{"id":266038,"date":"2026-06-03T14:51:11","date_gmt":"2026-06-03T14:51:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/266038\/"},"modified":"2026-06-03T14:51:11","modified_gmt":"2026-06-03T14:51:11","slug":"jattilaistahti-teki-niin-massiivisen-itsemurhan-ettei-siita-ehka-jaanyt-mitaan-jaljelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/266038\/","title":{"rendered":"J\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4hti teki niin massiivisen &#8221;itsemurhan&#8221;, ettei siit\u00e4 ehk\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n j\u00e4ljelle"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">T\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat saattaneet l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhden t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 selkeimmist\u00e4 esimerkeist\u00e4 harvinaisesta, ep\u00e4vakaasta pair-instability -supernovar\u00e4j\u00e4hdyksest\u00e4 eli t\u00e4hden kuolinr\u00e4j\u00e4hdyksest\u00e4.<\/p>\n<p>Kyseess\u00e4 on katastrofaalinen r\u00e4j\u00e4hdys, jonka uskotaan tuhoavan t\u00e4ysin joitakin maailmankaikkeuden massiivisimmista t\u00e4hdist\u00e4 j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 j\u00e4lkeens\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 harvinaista r\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4 kuvaava viel\u00e4 vertaisarvioimaton tutkimus on <a href=\"https:\/\/arxiv.org\/abs\/2605.16487\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">julkaistu<\/a> arXiv-sivustolla. Havainnoista <a href=\"https:\/\/phys.org\/news\/2026-05-giant-star-destroyed-universe-rarest.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">kertoo<\/a> Phys.org-sivusto.<\/p>\n<p>Supernovar\u00e4j\u00e4hdys SN 2023vbw havaittiin ensimm\u00e4isen kerran lokakuussa 2023, noin 1,3 miljardin valovuoden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 sijaitsevan pienen, metallik\u00f6yh\u00e4n k\u00e4\u00e4pi\u00f6galaksin laitamilla.<\/p>\n<p>Se luokiteltiin alustavasti tyypin II supernovaksi, eli sellaiseksi supernovar\u00e4j\u00e4hdykseksi, joka syntyy, kun massiivinen t\u00e4hti kuluttaa ydinpolttoaineensa loppuun, romahtaa painovoiman vaikutuksesta ja r\u00e4j\u00e4ht\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Useat r\u00e4j\u00e4hdyksen ominaisuudet eiv\u00e4t kuitenkaan sopineet t\u00e4h\u00e4n selitykseen.<\/p>\n<p>Uudessa tutkimuksessa kansainv\u00e4linen t\u00e4htitieteilij\u00e4ryhm\u00e4 teki SN 2023vbw:st\u00e4 yksityiskohtaisia havaintoja ja mallinnuksia selvitt\u00e4\u00e4kseen sen todellisen luonteen.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4inen vihje poikkeuksellisesta tapahtumasta saatiin sen valok\u00e4yr\u00e4st\u00e4 eli siit\u00e4, miten sen kirkkaus muuttui ajan my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Tyypin II supernovalle ominaisen kirkastumisen sijaan SN 2023vbw kirkastui alkuvaiheen j\u00e4\u00e4htymisjakson j\u00e4lkeen tasaisesti ja saavutti kirkkaan huipun noin 190 p\u00e4iv\u00e4n kohdalla.<\/p>\n<p>Se osoitti my\u00f6s nopeaa himmenemist\u00e4 190 p\u00e4iv\u00e4n ja 230 p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Himmennytty\u00e4\u00e4n r\u00e4j\u00e4hdyksen valok\u00e4yr\u00e4 asettui hitaasti laskemaan p\u00e4in. Sen s\u00e4teilem\u00e4 kokonaisenergia oli kymmenkertainen tavalliseen tyypin II supernovaan verrattuna.<\/p>\n<p>Kirkastumisvaiheen aikana r\u00e4j\u00e4hdyksen l\u00e4mp\u00f6tila pysyi l\u00e4hes vakiona samalla kun sen ulkokuori jatkoi laajenemistaan.<\/p>\n<p>T\u00e4llainen k\u00e4ytt\u00e4ytyminen edellytt\u00e4\u00e4 voimakasta, jatkuvaa sis\u00e4ist\u00e4 l\u00e4mm\u00f6nl\u00e4hdett\u00e4, toisin kuin tavallisissa tyypin II supernovissa.<\/p>\n<p>Supernovan himmetess\u00e4 tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 r\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 ulos sinkoutunut aine vuorovaikutti t\u00e4hden ennen kuolemaansa ymp\u00e4rilleen muodostaman kiekkomaisen ainekuoren kanssa.<\/p>\n<p>Valok\u00e4yr\u00e4n mallinnus viittasi siihen, ett\u00e4 kirkas r\u00e4j\u00e4hdys sai alkunsa poikkeuksellisen massiivisesta sinisest\u00e4 j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4hdest\u00e4.<\/p>\n<p>R\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 ulossinkoutuneen aineen massan arvioidaan olleen 170\u2013350 Auringon massaa.<\/p>\n<p>Tutkimusryhm\u00e4 ehdottaa raportissaan, ett\u00e4 sininen j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4hti saattoi muodostua kahden massiivisen t\u00e4hden sulautuessa toisiinsa kaksoist\u00e4htij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>Ep\u00e4vakaat pair-instability -supernovar\u00e4j\u00e4hdykset syntyv\u00e4t t\u00e4hdiss\u00e4, jotka ovat niin massiivisia, ett\u00e4 niiden ytimien \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset l\u00e4mp\u00f6tilat johtavat elektroni\u2013positroniparien muodostumiseen.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 s\u00e4teilypainetta, joka normaalisti suojaa t\u00e4hte\u00e4 painovoiman aiheuttamaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4in suuntautuvaa romahdusta vastaan, ja k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 hallitsemattoman l\u00e4mp\u00f6ydinr\u00e4j\u00e4hdyksen, joka on niin voimakas, ett\u00e4 koko t\u00e4hti tuhoutuu.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n seurauksena j\u00e4ljelle ei odoteta j\u00e4\u00e4v\u00e4n neutronit\u00e4hte\u00e4 eik\u00e4 mustaa aukkoa.<\/p>\n<p>            Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet<\/p>\n<p class=\"has-text-align-center\" style=\"margin-bottom: 1.5rem\">\n            Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista! Saat ihmisen<br \/>\n            kokoaman TM-uutiskirjeen joka arkip\u00e4iv\u00e4.\n        <\/p>\n<p style=\"font-size: 12px; margin-bottom: 0.5rem; text-align: center\">\n        Uutiskirjeet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s mainontaa. Lis\u00e4tietoja henkil\u00f6tietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 Otavamedia Oy:n<br \/>\n        <a href=\"https:\/\/otavamedia.fi\/tietosuoja\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">tietosuojaselosteesta.<\/a>\n    <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat saattaneet l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhden t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 selkeimmist\u00e4 esimerkeist\u00e4 harvinaisesta, ep\u00e4vakaasta pair-instability -supernovar\u00e4j\u00e4hdyksest\u00e4 eli t\u00e4hden kuolinr\u00e4j\u00e4hdyksest\u00e4. Kyseess\u00e4 on&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":266039,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,1472,118,452,32,14673,9460,119],"class_list":["post-266038","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-avaruus","tag-avaruus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-rajahdykset","tag-science","tag-space","tag-suomi","tag-supernovat","tag-tahdet","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116686742143077132","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/266038","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=266038"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/266038\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/266039"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=266038"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=266038"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=266038"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}