{"id":269490,"date":"2026-06-07T04:14:26","date_gmt":"2026-06-07T04:14:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/269490\/"},"modified":"2026-06-07T04:14:26","modified_gmt":"2026-06-07T04:14:26","slug":"luonto-valitsee-vuoden-2025-parhaat-tiedekuvat-hetkia-jotka-saavat-sinut-hidastamaan-tahtia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/269490\/","title":{"rendered":"Luonto valitsee vuoden 2025 parhaat tiedekuvat: Hetki\u00e4, jotka saavat sinut hidastamaan tahtia."},"content":{"rendered":"

\"Tieteellinen<\/p>\n

J\u00e4inen muste, Z. Yang ja kollegat.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 karhukainen (vesikarhu) esittelee kenties maailman<\/a> pienint\u00e4 tatuointia. Tutkijat kaiversivat elektronisuihkulla pieni\u00e4 pisteit\u00e4 el\u00e4imen kehoa peitt\u00e4v\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4kerrokseen. S\u00e4de muuttaa j\u00e4\u00e4n yhdisteeksi, joka tarttuu karhukaisen ihoon pit\u00e4en tatuoinnin n\u00e4kyviss\u00e4, vaikka loput j\u00e4\u00e4st\u00e4 olisivat haihtuneet.<\/p>\n

Eritt\u00e4in suuren tarkkuutensa ansiosta tutkijat<\/a> uskovat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 voisi avata monia sovelluksia biol\u00e4\u00e4ketieteen tekniikan alalla. Tutkimusryhm\u00e4 jatkaa parhaillaan kokeiluja entist\u00e4 pienempien organismien, kuten bakteerien, ”tatuoinnilla” samalla tekniikalla. <\/p>\n

\"Tieteellinen<\/p>\n

Vihre\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, kirjoittanut Jan Rosenboom\/Nikon Small World<\/p>\n

Kemianinsin\u00f6\u00f6ri Jan Rosenboomin mikroskoopilla kuvaamassa kuvassa n\u00e4kyy vesipisarassa kelluvia Volvox-lev\u00e4rypp\u00e4it\u00e4. Jokainen Volvox-pallo koostuu sadoista tai tuhansista yksitt\u00e4isist\u00e4 soluista, jotka ty\u00f6skentelev\u00e4t tiiviisti yhdess\u00e4 ja tarjoavat vilauksen siit\u00e4, milt\u00e4 varhainen monisoluinen el\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytti Maassa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 valokuva voitti toisen sijan Nikon Small World 2025 -mikroskopiavalokuvauskilpailussa. <\/p>\n

\"Tieteellinen<\/p>\n

Keinomunuainen – Kuva: Pedro Medina\/Li Lab<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 laboratoriossa kasvatettu ihmisen munuaisrakenne, joka tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 ”assembloidi”, on merkitt\u00e4v\u00e4 askel kohti keinotekoisten munuaisten luomista. Mikroskooppiset suodatusyksik\u00f6t ovat muodostuneet keskustiehyen ymp\u00e4rille j\u00e4ljittelem\u00e4ll\u00e4 oikean munuaisen rakennetta.<\/p>\n

Hiiriin istutettuina n\u00e4m\u00e4 rakenteet pystyv\u00e4t suodattamaan verta ja imem\u00e4\u00e4n proteiineja. <\/p>\n

\"Tieteellinen<\/p>\n

Merietanat ”voimansa saavat aurinkoenergialla” – Kuva: Giancarlo Mazarese\/Vuoden valtamerikuvaaja 2025<\/p>\n

Merietana Costasiella kuroshimae, joka tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 ”lampaiden vapaakiduskotilo”, pystyy sy\u00f6m\u00e4\u00e4n levi\u00e4 ja s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n viherhiukkasia omissa soluissaan. T\u00e4m\u00e4n ansiosta se voi absorboida auringonvaloa ja tuottaa energiaa fotosynteesin avulla. Etanan nimi tulee sen p\u00e4\u00e4n molemmin puolin sijaitsevista aistinelmist\u00e4, jotka muistuttavat lampaan korvia.<\/p>\n

Valokuvaaja Giancarlo Mazaresen ottama kuva etana munii spiraalimaisesti. Kuva on osa Oceanographic- lehden ”Vuoden valtamerikuvaaja 2025” -kilpailussa palkittujen t\u00f6iden sarjaa . <\/p>\n

Saatat my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4<\/p>\n

\"Yhdysvallat<\/a><\/p>\n

\"Tieteellinen<\/p>\n

Sarvikuonon yl\u00f6snousemus – Kuva: Ami Vitale\/BigPicture Natural World Photography Competition<\/p>\n

Kenian mustasarvikuonopopulaatio (Diceros bicornis) on pelastettu sukupuuton partaalta luonnonsuojelutoimien ansiosta, mutta niiden suojeleminen on edelleen suuri haaste. ”BigPicture 2025” -luontokuvauskilpailun voittokuvassa luonnonsuojelijoiden tiimi hoitaa sairasta sarvikuonoa osoittaen ammattitaitoa, tarkkaa koordinaatiota ja korkeaa taitoa, joita tarvitaan n\u00e4iden voimakkaiden el\u00e4inten turvalliseen k\u00e4sittelyyn jopa nukutuksen aikana. <\/p>\n

\"Tieteellinen<\/p>\n

Tappava syleily – Kuva: Sandip Guha<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 luontokuvaaja Sandip Guhan Siligurissa, Intiassa, ottama valokuva vangitsee rapuh\u00e4m\u00e4h\u00e4kkiparin seurusteluhetken ja korostaa koiraan ja sen puolison v\u00e4list\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kokoeroa. Joillakin lajeilla naaras voi olla jopa 60 kertaa koirasta suurempi.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 teos voitti t\u00e4n\u00e4 vuonna ”London Camera Exchange Photographer of the Year” -palkinnon. <\/p>\n

\"Tieteellinen<\/p>\n

Sammakotaistelu – Kuva: Grayson Bell\/Nikon Comedy Wildlife Award<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ”Nikon Comedy Wildlife Awards 2025” -palkintoja voittanut taideteos on naurattanut monia ihmisi\u00e4, sill\u00e4 se vangitsee hetken, jolloin kaksi vihre\u00e4\u00e4 sammakkoa (Lithobates clamitans) ”taistelee” reviirins\u00e4 puolesta.<\/p>\n

Valokuvan otti 13-vuotias valokuvaaja Grayson Bell, ja sille annettiin nokkela otsikko: ”Haluttoman k\u00e4\u00e4nnynn\u00e4isen kaste”. <\/p>\n

\"Tieteellinen<\/p>\n

Valokuvaaja ja taiteilija Jade Hoksbergenin ottama valokuva vangitsee hetken, kun pieni karkkiravunpoikanen (Hoplophrys oatesii) istuu kirkkaanpunaisella koralli”tyynyll\u00e4”.<\/p>\n

Teos oli finalisti taidekategoriassa ”Ocean Photographer of the Year 2025” -kilpailussa. T\u00e4m\u00e4n pienen, l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti naamioidun olennon l\u00f6yt\u00e4minen ja tallentaminen on osoitus Hoksbergenin tarkkasilm\u00e4st\u00e4 ja luovuudesta ja tarjoaa virkist\u00e4v\u00e4n ja iloisen n\u00e4k\u00f6kulman lukuisten synkkien ymp\u00e4rist\u00f6kuvien keskelle kuluneen vuoden aikana. <\/p>\n

\"Luonto<\/p>\n

Valokuva vangitsee hetken, joka on sek\u00e4 kiireellinen ett\u00e4 herkk\u00e4: Mies ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 moottoripy\u00f6r\u00e4\u00e4ns\u00e4 alas p\u00f6lyist\u00e4 rinnett\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 Patrasta Kreikassa lammas syliss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Saatat my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4<\/p>\n

\"Bensiinik\u00e4ytt\u00f6iset<\/a><\/p>\n

Valokuva otettiin mets\u00e4palojen levitess\u00e4 asuinalueilla Kreikan kolmanneksi suurimman kaupungin yll\u00e4 sijaitsevilla rinteill\u00e4. Valokuvaaja Thanassis Stavrakis ikuisti sen my\u00f6h\u00e4\u00e4n iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 elokuun puoliv\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n

Kuva ei ainoastaan \u200b\u200bvangitse kohtauksen j\u00e4nnityst\u00e4, vaan her\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s mieleen laajemman todellisuuden: Etel\u00e4-Euroopan mets\u00e4palojen jatkuvasti kasvavat kustannukset ja niiden ihmisten hiljaisen sankaruuden, jotka ovat p\u00e4\u00e4tt\u00e4neet olla j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 el\u00e4imi\u00e4 taakseen. <\/p>\n

\"Tieteellinen<\/p>\n

Valokuvan nimi on ”Hold On” ja sen on tehnyt Emmanuel Tardy.<\/p>\n

Laiskian rauhallinen, l\u00e4hes v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4t\u00f6n ilme on jyrk\u00e4ss\u00e4 ristiriidassa sen ihmisen tekem\u00e4n piikkilanka-aidan kanssa, ja se toimii metaforana luonnon kamppailulle el\u00e4m\u00e4n s\u00e4ilytt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Maailmanlaajuisesti monia villiel\u00e4inten elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 tuhotaan. T\u00e4m\u00e4 valokuva muistuttaa siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisten on oltava luovempia ja vastuullisempia maapallon luonnonvarojen s\u00e4ilytt\u00e4misess\u00e4 ja hallinnassa.<\/p>\n

Takaisin aiheeseen<\/p>\n

MINH HAI<\/p>\n

L\u00e4hde: https:\/\/tuoitre.vn\/nature-chon-anh-khoa-hoc-dep-nhat-2025-nhung-khoanh-khac-khien-con-nguoi-phai-cham-lai-20251218231123913.htm<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"J\u00e4inen muste, Z. Yang ja kollegat. T\u00e4m\u00e4 karhukainen (vesikarhu) esittelee kenties maailman pienint\u00e4 tatuointia. Tutkijat kaiversivat elektronisuihkulla pieni\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":269491,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,2167,10632,72,476,118,32,119,36637,2365,477],"class_list":["post-269490","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-intia","tag-kenia","tag-luonto","tag-nature","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-valokuvakilpailu","tag-valokuvaus","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116706886892559522","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/269490","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=269490"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/269490\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/269491"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=269490"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=269490"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=269490"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}