{"id":269592,"date":"2026-06-07T06:44:12","date_gmt":"2026-06-07T06:44:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/269592\/"},"modified":"2026-06-07T06:44:12","modified_gmt":"2026-06-07T06:44:12","slug":"arvostelu-supergirl-maailma-tuo-supersankarin-venajan-vallan-alta-vapautuvaan-suomeen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/269592\/","title":{"rendered":"Arvostelu | Supergirl: Maailma tuo supersankarin Ven\u00e4j\u00e4n vallan alta vapautuvaan Suomeen"},"content":{"rendered":"

Ennen uutta sooloelokuvaansa Ter\u00e4stytt\u00f6 seikkailee sarjakuvakokoelmassa, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 seikkailuja eri tekij\u00f6ilt\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4toista eri maasta.<\/p>\n

Story House Egmont on keskittynyt viime vuosina supersankarikokoelmissaan l\u00e4hinn\u00e4 menneiden aikojen klassikoihin, mik\u00e4 on tuntunut osasta harrastajista aika harmilliselta. Tuepa siin\u00e4 sitten paikallista julkaisukulttuuria, kun valitut tarinat ovat l\u00f6ytyneet hyllyst\u00e4 alkuper\u00e4iskielell\u00e4 tai kotimaisina lehtin\u00e4 jo vuosikaudet.<\/p>\n

Uuden Ter\u00e4stytt\u00f6-kokoelman kohdalla ei kuitenkaan tarvitse vastaavaan vikin\u00e4\u00e4n ylty\u00e4. Supergirl: Maailma (Supergirl: The World, 2026) julkaistiin t\u00e4ll\u00e4 viikolla maailmanlaajuisesti, ja my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n

Komea kovakantinen kokoelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vain tuoreita Ter\u00e4stytt\u00f6-tarinoita eri maista. Suomea edustavat Finlandia-palkittu kirjailija Johanna Sinisalo <\/strong>ja esimerkiksi Spider-Gweni\u00e4 kuvittanut Rosi K\u00e4mpe<\/strong>.<\/p>\n

Kansikuvat on lokalisoitu niin, ett\u00e4 Suomessa julkaistavassa versiossa kuvitus on K\u00e4mpen. DC Comicsin blogin<\/a> perusteella seesteinen Suomi-versio asettuu selv\u00e4sti kansivarianttien k\u00e4rkip\u00e4\u00e4h\u00e4n ja olisi hyvin toiminut Supergirl: Maailman ainoana virallisena kantena, jos sellainen olisi teokselle pit\u00e4nyt valita.<\/p>\n

\"Supergirl:<\/a><\/p>\n

Jouko Ruokosenm\u00e4en<\/strong> suomentaman antologian tarinat ovat vain 10 sivun mittaisia. Kun eri maita on mukana per\u00e4ti nelj\u00e4toista, j\u00e4\u00e4v\u00e4t tarinat v\u00e4kisinkin vain pintaraapaisuiksi Kara Zor-Elin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja edesottamuksista. Jos Ter\u00e4stytt\u00f6 ei ole hahmona entuudestaan tuttu, ei kuva Supergirl: Maailman kautta juuri kirkastu.<\/p>\n

Kara on kiva ja sill\u00e4 on koira. Siin\u00e4p\u00e4 se.<\/p>\n

Osa Supergirl: Maailman tekij\u00f6ist\u00e4 on tarttunut tilaisuuteen ja k\u00e4ytt\u00e4nyt omaa osuuttaan maansa matkailumainoksena. Mik\u00e4s siin\u00e4, paikallista v\u00e4ri\u00e4 tarinoihin on haettukin, mutta kliseiden varassa pelehtiminen ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lukijalle aina kovin antoisaa.<\/p>\n

My\u00f6s Johanna Sinisalo ja Rosi K\u00e4mpe nostavat Suomen keskeiseen rooliin tarinassaan, mutta tekev\u00e4t sen astetta omaper\u00e4isemm\u00e4ll\u00e4 tavalla. <\/p>\n

Vuoteen 1908 sijoittuvassa tarinassa \u201dVahvat naiset muuttavat historiaa\u201d k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kansakunnan itsen\u00e4istymist\u00e4 ja naisten yhteiskunnallista nousua. Sinisalon ja K\u00e4mpen luomus kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 samaa perusasetelmaa kuin moni muukin Maailman tarina: Ter\u00e4stytt\u00f6 osuu paikalle ja pelastaa p\u00e4iv\u00e4n. Kaikkein kaavamaisimmalta kierr\u00e4tykselt\u00e4 kuitenkin v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 joulupukkia tai j\u00e4\u00e4kiekkoa ole onneksi sotkettu tarinaan mukaan.<\/p>\n

\"Supergirl:<\/a><\/p>\n

Suomen lis\u00e4ksi kiitosta on annettava etenkin Espanjalle (Aneke<\/strong>) ja Italialle (Francesca Michielin<\/strong> ja Federica Croc<\/strong>). Valitettavan moni kokoelman tarina j\u00e4\u00e4 kuitenkin kertak\u00e4ytt\u00f6iseksi. Kiitosta voi antaa kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 kuvitustyylit vaihtelevat kesken\u00e4\u00e4n ahkerasti, eik\u00e4 DC Comicsin v\u00e4syneint\u00e4 supersankaripullistelua ole mukana k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lainkaan.<\/p>\n

Supergirl: Maailma on huolellisesti koostettu teos, jossa on sarjakuvien ohella mukana tekij\u00f6iden esittelyt. Komeaa kokonaisuutta kuitenkin verottavat tekstitykset, joiden tyyli ja asemointi vaihtelevat l\u00e4pi albumin erinomaisesta suoranaisesti kehnoon. Toinen harmin l\u00e4hde on sivunumeroinnin puute. Ilmi\u00f6 ei toki ole suomalaisalbumeissa mitenk\u00e4\u00e4n uusi, ja Supergirl: Maailman jakaminen eri maiden kertomuksiin auttaa navigoinnissa t\u00e4ll\u00e4 kertaa.<\/p>\n

J\u00e4in kaipaamaan my\u00f6s esipuhetta tai muuta vastaavaa selontekoa siit\u00e4, miten Supergirl: Maailman kaltainen poikkeuksellinen hanke sai alkunsa. Kokonaisuutena Egmontin uusi kokoelma on kuitenkin positiivisen puolelle ponnistava alkusoitto Milly Alcockin<\/strong> uudelle Supergirl-elokuvalle, joka saa ensi-iltansa kes\u00e4kuun lopulla.<\/p>\n

Uuden Supergirl-kokoelman lis\u00e4ksi Suomessa on julkaistu t\u00e4n\u00e4 vuonna DC Comicsin tuotannosta my\u00f6s Frank Millerin<\/strong> Batman-klassikon uusi painos jatko-osineen. <\/p>\n

Batman: Ensimm\u00e4inen vuosi (Batman: Year One, 1987) on tarinaltaan tuttu jo vuosien takaa, mutta uusi painos sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sen verran bonusmateriaalia, ett\u00e4 mik\u00e4li teos viel\u00e4 hyllyst\u00e4 puuttuu, on viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 hyv\u00e4 kohta korjata asia.<\/p>\n

Batman: Toinen vuosi (Batman: Year Two, 1987) on edelt\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 huomattavasti l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 perustason supersankarisarjakuvaa. Kokoelmassa kiinnostavinta on n\u00e4hd\u00e4, miten y\u00f6n ritarin kuvittaminen sujui my\u00f6hemmin Spider-Manilla ja Spawnilla l\u00e4pimurtonsa tehneelt\u00e4 Todd McFarlanelta <\/strong>1980-luvulla. Tarinaa on ollut piirt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s Suomessa hyvin tunnettu Alan Davis<\/strong>. Taiteilijoiden tyylit ovat kesken\u00e4\u00e4n aika erilaisia, eik\u00e4 Toista vuotta voi j\u00e4rin koherentiksi kokonaisuudeksi kehua.<\/p>\n

Nimest\u00e4\u00e4n huolimatta Mike W. Barrin <\/strong>kirjoittama Toinen vuosi ei ole suorassa yhteydess\u00e4 Millerin klassikkoon, eiv\u00e4tk\u00e4 tekij\u00e4t edes itse aluksi olleet aikeissa ratsastaa sen maineella. DC Comics p\u00e4\u00e4tti sitten toisin. T\u00e4m\u00e4 l\u00f6i tietenkin raskaan leiman Batmanin ja Viikatemiehen v\u00e4liseen mittel\u00f6\u00f6n, eik\u00e4 vertailu ole aivan reilua.<\/p>\n

\"Batman\"<\/a><\/p>\n

T\u00e4ysin vailla ansioita Toinen vuosi ei ole, sill\u00e4 se rohkenee l\u00e4hesty\u00e4 Gothamin viittasankaria tuoreesta kulmasta, kuten kansikuvakin osoittaa. Lis\u00e4ksi tarina vaikutti Batman: Mask of the Phantasmiin (1993), joka on edelleen yksi parhaista Batmanista tehdyist\u00e4 elokuvista.<\/p>\n

DC Comicsin julkaisujen virta ei ehdy kes\u00e4n j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 syksylle on viel\u00e4 luvassa kaksi Batman-julkaisua<\/a>. Syyskuussa julkaistaan Hush-klassikkotarinan jatko-osa Hush2. Siin\u00e4kin on mukana suomalaisosaamista, sill\u00e4 Kalevala-sarjakuvistaan tunnettu Sami Makkonen<\/strong> on loihtinut kokoelmalle kansikuvan.<\/p>\n

Lokakuussa on puolestaan luvassa 40-vuotisjuhlakokoelma Y\u00f6n ritarista (The Dark Knight Returns), eli taas Egmontilla palataan taas tutun materiaalin \u00e4\u00e4relle\u2026<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ennen uutta sooloelokuvaansa Ter\u00e4stytt\u00f6 seikkailee sarjakuvakokoelmassa, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 seikkailuja eri tekij\u00f6ilt\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4toista eri maasta. Story House Egmont on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":269593,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[130],"tags":[24520,137,33,31,30,9799,32,182,109],"class_list":["post-269592","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-viihde","tag-dc-comics","tag-entertainment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-sarjakuvat","tag-suomi","tag-supergirl","tag-viihde"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116707476583628694","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/269592","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=269592"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/269592\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/269593"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=269592"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=269592"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=269592"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}