{"id":2676,"date":"2025-08-12T04:28:17","date_gmt":"2025-08-12T04:28:17","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2676\/"},"modified":"2025-08-12T04:28:17","modified_gmt":"2025-08-12T04:28:17","slug":"voima-elain-avaruus-laulu-pohdintoja-kristinuskon-ja-populaarimusiikin-suhteesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2676\/","title":{"rendered":"Voima \/ el\u00e4in \/ avaruus \/ laulu \u2013 pohdintoja kristinuskon ja populaarimusiikin suhteesta"},"content":{"rendered":"<p>Johdanto<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin kristinuskon ja populaarimusiikin suhdetta. Erilaiset korvamadot ja hinkuraidat soivat marketeissamme, autoissamme ja taukotiloissamme. Silti harvoin pys\u00e4hdymme miettim\u00e4\u00e4n kuulemaamme. Keskityn etenkin populaarimusiikin lyriikoiden sanomaan. Aiemmin olen tutkaillut samaa suhdetta\u00a0<a href=\"https:\/\/tuhkakeskiviikko.blogspot.com\/2019\/12\/liskojen-yo-ja-kerubin-suudelma.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">ylt\u00e4kyll\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n<\/a>\u00a0sek\u00e4\u00a0<a href=\"https:\/\/tuhkakeskiviikko.blogspot.com\/2020\/02\/musiikin-messias-populaarimusiikin.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">pelastuksen<\/a>\u00a0n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n<p>Hy\u00f6dynn\u00e4n arvioinnissani kahta kristillist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 muista uskonnoista ja maailmankatsomuksista. Ensimm\u00e4inen n\u00e4kemys korostaa Jumalan luomista, luomakunnan hyvyytt\u00e4 ja ihmisen luontaista kaipuuta kohti Jumalaa. Toinen tulokulma muistuttaa lankeemuksesta sek\u00e4 ihmisen kyvytt\u00f6myydest\u00e4 ja haluttomuudesta etsi\u00e4 Jumalaa. N\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemykset ovat vastakkaiset, jopa toisensa poissulkevat. Voisivatko ne toisaalta t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 toisiaan?<\/p>\n<p>Tekstini on ekumeeninen. Roomalaiskatolinen kirkko on tavannut etenkin Vatikaanin toisen kirkolliskokouksen (1965) j\u00e4lkeen korostaa ensimm\u00e4ist\u00e4, luterilainen maailmanselitys j\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4.<\/p>\n<p>Kaksi n\u00e4kemyst\u00e4 toisista katsomuksista laajenee yleisluontoiseksi, my\u00f6nteiseksi ja kriittiseksi palautteeksi.<\/p>\n<p>Tarkastelen kristinuskon ja populaarimusiikin suhdetta viiden musiikkikappaleen kautta. Laulujen valintakriteereit\u00e4 olivat tunnettavuus, ajankohtaisuus sek\u00e4 aiheeseen sopivuus. Otan huomioon yksitt\u00e4isten laulujen kontekstin osana albumikokonaisuuksia sek\u00e4 yhtyeiden tuotantoa.<\/p>\n<p>Tuure Kilpel\u00e4inen ja Kaihon karavaani \u2013 Lumous (2021)<\/p>\n<p>Ihmisi\u00e4 kes\u00e4y\u00f6ss\u00e4<br \/>Varjokuvat vasten taivaan purppuraa<br \/>M\u00e4 tunnen asfaltti on l\u00e4mmin<br \/>Rantatiell\u00e4 tuoksuu leirinuotio<br \/>S\u00e4 tanssit villapaita auki<br \/>Tanssit silm\u00e4t kiinni paljain jaloin hiekalla<\/p>\n<p>Kes\u00e4n uni joka laskeutuu<br \/>S\u00e4 tanssit nuotion mukana<br \/>Ja voimael\u00e4imet ui vapaana kaislikon halki<br \/>Kes\u00e4n uni joka laskeutuu<br \/>S\u00e4 tanssit liekkien mukana<br \/>Sanot varjojen takana on toinen todellisuus<br \/>Lumous<\/p>\n<p>Lahden poukamasta<br \/>P\u00e4\u00e4see salaa uimaan, kukaan ei vahdi meit\u00e4<br \/>Hei soita nuotiokitaraa<br \/>Soita avaruuteen viesti joka kertoo, me ollaan elossa<\/p>\n<p>Ja kes\u00e4n uni joka laskeutuu\u2026<\/p>\n<p>My\u00f6nteisesti<\/p>\n<p>Lumous on laulu, miss\u00e4 kauneus etsii alkuper\u00e4\u00e4ns\u00e4 niin kuin Laulujen laulun neito rakastaan y\u00f6n pimeydest\u00e4. N\u00e4ky on arkinen ja arkaainen, suomalainen, mutta universaali. Kuvaus on platoninen ja hengellinen: ihmisess\u00e4 palaa hengen tuli, joka kohoaa liekkien lailla kohti taivasta. N\u00e4in Augustinuskin opetti. Luonto, paljaus ja alastomuus viittaavat paratiisiin, mit\u00e4 pyhiinvaeltaja etsii Kaihon karavaanin lauluissa.<\/p>\n<p>Kilpel\u00e4isen y\u00f6 ei ole pahojen henkien temmellyskentt\u00e4, vaan shakespearelainen keijujen valtakunta, miss\u00e4 Romeon Julia riippuu y\u00f6n poskella kuin timantti maurin korvassa. Arkiset murheet ovat vaihtuneet huolettomuuteen \u2013 kosmiseen rauhaan ja iloon, miss\u00e4 opetuslapset p\u00e4ihtyv\u00e4t t\u00e4htien tuikkeesta kuin hienoimmasta ehtoollisviinist\u00e4 Luojan suuressa temppeliss\u00e4. Lumous on Beethovenin Kuutamosonaatin ja Chopinin nocturneiden tavoin osa sit\u00e4 runouden, taiteiden ja musiikin siltaa, mik\u00e4 johdattaa meid\u00e4t ajasta ikuisuuteen.<\/p>\n<p>Kriittisesti<\/p>\n<p>Tuure Kilpel\u00e4isen esteettisi\u00e4 ansioita ei tarvitse v\u00e4h\u00e4tell\u00e4, mutta hengellisell\u00e4 kent\u00e4ll\u00e4 vet\u00e4\u00e4 \u00f6veriksi: Bonsaipuu (2011) julistaa feuerbachilaista ateismia, Jumala on nainen -kappaleen (2020) k\u00f6mpel\u00f6 feminismi aiheuttaa facepalmauksia ja Lumous tarjoaa suorastaan kliseisen kuvan nuotion ymp\u00e4rill\u00e4 tanssivasta pakanuudesta. Yhteys Jumalaan vaihtuu shamanistisiin henkioppaisiin. Laulun uushengellisyys kanavoituu jumalanpalveluksen, sanan ja sakramenttien, ohi.<\/p>\n<p>Lumous on tyypillinen romantiikan tuotos: tunne voittaa j\u00e4rjen, luonto teollistuneen kaupungin. Kaipaus katoavaisuuden tuolle puolen paljastuu petolliseksi. Lumous ei kanna Jumalan luo. Se ylt\u00e4\u00e4 vain avaruuteen, jonka henkivallat sokaisevat meid\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n viattomuutta itsest\u00e4mme, rauhaa jumalallisesta luomakunnasta maailmasta erillisen Jumalan sijaan.<\/p>\n<p>Ellinoora \u2013 Leijonakuningas (2016) levylt\u00e4 Villi lapsi<\/p>\n<p>Yy, kaa, yy, kaa, koo, nee<\/p>\n<p>Koulussa kun kysyttiin, mik\u00e4 musta tulee isona<br \/>Laulaja tai l\u00e4tk\u00e4npelaaja<br \/>Ei lapsena h\u00e4pe\u00e4\u00e4 tunneta<br \/>Ennen ku joku luokas nauraa<\/p>\n<p>En koskaan vastannut teht\u00e4v\u00e4nantoon<br \/>Mieli samos metsi\u00e4, raaputin pulpettia<br \/>Tutkin k\u00e4mmenen viivoja<br \/>Ja ne kertoi, ei musta mit\u00e4\u00e4n tuu<br \/>Unelmani t\u00e4yteen panee joku muu<\/p>\n<p>Me lauletaan kovempaa ku pit\u00e4s olla hiljaa<br \/>Ei paineta leukaa rintaan<br \/>Ennen ku kasvetaan viljaa<br \/>Nostetaan keskikaljamaljat ilmaan<br \/>T\u00e4n\u00e4\u00e4n ihmisen puolikas<br \/>On huomenna leijonakuningas<\/p>\n<p>T\u00e4n\u00e4\u00e4n ihmisen puolikas<br \/>On huomenna leijonakuningas<\/p>\n<p>Aiemmin m\u00e4 pelk\u00e4sin<br \/>Et muut mun ajatteli t\u00e4nne lent\u00e4neen ufolla<br \/>Ainakaan ulkoavaruudessa ei pahaa verta jaeta<br \/>Siel p\u00e4tee rock, rakkaus ja rauha<\/p>\n<p>Puhukaa vaan pahaa pizzerioissa<br \/>Samaan aikaan rustaan n\u00e4it lauluja<br \/>Joita ens kes\u00e4n\u00e4, s\u00e4 hoilaat mukana<br \/>Usko tai \u00e4l\u00e4, toivon kaikille hyv\u00e4\u00e4<br \/>Kyl me el\u00e4m\u00e4st\u00e4 l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n jotain pyh\u00e4\u00e4<br \/>Jokainen on joskus luuseri<br \/>Toiset vaan peitt\u00e4\u00e4 sen paremmin<\/p>\n<p>Me lauletaan kovempaa ku pit\u00e4s olla hiljaa\u2026<\/p>\n<p>My\u00f6nteisesti<\/p>\n<p>Leijonakuninkaan hahmon voi tulkita kristityksi. Risti yhdist\u00e4\u00e4 levyn tekij\u00e4kaksikkoa ja puolisoita, Ellinooraa ja tuottaja Samuli Sirvi\u00f6t\u00e4. Piispa Eino Sormunen kirjoitti aikoinaan kristittyjen matkalaisuudesta sek\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 maailman halki matkaava Jumalan kansa on valtavin ajatus, mit\u00e4 l\u00e4nsimainen uskonajatus on luonut. Ellinooran kappale liittyy t\u00e4h\u00e4n tarinaan ja kristilliseen vierauteen maailmasta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n samansuuntaisena tuntona.<\/p>\n<p>Laulu liittyy kristillisyyteen my\u00f6s leijonakuningastarinan kautta. Elokuva kertoo symbolisella tasolla uhrautuvasta Jumalasta sek\u00e4 kristityn vaelluksesta kasteen ja suruttomuuden, kiusausten ja pyhityksen kautta takaisin Jumalan lapseksi. Kappale my\u00f6t\u00e4ilee luterilaista ristin teologiaa: Surkeuden ahjossa taotaan siipi\u00e4. Ne nostavat meid\u00e4t pikkumaisuuden ja kostomentaliteetin yl\u00e4puolelle. Toisaalta pyh\u00e4n etsij\u00e4 ei pakene maailmaa luostariin, vaan el\u00e4\u00e4 muiden ihmisten keskell\u00e4 uskon, toivon ja rakkauden tulkkina.<\/p>\n<p>Kriittisesti<\/p>\n<p>Villi lapsi kuhisee populaarimusiikin helmasyntej\u00e4: itseens\u00e4 k\u00e4pertyv\u00e4\u00e4 hautomista, bilett\u00e4misen ihannointia, oman kurjuutensa rakastamista, eskapismia\u2026 Kappaleen avaruuteen projisoidut ihanteet ovat surullinen todistus popin tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4isyydest\u00e4 kauniiden sanojen takana. N\u00e4iss\u00e4 lauluissa huokuu voimattomuus kantaa el\u00e4m\u00e4n k\u00e4rsimyksi\u00e4, saati sitten iloita niist\u00e4. Levoton halu nojaa hetken unohdukseen, tulevaan festarikes\u00e4\u00e4n tai senhetkiseen seurustelukumppaniin.<\/p>\n<p>Leijonakuninkaaksi kasvaminen ei tarkoita pyhittymist\u00e4, vaan omien unelmien toteuttamista ja maallista menestyst\u00e4. Laulun lyyrinen min\u00e4 samaistuu parikymppiseen, keskinkertaisia s\u00e4keit\u00e4 viljelev\u00e4\u00e4n artistiin itseens\u00e4. Leijonakuningas on h\u00e4nen kruunajaislaulunsa. Kovin hyveellisen\u00e4 ei \u201dtransformaatiota\u201d voi pit\u00e4\u00e4, sill\u00e4 kuninkuus ilmenee ylpeydensekaisena uhmana, traumoissa vellomisena sek\u00e4 huonosti peitettyn\u00e4 ylemmyydentuntona. Mik\u00e4li gospel kiinnostaisi, tulisi palata perusasioihin, kuten siihen, ettei rakkaus k\u00e4ytt\u00e4ydy sopimattomasti. Valitettavasti en l\u00f6yd\u00e4 Villi lapsi levylt\u00e4 t\u00e4llaista tahtoa.<\/p>\n<p>Haloo Helsinki! \u2013 Kerran kuussa (2021) levylt\u00e4 \u00c4l\u00e4 pelk\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4<\/p>\n<p>On lehm\u00e4t lent\u00e4neet lautasilta taivaaseen<br \/>Ei kukaan karsinassa huuda en\u00e4\u00e4<br \/>On kukat kukkineet, ei piipun suita tukkineet<br \/>Ei kukaan kyltin kanssa marssi en\u00e4\u00e4<br \/>Ja h\u00e4d\u00e4n keskell\u00e4 on helppo kiivet\u00e4, Jumalan selk\u00e4\u00e4n<br \/>Mut sel\u00e4n takana on aina hiljaista, mit\u00e4 nyt pelk\u00e4\u00e4n?<\/p>\n<p>Jos kerran kuussa joku k\u00e4ynyt on<br \/>Ei rauha maassa ole mahdoton<br \/>En tartu viel\u00e4 lippuun valkoiseen<br \/>Voi valo tulla maahan varjoiseen<br \/>Me rukoilemme, me turhaudumme<br \/>Me tahdomme rauhan, me ep\u00e4ilemme<br \/>Jos kerran kuussa joku k\u00e4ynyt on<br \/>Ei rauha maassakaan oo mahdoton<br \/>Ja otamme maailman suurimman askeleen<br \/>Rauhan mereen<\/p>\n<p>On naiset itkeneet, kaiken vihan kitkeneet<br \/>Mut kipu sis\u00e4lt\u00e4 ei poistu en\u00e4\u00e4<br \/>Ei miehet muuttuneet, kai historiaan juuttuneet<br \/>Is\u00e4lt\u00e4 pojalle nuo muistot el\u00e4\u00e4<br \/>Taistelut, tantereet, kaikki sulat mantereet<br \/>Pahinta kai pelk\u00e4\u00e4n<br \/>Ei jaksa sotia, rakennan kotia Himalajan selk\u00e4\u00e4n<\/p>\n<p>Jos kerran kuussa joku k\u00e4ynyt on\u2026<\/p>\n<p>My\u00f6nteisesti<\/p>\n<p>Aina kun kuulen t\u00e4m\u00e4n kappaleen viulut, muistan ett\u00e4 Haloo Helsinki! on Suomen parhaimpia yhtyeit\u00e4. Radiohittien j\u00e4lkeenkin b\u00e4ndin albumeilta lohkeaa huikean suuria ja luovan erilaisia jalokivi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 rauhanhymni on U2 -yhtyeen klassikon Sunday Bloody Sundayn (1983) sukulainen. Laulu on hienon globaali sitoen Vietnamin sodan vastustamisen, miehitetyn Tiibetin sek\u00e4 sodissa raskautetun is\u00e4nmaamme koko luomakunnan vaikeroimiin synnytystuskiin.<\/p>\n<p>Haloo Helsingin laulu sanoittaa vuoropuhelua rauhaa kaipaavan ihmisen ja rauhan lahjoittavan Jumalan v\u00e4lill\u00e4. Rauhanruhtinas on syntynyt maailmaan. Kristityt ovat rauhantekij\u00f6it\u00e4. Laulussa ei tuudittauduta v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n rauhaan. T\u00e4ss\u00e4 her\u00e4tell\u00e4\u00e4n profeetallisesti silm\u00e4ns\u00e4 ummistaneita, k\u00e4yd\u00e4\u00e4n jaakobinpainia sis\u00e4ist\u00e4 ja ulkoista vihollista sek\u00e4 menneisyyden haamuja ja t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n lohduttomia otsikkoja vastaan. Laulun meri viittaa Ilmestyskirjassa mainittuun taivaan kristallimereen. Ihmisen askel alttarille on suurempi kuin ihmisen askel kuun pinnalle, sill\u00e4 vain Jumalan edess\u00e4 ihmisluontomme langenneeseen kiv\u00e4\u00e4rinpiippuun istutetaan ikuisen el\u00e4m\u00e4n kukka.<\/p>\n<p>Kriittisesti<\/p>\n<p>Haloo Helsinki! todistaa, ett\u00e4 rockmusiikki kyll\u00e4 v\u00e4litt\u00e4\u00e4 surua, valitusta ja protestia, mutta on varsin kyvyt\u00f6n rakentamaan, vaikuttamaan juuri mihink\u00e4\u00e4n tai l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n rauhaa manifestoimalleen maailmantuskalle. Pahimmillaan Elli Haloon maailmanparannuslaulut tuudittavat meid\u00e4t harhaluuloon esteettisen tunnelmoinnin eettisest\u00e4 erinomaisuudesta sek\u00e4 historian oikealla puolella olemisesta. Meh\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 heilumme kaupallisen viihteen tahdissa.<\/p>\n<p>Laulu asettaa toivomme valistuksen ja positivismin tavoin tieteelliseen tietoon. Kuuretki oli kuitenkin osa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton v\u00e4list\u00e4 kylm\u00e4\u00e4 sotaa, miss\u00e4 me ihmiset rakensimme kilpaa ydinaseita. Laulussa v\u00e4littyy eksyminen: Jumalan valtakunta on korvattu edistysuskolla. T\u00e4m\u00e4 on nyt t\u00f6rm\u00e4nnyt ihmisluonnon putinismiin ja trumpismiin. Jumalan sijaan kiivet\u00e4\u00e4n Himalajan selk\u00e4\u00e4n \u2013 kenties Dalai-laman rauhan tyyssijaan. Kuun tyhjyys sopiikin yhteen esimerkiksi kirjailija Yuval Noah Hararin edustaman buddhalaisen materialismin kanssa. Totta, lapset vastaavat isien pahoista teoista aina nelj\u00e4nteen polveen, mutta kristityt ovat syntyneet Jumalasta, vedest\u00e4 ja Hengest\u00e4, vapautuakseen t\u00e4st\u00e4 synnin kierteest\u00e4 ikuiseen rauhaan.<\/p>\n<p>Litku Klemetti \u2013 Jos olisin koira (2024) levylt\u00e4 Funny Girl<\/p>\n<p>Koira on v\u00e4h\u00e4st\u00e4 onnellinen<br \/>pit\u00e4\u00e4 olla koti turvallinen<br \/>ja t\u00e4rke\u00e4 ihminen<br \/>joka antaa huomionsa t\u00e4yden<\/p>\n<p>Olen maailmassa rikkoutunut<br \/>koira on minut korjannut<br \/>koira kysyy, joko l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n<br \/>vaikka on koiran s\u00e4\u00e4, \u00e4l\u00e4 j\u00e4\u00e4<\/p>\n<p>Jos olisin koira<br \/>kaikki ois helpompaa<br \/>en miettis tulevaa<br \/>laukkaisin lujempaa<br \/>jos olisin koira<br \/>ravaisin taivaanrantaan<br \/>ja k\u00e4ytt\u00e4isin nahkapantaa<\/p>\n<p>Jos olisin koira<br \/>haukkuisin: terve vaan<br \/>M\u00e4 olen vihassa kuin piikki lihassa<br \/>mut jos oisin koira<br \/>tottelisin sua ja oisin<br \/>turrukka suurenmoisin<\/p>\n<p>Jos olisin koira<\/p>\n<p>Koirallakin on persoonallisuus<br \/>yksi alistuu, toinen stressaantuu<br \/>Murreakin joskus masentaa<br \/>milloin viimeksi leikitk\u00e4\u00e4n Murren kaa?<\/p>\n<p>Se saa syd\u00e4meni raiteiltaan<br \/>kun mietin koiraa jota jossain potkitaan<br \/>miten koira on peloissaan<br \/>miten tuollaiseen roistoon vois luottaa?<\/p>\n<p>Jos olisin koira<br \/>oisko t\u00e4\u00e4 helpompaa<br \/>Maailma on ep\u00e4reilu hurtallekin<br \/>jos ei h\u00e4nt\u00e4 heilu<br \/>Hurtan voi laittaa vaihtoon<br \/>kun m\u00e4ts\u00e4\u00e4 se ei sun mekkoon<br \/>Mik\u00e4\u00e4n ei voita<br \/>sit\u00e4 kun h\u00e4nn\u00e4np\u00e4\u00e4<br \/>niin iloisena vispaa<br \/>juostaan pihan halki kilpaa<br \/>En koskaan pukisi sua huumoripaitaan<br \/>Tai harjaisi vastakarvaan<\/p>\n<p>Jos olisit koira<\/p>\n<p>My\u00f6nteisesti<\/p>\n<p>Kun kuuntelee Sumun j\u00e4lkeen kappaleen vintage-Yamahan soundeja, lusijoiden kanssa lusivaa Lusijaneitoa tai Seis, nimeen rakkauden! energiapommia ei tarvitse ihmetell\u00e4, miksi Soundi julisti levyn vuoden parhaaksi kotimaiseksi. Litku on saanut taakseen h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n omaper\u00e4isen ja hauskan proge\u00e4\u00e4nimaailman, mik\u00e4 murentaa konservatiivisiksi kalkkiutuneet korvak\u00e4yt\u00e4v\u00e4mme.<\/p>\n<p>Koiralaulumme nerokkuus perustuu ristiriitaan: laulu on humoristinen ja melankolinen, lapsenmielinen ja vakava. Laulun viehkeys juontuu oivalluksesta: ihminen ei ole ihmiselle koira. Koirana el\u00e4m\u00e4 olisi helpompaa. Kohtelemme koiriamme hellemmin kuin l\u00e4heisi\u00e4mme! Kuten koirafilosofi Eero Ojanen todistaa, hauvat tekev\u00e4t meist\u00e4 inhimillisempi\u00e4, rauhallisempia, huolehtivampia. Tulkitsen laulun kaipuuksi paratiisiin, hyv\u00e4n ja pahan tuolle puolen \u2013 semminkin kun levyll\u00e4 koputetaan muutenkin ikuisen toukokuun ovea. Sama ajatus ihmisen ja el\u00e4imen alkuper\u00e4isest\u00e4 harmoniasta l\u00f6ytyy niin Jesajan profetioista kuin kristillisist\u00e4 traditiosta.<\/p>\n<p>Me kristityt saamme olla koiria, jotka odottavat is\u00e4nt\u00e4mme p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 putoilevia palasia.<\/p>\n<p>Kriittisesti<\/p>\n<p>Katson levynkannen koirankuonolaista ja mietin, onko n\u00e4ill\u00e4 ihmisill\u00e4 kaikki hyvin. Levyn aloittava Olit huumeissa huokuu itsesuojeluvaiston kadottamista, h\u00e4iriintynyt Kis kis beibi lapsellista samaistumista kissanpentuun, kun taas p\u00e4\u00e4t\u00f6skappaleessa Kuolemanharjoitus kieriskell\u00e4\u00e4n m\u00e4enrinteess\u00e4. Koiralaulussa therian-ilmi\u00f6 l\u00e4htee laukalle kennelin identiteetinvaihtamiskuopimisissa. Suotakoon lapsille leikkins\u00e4, mutta t\u00e4ss\u00e4 on kyse jostain muustakin \u2013 h\u00e4pe\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. T\u00e4st\u00e4 Tuure Kilpel\u00e4inenkin pit\u00e4\u00e4 meteli\u00e4. My\u00f6s teologi Ella Luoma n\u00e4ytt\u00e4isi kutsuvan meit\u00e4 h\u00e4pe\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyteen, kun ei keksi\u00a0<a href=\"https:\/\/www.kirkkojakaupunki.fi\/-\/kolumni-elokapinaan-ja-lasten-therian-leikkiin-liittyvia-kohuja-yhdistaa-aikuisten-kyvyttomyys-kasitella-hapeaa\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">kolumnissaan<\/a>\u00a0mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4 h\u00e4pe\u00e4lle. No, meille langenneille h\u00e4pe\u00e4 on syyllisyyden tavoin terve tunne osana varoittavaa ja suojelevaa moraalisuuttamme.<\/p>\n<p>Raamatussa koira edustaa ahnasta petomaisuutta. Ilmestyskirjassa kerrotaan kuinka koirat ja noidat \u2013 joihin Litku my\u00f6s samaistuu \u2013 eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se sis\u00e4\u00e4n kultaisen Jerusalemin porteista. Kaniineista mallia ottavan Ellinooran ja koiruuksia harrastavan Litkun vastapainoksi muistutan varhaiskristillisest\u00e4 antropologiasta: ihminen on el\u00e4imellisyyden ja enkelinkaltaisuuden v\u00e4limuoto. Ensimm\u00e4inen edustaa katoavaa maallisuuttamme, seksuaalista himoa sek\u00e4 j\u00e4rjett\u00f6mi\u00e4 viettej\u00e4mme, j\u00e4lkimm\u00e4inen pyh\u00e4\u00e4, puhdasta ja hillitty\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Voisivatko laulut kallistua my\u00f6s j\u00e4lkimm\u00e4isen kannalle?<\/p>\n<p>Juha Tapio \u2013 Sitke\u00e4 syd\u00e4n (2011) levylt\u00e4 Hyv\u00e4 voittaa<\/p>\n<p>Her\u00e4tys on nyt uni h\u00e4vi\u00e4\u00e4<br \/>Uni jossa naurat et muista enemp\u00e4\u00e4<br \/>Sein\u00e4n takaa kuulet naisen kysyv\u00e4n<br \/>Kumpi meist\u00e4 tahtoi t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n<\/p>\n<p>Asemalta \u00e4\u00e4ni\u00e4 junan l\u00e4htev\u00e4n<br \/>Nelj\u00e4toista lamppua katuk\u00e4yt\u00e4v\u00e4n<br \/>Portaikossa poika k\u00e4y \u00e4idin liepeisiin<br \/>Onko isi taivaassa niin kuin puhuttiin<\/p>\n<p>Sinussa on valo sinussa on y\u00f6<br \/>Sinulla on sitke\u00e4 syd\u00e4n joka ly\u00f6<br \/>V\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 kipin\u00f6it\u00e4 tuuleen<br \/>Valaisemaan tiet\u00e4 pime\u00e4\u00e4<\/p>\n<p>Yl\u00e4kerta kauan on ollut tyhjill\u00e4\u00e4n<br \/>Pinoutuvat kirjeet p\u00f6lyyn h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n<br \/>Sis\u00e4pihan lasten huudot kohoaa<br \/>Rajuilmaa hautoo huohottava maa<\/p>\n<p>Sinussa on valo sinussa on y\u00f6<br \/>Sinulla on sitke\u00e4 syd\u00e4n joka ly\u00f6<br \/>V\u00e4sym\u00e4tt\u00e4 kipin\u00f6it\u00e4 tuuleen<br \/>Valaisemaan tiet\u00e4 pime\u00e4\u00e4<\/p>\n<p>Sade tuli tulvana yli pys\u00e4kin<br \/>Sin\u00e4 olet ihme suuri sittenkin<br \/>Sinulla on ilma ja kyky hengitt\u00e4\u00e4<br \/>Olkap\u00e4\u00e4ll\u00e4 kyyhkynen vaikket sit\u00e4 n\u00e4\u00e4<\/p>\n<p>My\u00f6nteisesti<\/p>\n<p>Juha Tapion levy on kaunis ja ihana. Laulut ovat vahvan my\u00f6nteisi\u00e4 \u2013 jopa eskatologisia \u2013 ja sellaisina korvaamattomia meille pime\u00e4ss\u00e4 ja kylm\u00e4ss\u00e4 pohjolassa asuville suomalaisille. Ilmaisu on juurevan ja raikkaan luterilaista. Luther kirjoitti: \u201dJ\u00e4rki ei kykene laulamaan Jumalan lahjoista. Herran laupeuden tajuaminen on pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Hengen teht\u00e4v\u00e4; se alkaa kiitt\u00e4\u00e4 ja ylist\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tiet\u00e4ess\u00e4\u00e4n. J\u00e4rki ei itsest\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n pysty, vaan se tarkkailee Jumalan uhkaa ja kauhistavuutta ja maailman jumalattomuutta, mist\u00e4 johtuen se alkaa mukista ja rienata.\u201d<\/p>\n<p>Valkoinen kivi, kallis hunajan pisara\u2026 Tapion lauluista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 kristillist\u00e4 symboliikkaa. Valon ja pimeyden voi tulkita luterilaiseksi ihmiskuvaksi tai el\u00e4m\u00e4n kukiksi ja ohdakkeiksi. Laulun syd\u00e4n tuo mieleen Hesekielin profetian: \u201dMin\u00e4 annan teille uuden syd\u00e4men ja teid\u00e4n sisimp\u00e4\u00e4nne uuden hengen. Min\u00e4 otan teid\u00e4n rinnastanne kivisyd\u00e4men pois ja annan tilalle el\u00e4v\u00e4n syd\u00e4men.\u201d Kyyhkynen on juuri Pyh\u00e4n Hengen attribuutti. N\u00e4in laulu valaa meihin rohkeutta ja uskoa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kuoleman varjon laaksossa. Sitke\u00e4 syd\u00e4n on esimerkki Tapion sin\u00e4-keskeisist\u00e4 kappaleista. Saamme omistaa nuo Psalmin 139 sanat itsellemme. Kun laulamme t\u00e4t\u00e4 Nuoren seurakunnan veisukirjan kestosuosikkia toinen toisillemme, t\u00e4yt\u00e4mme Heprealaiskirjeen sanat: \u201dPit\u00e4k\u00e4\u00e4mme huolta toinen toisestamme ja kannustakaamme toisiamme rakkauteen ja hyviin tekoihin\u201d.<\/p>\n<p>Kriittisesti<\/p>\n<p>Sitke\u00e4 syd\u00e4n on lyriikoiltaan sekava. Laulun p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 katoaa yleiskuvaan. Tapiolle tyypillinen heikkous verbien k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 puhkeaa kukkeimmilleen. Tavoitteena on ilmeisesti ollut el\u00e4m\u00e4nmakuisuus sek\u00e4 jonkinlainen kollektiivinen kamppailu hyv\u00e4n ja pahan v\u00e4lill\u00e4. Kuvat pinoutuvista kirjeist\u00e4 ja sadetulvasta j\u00e4\u00e4v\u00e4t kuitenkin irrallisiksi.<\/p>\n<p>Kirkkomuusikot Katja Kangas ja Lissu Elenius sanoittavat Crux-lehden\u00a0<a href=\"https:\/\/www.seurakuntalainen.fi\/Users\/Lenovo\/Desktop\/Pyh%C3%A4n%20hipaisemaa\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">artikkelissaan<\/a>\u00a0kuinka populaarimusiikki sopii kirkkoon, koska sit\u00e4 ovat tehneet \u201dihan tavalliset ihmiset tavallisille ihmisille\u201d, koska se \u201dmadaltaa kynnyst\u00e4\u201d ja \u201dtarjoaa h\u00e4iv\u00e4hdyksen pyh\u00e4\u00e4\u201d. K\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli \u2013 uskon maallistuminen ja viihteellistyminen \u2013 unohtuu. Kappaleen \u201dkristillisyys\u201d vaikuttaa p\u00e4\u00e4lle l\u00e4tk\u00e4istylt\u00e4. Pyhyyden tarkoitus, Herralle erottaminen, j\u00e4\u00e4 tapahtumatta kristillisyyden samaistuessa tavalliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kertos\u00e4e alleviivaa t\u00e4t\u00e4 voimaantumisfiilistely\u00e4. Samalla se on esimerkki Jumalan ylist\u00e4misest\u00e4 ihmisen ylist\u00e4miseen k\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 gospelista.<\/p>\n<p>Loppusanat<\/p>\n<p>Taiteeseen liittyy aina tulkinnanvapaus. Kukin musiikin kuulija k\u00e4sittelee kuulemaansa omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan. Tulkintahorisontin avaruudesta todistaa se, ett\u00e4 sama kuuntelija voi arvottaa samoja lauluja t\u00e4ysin eri suuntiin ja p\u00e4invastaisesti. Lauluilla on silti aina oma sanoma. Liian villi tulkinta rikkoo yhteyden alkuper\u00e4iseen kappaleeseen. Toivottavasti en ole syyllistynyt t\u00e4llaiseen.<\/p>\n<p>Tekstini tavoite oli oppia jotain populaarimusiikista, kristinuskosta sek\u00e4 ekumeniasta. Toivon mukaan jotain v\u00e4littyi my\u00f6s lukijalle. Katson todistaneeni kahden vastakkaisen n\u00e4k\u00f6kulman olennaisuuden tapausesimerkkieni kautta. Pelkk\u00e4 ensimm\u00e4isen huomioiminen kadottaisi lankeemuksen todellisuuden ja kadottaisi siten lunastuksen ja pyhityksen tarpeen. Toisen tulokulman ylikorostus johtaisi farisealaiseen maailman tuomitsemiseen.<\/p>\n<p>Kumpaa n\u00e4k\u00f6kulmaa sin\u00e4 korostat? Kumman perustelut olivat vahvemmat? Kummalle n\u00e4k\u00f6kulmalle tulisi antaa viimeinen sana? Minusta n\u00e4it\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isin\u00e4 ja samanaikaisina. Jumalan rakkaus on joka tapauksessa alku ja loppu. Populaarimusiikilla on oma paikkansa n\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Johdanto T\u00e4ss\u00e4 kirjoituksessa pohdin kristinuskon ja populaarimusiikin suhdetta. Erilaiset korvamadot ja hinkuraidat soivat marketeissamme, autoissamme ja taukotiloissamme. Silti&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2677,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,118,452,32,119],"class_list":{"0":"post-2676","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-avaruus","8":"tag-avaruus","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-science","13":"tag-space","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2676","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2676"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2676\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2677"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2676"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2676"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2676"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}