{"id":264989,"date":"2026-06-02T11:43:14","date_gmt":"2026-06-02T11:43:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/264989\/"},"modified":"2026-06-02T11:43:14","modified_gmt":"2026-06-02T11:43:14","slug":"analyysi-suomi-sai-poikkeuksellisen-latkahitin-suosikkiartisti-jai-nuolemaan-nappejaan-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/264989\/","title":{"rendered":"Analyysi: Suomi sai poikkeuksellisen l\u00e4tk\u00e4hitin \u2013 suosikkiartisti j\u00e4i nuolemaan n\u00e4ppej\u00e4\u00e4n | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

L\u00e4tk\u00e4hitin syntyyn on selke\u00e4 kaava, mutta levy-yhti\u00f6t eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se siihen k\u00e4siksi, kirjoittaa kulttuuri\u00adtoimittaja Mattias Mattila.<\/p>\n

\"Team<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Leijonat leipoivat Samuellin eli Samuel Lehtikankaan (oik.) Hei Supermario -kappaleesta l\u00e4tk\u00e4hitin. Kuva: Jussi Nukari \/ Lehtikuva\"Mattias<\/p>\n

13:56\u2022P\u00e4ivitetty 14:28<\/p>\n

Suomessa on ihan oma musiikinlajinsa: l\u00e4tk\u00e4hitti.<\/p>\n

Se on kotimainen biisi, joka soi ensin Suomen j\u00e4\u00e4kiekkomaajoukkueen pukukopissa MM-turnauksessa. Jos joukkue voittaa kultaa, kappale kasvaa itse\u00e4\u00e4n isommaksi.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna Leijonat leipoivat l\u00e4tk\u00e4hitin kappaleesta Hei Supermario, mutta palataan siihen hieman my\u00f6hemmin.<\/p>\n

L\u00e4tk\u00e4hitin moderni historia (Den glider in on esihistoriaa) ulottuu vuoteen 2011, kun Suomi voitti j\u00e4\u00e4kiekossa toisen maailmanmestaruutensa. Tuolloin pelaajat olivat kuunnelleet pukukopissa Jare<\/strong> & VilleGalle<\/strong> -nimisen r\u00e4ppiduon kappaletta H\u00e4iss\u00e4. Voiton my\u00f6t\u00e4 Leijonat kutsuivat kaksikon esiintym\u00e4\u00e4n kultajuhliin. H\u00e4iss\u00e4-biisist\u00e4 tuli yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 koko kansan hitti, ja JVG oli pian Suomen isoin b\u00e4ndi.<\/p>\n

\"VilleGalle<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

JVG on ollut kultajuhlien vakiokalustoa vuodesta 2011 l\u00e4htien. Kuvassa VilleGalle esiintyy kultajuhlassa vuonna 2022. Kuva: Tomi Natri \/ All Over Press<\/p>\n

Sama kuvio on toistunut my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Vuonna 2019 tuli taas kultaa. Pukukopissa soi Gettomasan L\u00f6ssi, ja r\u00e4pp\u00e4ri esiintyi Leijonien toiveesta kultajuhlissa. Gettomasa murtautui oman viiteryhm\u00e4ns\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4 valtavirtaan ja kasvoi isoksi artistiksi.<\/p>\n

\"Gettomasa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Gettomasa nousi Suomen albumilistan ykk\u00f6seksi heti, kun L\u00f6ssist\u00e4 oli tullut l\u00e4tk\u00e4hitti. Kuva on otettu kes\u00e4kuussa 2019. MM-kultajuhlia oli juhlittu viikkoa aiemmin. Kuva: M\u00e5rten Lamp\u00e9n \/ Yle<\/p>\n

Vuoden 2022 MM-kullan my\u00f6t\u00e4 vuorossa oli Ramses II ja Villiel\u00e4in, joka soi ensin Leijonien pukukopissa ja kultajuhlien j\u00e4lkeen kyll\u00e4stymiseen asti aivan kaikkialla. Ennen l\u00e4tk\u00e4n MM-kisoja kukaan ei ollut kuullutkaan Ramses II -nimisest\u00e4 artistista.<\/p>\n

\"Ramses<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ramses II esiintyi MM-kultajuhlassa 2022. Samalla syntyi Villiel\u00e4in-l\u00e4tk\u00e4hitti. Kuva: Miikka Varila \/ Yle<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna Leijonien toiveesta kultajuhlissa esiintyi Samuell-niminen artisti. Sosiaalisessa mediassa oltiin ymm\u00e4ll\u00e4\u00e4n, kun tuntematon teekkari, Samuel Lehtikangas<\/strong>, alkoi laulaa Hei Supermario -biisi\u00e4\u00e4n. Kappaleen voi kuunnella esimerkiksi Spotifyssa<\/a> tai Youtubessa<\/a>.<\/p>\n

Hieman k\u00f6mpel\u00f6nkuuloisessa nuorison viraalihitiss\u00e4 min\u00e4-kertoja muun muassa toivoo videopeleist\u00e4 tutulta Supermariolta sient\u00e4, koska h\u00e4nen munansa on niin pieni.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4k\u00f6 Leijonat todella toivoivat, moni ihmetteli. Kyll\u00e4, ja loppu on taas historiaa. T\u00e4ll\u00e4 kertaa saatiin hieman erilainen kiekkoanthem, eik\u00e4 junaa voi pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"Nuori<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Samuel Lehtikangas perui oman alansa kes\u00e4ty\u00f6t, koska Hei Supermariosta tuli viraalihitti. Nyt kappaleesta tuli lis\u00e4ksi l\u00e4tk\u00e4hitti. Kuva: Antti Haanp\u00e4\u00e4 \/ Yle<\/p>\n

L\u00e4tk\u00e4hitti on pirist\u00e4v\u00e4 poikkeus musiikkibisneksess\u00e4. Sen syntyyn on selke\u00e4 kaava, mutta laskelmointi levy-yhti\u00f6iden kahvihuoneissa ei tunnu auttavan.<\/p>\n

Sen todisti nyt Arttu Wiskari<\/strong>, joka oli todenn\u00e4k\u00f6isesti tehnyt kaikkensa, jotta hiljattain julkaistusta Suomi Finland perkeleest\u00e4 olisi kasvanut t\u00e4m\u00e4n vuoden l\u00e4tk\u00e4hitti. Kulisseissa on tapahtunut eilen jotain kiinnostavaa, sill\u00e4 Wiskari nostettiin kultajuhlien esiintyj\u00e4listalle muita artisteja my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Suomi Finland perkeleess\u00e4 ainekset ovat sin\u00e4ns\u00e4 kasassa. Jo eeppinen syntikkaintro kehyst\u00e4\u00e4 biisin itseironiseksi ja hieman paatokselliseksi suomalaisuuden tutkiskeluksi. Ja sen Wiskari osaa.<\/p>\n

Biisi voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mutta l\u00e4tk\u00e4hitti\u00e4 siit\u00e4 ei tullut. Leijonat m\u00e4\u00e4r\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 olemme valmiita menem\u00e4\u00e4n itseironiassa viel\u00e4 pidemm\u00e4lle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"L\u00e4tk\u00e4hitin syntyyn on selke\u00e4 kaava, mutta levy-yhti\u00f6t eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se siihen k\u00e4siksi, kirjoittaa kulttuuri\u00adtoimittaja Mattias Mattila. Avaa kuvien katselu…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":264990,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[137,33,31,30,24654,108,19835,47,32,109],"class_list":["post-264989","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-jaakiekon-miesten-mm-kisat","tag-kulttuuri","tag-levy-yhtiot","tag-musiikki","tag-suomi","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116680340877165031","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/264989","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=264989"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/264989\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/264990"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=264989"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=264989"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=264989"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}