![\"Kemsley](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Wartsila-energiavarasto-062023.jpg\")
Kuva: Jonathan Browning.<\/p>\nKuva: Jonathan Browning.<\/p>\n
W\u00e4rtsil\u00e4n osake on kallistunut vuodessa 98 prosenttia ja hiponut huippulukemiaan.<\/p>\n
Polttoaine kurssinousulle on tiedossa: datakeskukset. Teko\u00e4ly ja pilvipalvelut ovat kasvattaneet s\u00e4hk\u00f6nkulutusta nopeammin kuin verkot ehtiv\u00e4t vastata, ja yhti\u00f6n moottorivoimalat tarjoavat datakeskuksille s\u00e4\u00e4t\u00f6voimaa kulutuspiikkien tasaamiseen. Tilauksia on kertynyt jo 2,4 gigawatin edest\u00e4.<\/p>\n
Samaan aikaan laajempi energiamurros on lis\u00e4nnyt joustavan kapasiteetin tarvetta. Uusiutuvan tuotannon vaihtelu vaatii tasaajaa, ja tilauksia on tullut etenkin Yhdysvalloista ja Brasiliasta.<\/p>\n
My\u00f6t\u00e4tuulta on tuonut kilpailijoiden ahdinko. Kaasuturbiinivalmistajien toimitusajat ovat venyneet, ja W\u00e4rtsil\u00e4 on napannut projekteja, jotka olisivat aiemmin menneet turbiinitoimittajille.<\/p>\n
Kysynt\u00e4 n\u00e4kyy tehtaissa asti. Tuorein askel on 90 miljoonan euron investointi Vaasaan, joka kasvattaa teknisen tuotannon kapasiteettia 30 prosentilla aiemmin ilmoitetun 35 prosentin lis\u00e4yksen p\u00e4\u00e4lle.<\/p>\n
Osakkeen kurssinousuun UBS reagoi laskemalla suosituksensa ostosta neutraaliin. Syy ei ole yhti\u00f6 vaan hinta. Kun osake on vuodessa kaksinkertaistunut, tuoton ja riskin suhde on tasoittunut. Tavoitehinnan pankki piti silti 40 eurossa, kun kurssi p\u00e4\u00e4tyi perjantaina 29. toukokuuta Helsingin p\u00f6rssiss\u00e4 34,9 euroon.<\/p>\n
Mit\u00e4 UBS n\u00e4kee tilauskirjan takana?<\/p>\n
Pankin viesti on ajoituksellinen. Sen analyytikot pit\u00e4v\u00e4t kuluvaa vuotta mahdollisena tilausvauhdin huippuna eiv\u00e4tk\u00e4 odota marraskuun p\u00e4\u00e4omamarkkinap\u00e4iv\u00e4lt\u00e4 suurta positiivista yll\u00e4tyst\u00e4.<\/p>\n
Markkina saattaa siis hinnoitella jo parasta mahdollista kehityst\u00e4.<\/p>\n
Huolia riitt\u00e4\u00e4 muutenkin. UBS luettelee kiristyv\u00e4n datakeskuskilpailun, risteilytelakoiden tilaushuipun, merenkulun muiden segmenttien ep\u00e4varmuuden sek\u00e4 energiavarastoliiketoiminnan auki olevan tilanteen.<\/p>\n
Datakeskuksissa piilee ristiriita. Ne ovat kannatelleet kurssia, mutta pankin mukaan virta alkaa pian hiipua. Datakeskustilausten osuudeksi koko kertym\u00e4st\u00e4 UBS arvioi 27 prosenttia vuonna 2026.<\/p>\n
Sen j\u00e4lkeen tahti laskee. Datakeskuskohtaisten tilausten ennakoidaan putoavan 1,8 gigawatista vuonna 2027 1,2 gigawattiin vuoteen 2030 menness\u00e4. Energian laitetilaukset saavuttaisivat 4,5 gigawatin huippunsa jo t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/05\/Wartsila-EPS-arvostuskerroin-EV-EBIT-052026.png\")
W\u00e4rtsil\u00e4n osakekohtaisen tuloksen kehitys vuosinelj\u00e4nneksitt\u00e4in ja EV\/EBIT-arvostuskertoimen kehitys. Vuoden 2026 toisen vuosinelj\u00e4nneksen osakekohtainen tulos on konsensusennuste.<\/p>\n
Arvostus on venynyt mukana. Osake hinnoitellaan P\/E-kertoimella 31,7x ja EV\/EBIT-kertoimella 19,2x laskettuna t\u00e4m\u00e4n vuoden konsensusennusteella. Ensi vuoden ennusteilla arvostuskertoimet ovat hieman maltillisemmat.<\/p>\n
Arvostuskertoimet eiv\u00e4t juuri j\u00e4t\u00e4 tilaa pettymyksille.<\/p>\n
Tuloskasvu on UBS:n malleissa loivaa. Osakekohtaiseksi tulokseksi pankki ennakoi 1,15 euroa t\u00e4n\u00e4 vuonna, 1,33 euroa ensi vuonna ja 1,54 euroa 2028. Osinko nousisi 0,60 eurosta 0,70 euroon eli noin 1,6 prosentin tuottoon. Tase on vankka, sill\u00e4 nettokassa oli vuoden 2025 lopussa 2,0 miljardia euroa.<\/p>\n
Analyytikot kallistuvat varovaisuuteen<\/p>\n
Konsensus on UBS:\u00e4\u00e4 nihke\u00e4mpi. Vara Researchin kokoamien tietojen mukaan analyytikoiden keskiarvo W\u00e4rtsil\u00e4n oikaistulle osakekohtaiselle tulokselle on 1,13 euroa t\u00e4lle vuodelle ja 1,27 euroa ensi vuodelle.<\/p>\n
Viime vuonna luku oli 1,05 euroa. Kasvua siis odotetaan, mutta maltillisesti.<\/p>\n
Tavoitehinnoissa asetelma on k\u00e4\u00e4ntynyt nurin. Analyytikoiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tavoite on 32,4 euroa, kun kurssi on 34,9 euroa. Markkina arvostaa osakkeen korkeammalle kuin sit\u00e4 seuraavat analyytikot keskim\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n
Sama korkea hinnoittelu n\u00e4kyy kertoimissa. Konsensusennusteilla osakkeen P\/E-kerroin on t\u00e4m\u00e4n vuoden konsensusennusteella 31x ja 28x ensi vuoden tulosennusteella. Velaton yritysarvo suhteessa liikevoittoon eli EV\/EBIT on 21x vuodelle 2026 ja 19x vuodelle 2027.<\/p>\n
L\u00e4hde: Vara Research.<\/p>\n
Kertoimet laskevat ensi vuotta kohti, mutta j\u00e4\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 korkeiksi suhteessa loivaan tuloskasvuun.<\/p>\n
Suositukset kertovat saman. Vara Researchin ker\u00e4\u00e4mien tietojen mukaan yhti\u00f6t\u00e4 seuraavasta 14 analyytikosta nelj\u00e4 antaa osto- tai lis\u00e4\u00e4-suosituksen, seitsem\u00e4n kehottaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n tai myym\u00e4\u00e4n ja kolme pysyttelee pid\u00e4-kannassa.<\/p>\n
Jyrkimm\u00e4ll\u00e4 laidalla on kotimainen Inderes. Se piti myyntisuosituksensa ja 32,50 euron tavoitehintansa my\u00f6s Vaasan investoinnin j\u00e4lkeen, vaikka tulkitsi laajennuksen merkiksi kysynn\u00e4n kest\u00e4vyydest\u00e4. Lyhyen aikav\u00e4lin ennusteisiin investointi ei sen mukaan vaikuta.<\/p>\n
UBS:n 40 euron tavoite j\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 joukossa yl\u00e4kanttiin, vaikka suositus painui neutraaliin.<\/p>\n
Koetinkivi on marraskuun p\u00e4\u00e4omamarkkinap\u00e4iv\u00e4. Silloin W\u00e4rtsil\u00e4 antaa uudet keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteensa, ja markkina n\u00e4kee, ovatko odotukset linjassa johdon n\u00e4kemyksen kanssa.<\/p>\n
Rima on jo korkealla. Voimassa oleva tavoite on 14 prosentin yhdistetty meri- ja energialiiketoiminnan liikevoittomarginaali. UBS ennakoi t\u00e4t\u00e4 parempaa, energialle 17 ja merenkululle 15 prosenttia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuva: Jonathan Browning. W\u00e4rtsil\u00e4n osake on kallistunut vuodessa 98 prosenttia ja hiponut huippulukemiaan. Polttoaine kurssinousulle on tiedossa: datakeskukset.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":262296,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[3960,79,77,33,31,30,4703,32,78,17840],"class_list":["post-262295","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-arvostuskertoimet","tag-business","tag-economy","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-osakesuositus","tag-suomi","tag-talous","tag-wartsila"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116662516587675798","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/262295","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=262295"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/262295\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/262296"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=262295"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=262295"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=262295"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}