":{"rendered":"Salaliittoteorian mukaan internet on kuollut \u2013 professorin mukaan v\u00e4itteess\u00e4 on per\u00e4\u00e4 | Yle Tiede"},"content":{"rendered":"

Muutama vuosi sitten internetin keskustelupalstoilla alkoi levit\u00e4 salaliittoteoria nimelt\u00e4 kuolleen internetin teoria<\/a>. Sen mukaan internet niin sanotusti kuoli vuosien 2016\u20132017 kieppeill\u00e4, koska sit\u00e4 hallitsevat ihmisten sijaan l\u00e4hes t\u00e4ysin botit ja teko\u00e4ly.<\/p>\n

Syyskuussa 2025 OpenAI:n toimitusjohtaja Sam Altman<\/strong> kirjoitti viestipalvelu X:ss\u00e4, ettei ole ottanut teoriaa aiemmin vakavasti, mutta h\u00e4nen mukaansa vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 nykyisin on olemassa paljon LLM-k\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 Twitter-tilej\u00e4 eli teko\u00e4lyll\u00e4 toimivia profiileja.<\/p>\n

Kuka tahansa on voinut huomata, ett\u00e4 teko\u00e4lyll\u00e4 tuotetut videot ja kuvat ovat tulleet rymin\u00e4ll\u00e4 sosiaalisen mediaan viimeisen parin vuoden aikana.<\/p>\n

Kuolleen internetin teoriassa on per\u00e4\u00e4<\/p>\n

Helsingin yliopiston tietojenk\u00e4sittelytieteen professorin Jussi Kangasharju<\/strong> tutustui Ylen pyynn\u00f6st\u00e4 kuolleen internetin teoriaan. H\u00e4nen mukaansa teoriassa on elementtej\u00e4, jotka ovat totta.<\/p>\n

Teoria kuolleesta internetist\u00e4 alkoi levit\u00e4 verkossa vuonna 2021, kun IlluminatiPirate-niminen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 julkaisi elektroniseen vaporwave-musiikkiin keskittyneell\u00e4 Agora Road\u2019s Macintosh Cafe -keskustelupalstalla aiheesta kirjoituksen<\/a>.<\/p>\n

Sit\u00e4 ennen teoriasta oli Forbesin mukaan <\/a>puhuttu ainakin laitaoikeiston suosimalla 4chan-keskustelupalstalla.<\/p>\n

Osa teoriaan uskovista v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 bottien ja teko\u00e4lysis\u00e4ll\u00f6n kasvun takana olisi valtioiden muodostama salaliitto. Osa uskoo, ett\u00e4 useat poliitikot ja n\u00e4yttelij\u00e4t olisivat teko\u00e4lyll\u00e4 tehtyj\u00e4 syv\u00e4v\u00e4\u00e4renn\u00f6ksi\u00e4, kerrotaan Faktabaarin <\/a>jutussa.<\/p>\n

\"asiantuntija<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Helsingin yliopiston tietojenk\u00e4sittelytieteen professorin Jussi Kangasharju on huolissaan teko\u00e4lyll\u00e4 luodun sis\u00e4ll\u00f6n kasvusta internetiss\u00e4. Kuva: Susan Heikkinen<\/p>\n

Se, mik\u00e4 teoriassa sen sijaan pit\u00e4\u00e4 paikkansa, on bottien ja teko\u00e4lyn luoman sis\u00e4ll\u00f6n kasvu, Kangasharju sanoo. Teoria ennusti h\u00e4nen mukaansa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin tulevaisuutta.<\/p>\n

Esimerkiksi kyberturvallisuusyritys Imprevan mukaan<\/a> bottiliikenne ylitti vuonna 2024 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa ihmisen toiminnan internetiss\u00e4. Sen mukaan 51 prosenttia kaikesta internetin liikenteest\u00e4 koostuu automatisoiduista boteista.<\/p>\n

Noin kaksi kolmasosaa boteista on vaarattomia, sanoo Kangasharju. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi chat-botit. Noin 20\u201330 prosenttia internetin liikenteest\u00e4 on niin sanotusti ep\u00e4ilytt\u00e4vien bottien aiheuttamaa.<\/p>\n

\"Datakaapeleita<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tietokoneen reititin voi olla tietoturvariski, jos sen p\u00e4ivitykset eiv\u00e4t ole ajan tasalla tai se on kytketty v\u00e4\u00e4rin. Kuva: Jaap Arriens \/ AOP<\/p>\n

Yksi tavallinen esimerkki haitallisesta bottiliikenteest\u00e4 on pankkiin tai muille t\u00e4rkeille sivustoille kohdistuvat palvelunestohy\u00f6kk\u00e4ykset. Haitalliset botit voivat t\u00e4hd\u00e4t\u00e4 salasanojen kalasteluun ja verkkotunnusten kaappaamiseen.<\/p>\n

Kangasharju ei ole kuitenkaan huolissaan bottiliikenteen kasvusta, koska siihen voidaan kehitt\u00e4\u00e4 teknisi\u00e4 ratkaisuja. H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 monet verkkosivut suodattavat ja valvovat niihin kohdistuvaa liikennett\u00e4, jotta hy\u00f6kk\u00e4ys voidaan est\u00e4\u00e4 ajoissa.<\/p>\n

\u2013 En usko, ett\u00e4 internetin k\u00e4ytt\u00f6kokemus parantuisi kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti, jos bottiliikenne yll\u00e4tt\u00e4en h\u00e4vi\u00e4isi internetist\u00e4.<\/p>\n

\n

Jos t\u00e4ysin keinotekoinen sis\u00e4lt\u00f6 alkaa lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 hirve\u00e4sti, emme voi luottaa en\u00e4\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 internetiss\u00e4 n\u00e4emme<\/p>\n

Tietojenk\u00e4sittelytieteen professori Jussi Kangasharju<\/p>\n<\/blockquote>\n

Teko\u00e4lysis\u00e4lt\u00f6 nakertaa luottamusta<\/p>\n

Botteja enemm\u00e4n Kangasharju on huolissaan teko\u00e4lyll\u00e4 luodun sis\u00e4ll\u00f6n kasvusta. Tarkkoja lukuja sen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on tosin vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

\u2013 On itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se on koko ajan kasvussa.<\/p>\n

Internetill\u00e4 on keskeinen rooli yhteiskunnassa tiedonv\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on Kangasharjun mukaan uhattuna, jos ihmiset eiv\u00e4t osaa en\u00e4\u00e4 tunnistaa mik\u00e4 on totta ja mik\u00e4 ei.<\/p>\n

\u2013 Jos t\u00e4ysin keinotekoinen sis\u00e4lt\u00f6 alkaa lis\u00e4\u00e4nty\u00e4 hirve\u00e4sti, emme voi luottaa en\u00e4\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 internetiss\u00e4 n\u00e4emme.<\/p>\n

Kuuntele Areenasta Tiedetripin jakso, jossa pohditaan, voiko tulevaisuudessa olla simuloituja todellisuuksia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ei ole mit\u00e4\u00e4n vippaskonstia, jonka avulla teko\u00e4lysis\u00e4ll\u00f6n voisi aukottomasti tunnistaa, Kangasharju sanoo. Tunnistaminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta silloin, jos teko\u00e4lyll\u00e4 tehty muutos on esimerkiksi pieni tai sis\u00e4lt\u00f6 tuntuu muuten uskottavalta.<\/p>\n

Kangasharjun mukaan olemme ik\u00e4\u00e4n kuin palaamassa 1400-luvulla levinnytt\u00e4 kirjapainotaitoa edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n aikaan.<\/p>\n

\u2013 Jos en ole itse n\u00e4hnyt jotain asiaa tapahtuvan, ei ole mit\u00e4\u00e4n todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 se tapahtui. Se on aika hurja tulevaisuuden kuva.<\/p>\n

\"Henkil\u00f6<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Teko\u00e4ly\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon jo nyt erilaisiin verkkohuijauksiin ja huijauspuheluihin. Kuva: Silja Viitala \/ Yle<\/p>\n

Luotettavuudesta kertovat merkit voivat olla ratkaisu<\/p>\n

Kangasharjun mukaan internetin k\u00e4ytt\u00e4jilt\u00e4 vaaditaan yh\u00e4 enemm\u00e4n kriittist\u00e4 suhtautumista n\u00e4kem\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja kuulemaansa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi tulevaisuudessa voi tulla tarpeeseen esimerkiksi jonkinlaiset valvotut luotettavuusleimat, joilla merkitt\u00e4isiin aito ja luotettava sis\u00e4lt\u00f6, Kangasharju pohtii.<\/p>\n

Merkin n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n kuluttaja tiet\u00e4isi, ett\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n voi luottaa.<\/p>\n

\u2013 Se kertoisi, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat hyvi\u00e4 ja oikeita. Kaikessa muussa vastuu siirtyy kuluttajalle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Muutama vuosi sitten internetin keskustelupalstoilla alkoi levit\u00e4 salaliittoteoria nimelt\u00e4 kuolleen internetin teoria. Sen mukaan internet niin sanotusti kuoli…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":261337,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[84],"tags":[6889,35831,33,31,30,148,675,1025,17348,1028,32,91,92,433,119,1072],"class_list":["post-261336","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-teknologia","tag-algoritmit","tag-botit","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-internet","tag-internet-ja-muut-tietoverkot","tag-keskustelupalstat","tag-kielimalli","tag-sosiaalinen-media","tag-suomi","tag-technology","tag-teknologia","tag-tekoaly","tag-tiede","tag-tietotekniikka"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116656779632805925","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/261336","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=261336"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/261336\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/261337"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=261336"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=261336"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=261336"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}