\u00d6ljyn hinnan nousu ja Hormuzinsalmen liikenteen<\/a> h\u00e4iri\u00f6t ovat nostaneet kustannuspaineita, ja euroalueen inflaatio on noussut selv\u00e4sti EKP:n kahden prosentin tavoitteen yl\u00e4puolelle.<\/p>\nSijoittajan kannalta lis\u00e4haastetta tuo se, ett\u00e4 keskuspankin talletuskoron nosto ei automaattisesti tarkoita, ett\u00e4 pitk\u00e4t valtionlainojen korot nousevat samassa tahdissa. Jos koronnosto on jo markkinoiden hinnoissa, esimerkiksi Saksan kymmenvuotisen lainan korko voi reagoida vain v\u00e4h\u00e4n tai jopa laskea, jos EKP:n viesti tulevasta korkopolusta on odotettua varovaisempi.<\/p>\n
Pitkien korkojen suunta riippuu ennen kaikkea siit\u00e4, mit\u00e4 sijoittajat alkavat odottaa inflaatiosta, talouskasvusta ja seuraavista korkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. Yksi koronnosto voi olla osakemarkkinoille jo vanhaa tietoa.<\/p>\n
Tilanne on osakkeille herkk\u00e4, koska Euroopan osakemarkkina ei l\u00e4hde uuteen korkokeskusteluun matalilta arvostustasoilta. STOXX Europe 600 -indeksi on noussut l\u00e4helle enn\u00e4tystasoja, ja arvostuskertoimet ovat selv\u00e4sti korkeammat kuin edellisen koronnostosyklin alkaessa.<\/p>\n
EKP:n mahdollinen koronnosto olisi ennen kaikkea viesti siit\u00e4, ettei keskuspankki halua antaa energiashokin levit\u00e4 palkkoihin, palveluhintoihin ja inflaatio-odotuksiin. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 koronnosto voi olla yht\u00e4 paljon uskottavuuden puolustamista kuin talouden j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n
Osakesijoittajan n\u00e4k\u00f6kulmasta ero on suuri. Jos EKP nostaa korkoa kerran tai kahdesti ja samalla korostaa talouskasvun haurautta, vaikutus osakemarkkinoihin voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 liev\u00e4ksi.<\/p>\n
Jos taas keskuspankki alkaa puhua pitk\u00e4st\u00e4 kiristyssyklist\u00e4, paine kohdistuu erityisesti korkoherkkiin ja korkealle hinnoiteltuihin osakkeisiin.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 tekee korkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 enemm\u00e4n sektorivalinnan kuin koko markkinan suunnan kysymyksen. Kaikki osakkeet eiv\u00e4t k\u00e4rsi korkeammista koroista samalla tavalla. Osa voi jopa hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n
Pankit saavat tukea, kiinteist\u00f6yhti\u00f6t k\u00e4rsiv\u00e4t<\/p>\n
Pankit ovat perinteisesti ensimm\u00e4inen toimiala, jota sijoittajat katsovat korkojen noustessa. Korkeammat markkinakorot voivat tukea korkokatetta, etenkin jos talletuskustannukset eiv\u00e4t nouse yht\u00e4 nopeasti kuin lainojen tuotot.<\/p>\n
Eurooppalaisilla pankeilla on kuitenkin jo takanaan vahva nousujakso. Siksi uusi koronnosto ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarjoa samanlaista kurssipolttoainetta kuin vuosina 2022\u20132023, jolloin korkotaso nousi poikkeuksellisen matalalta tasolta.<\/p>\n
Pankkien v\u00e4lill\u00e4 erot voivat kasvaa. Hy\u00f6tyji\u00e4 ovat todenn\u00e4k\u00f6isemmin ne pankit, joiden taseet reagoivat nopeasti korkotason muutoksiin ja joiden luottotappioriskit pysyv\u00e4t hallinnassa.<\/p>\n
Sen sijaan heikomman talouskasvun ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 pankkisektorin positiivinen korkovaikutus voi osittain kadota, jos yritysten ja kotitalouksien maksukyky heikkenee.<\/p>\n
Selvin paine kohdistuu kiinteist\u00f6yhti\u00f6ihin. Niiden liiketoimintamalli on suoraan riippuvainen rahoituksen hinnasta, arvostuskertoimista ja kiinteist\u00f6jen tuottovaatimuksista.<\/p>\n
Kun korot nousevat, kiinteist\u00f6jen tuottovaatimukset yleens\u00e4 nousevat mukana. Se painaa omaisuuserien arvoja. Samaan aikaan velkarahoituksen hinta kallistuu, mik\u00e4 rasittaa tuloksia erityisesti niiss\u00e4 yhti\u00f6iss\u00e4, joiden velkaantuneisuus on korkea tai joiden lainasalkku t\u00e4ytyy uudelleenrahoittaa l\u00e4hivuosina.<\/p>\n
My\u00f6s yhdyskuntapalvelut ovat perinteisesti olleet korkoherkk\u00e4 sektori. S\u00e4hk\u00f6- ja verkkoyhti\u00f6it\u00e4 on usein ostettu vakaan osingon vuoksi, mik\u00e4 tekee niist\u00e4 osittain valtionlainojen vaihtoehtoja.<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 kertaa kuva ei ole aivan yht\u00e4 suoraviivainen. S\u00e4hk\u00f6istyminen, datakeskusten kasvu ja teko\u00e4lyyn liittyv\u00e4 energiankysynt\u00e4 tukevat osaa sektorista. Silti korkoriski ei ole kadonnut. Suuret investointiohjelmat tarvitsevat p\u00e4\u00e4omaa, ja p\u00e4\u00e4oman kallistuminen nostaa sijoittajien tuottovaatimuksia.<\/p>\n
\u00d6ljy-yhti\u00f6t hy\u00f6tyv\u00e4t, kuluttajasektorit horjuvat<\/p>\n
Kuluttajasektorilla korkojen nousu osuu samaan aikaan, kun energian kallistuminen sy\u00f6 ostovoimaa. T\u00e4m\u00e4 tekee tilanteesta hankalan etenkin autoille, v\u00e4hitt\u00e4iskaupalle ja ylellisyystuotteille.<\/p>\n
Autoteollisuus k\u00e4rsii jo valmiiksi heikosta kysynn\u00e4st\u00e4, kovasta kilpailusta ja s\u00e4hk\u00f6automarkkinan hintapaineista. Kalliimpi autorahoitus ei auta tilannetta. Jos lainakulut nousevat, kuluttaja siirt\u00e4\u00e4 auton ostoa helpommin eteenp\u00e4in tai valitsee halvemman mallin.<\/p>\n
Energiayhti\u00f6t ovat poikkeuksellisessa asemassa. Ne ovat yksi harvoista sektoreista, joille inflaation taustalla oleva \u00f6ljyshokki voi olla suora tulosajuri.<\/p>\n
Korkojen nousu on toki my\u00f6s energiayhti\u00f6ille rahoituskustannus. Suuret eurooppalaiset \u00f6ljy-yhti\u00f6t ovat kuitenkin vahvistaneet taseitaan viime vuosina, ja korkeammat raaka\u00f6ljyn hinnat tukevat kassavirtaa. Siksi maltillinen koronnosto ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuta niiden sijoitustarinaa ratkaisevasti.<\/p>\n
Uusiutuvan energian yhti\u00f6ille asetelma on vaikeampi. Tuuli-, aurinko- ja verkkohankkeet vaativat paljon etupainotteista p\u00e4\u00e4omaa, joten rahoituskustannuksen nousu vaikuttaa suoraan hankkeiden tuotto-odotuksiin.<\/p>\n
Silti sektoria ei voi arvioida pelk\u00e4n korkotason kautta. Euroopan tarve v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riippuvuutta tuontienergiasta on vahvistunut energiakriisien my\u00f6t\u00e4. Se tukee pitk\u00e4n aikav\u00e4lin investointitarinaa, vaikka lyhyen aikav\u00e4lin arvostukset voivat k\u00e4rsi\u00e4.<\/p>\n
Korkojen nousu ei olisi osakemarkkinoille yksiselitteisesti huono uutinen. Se olisi ennen kaikkea testi siit\u00e4, mitk\u00e4 yhti\u00f6t kest\u00e4isiv\u00e4t kalliimman rahan, heikomman kasvun ja ep\u00e4varmemman kuluttajakysynn\u00e4n.<\/p>\n
Parhaassa asemassa olisivat yhti\u00f6t, joilla on vahva hinnoitteluvoima, maltillinen velka, hyv\u00e4 kassavirta ja liiketoimintaa tukevia rakenteellisia ajureita. Heikoimmassa asemassa olisivat ne, joiden arvostus nojaa halpaan rahoitukseen tai joiden kysynt\u00e4 riippuu voimakkaasti kuluttajien luottamuksesta.<\/p>\n
Korkop\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 sijoittajien huomio ei siksi kohdistu vain itse prosenttilukuun. Viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on se, millaisen suunnan EKP antaa syksylle.<\/p>\n
Jos keskuspankki kuulostaa varovaiselta, markkina voi hengitt\u00e4\u00e4 helpommin. Jos viesti on selv\u00e4sti haukkamainen, Euroopan p\u00f6rssiss\u00e4 alkaa todenn\u00e4k\u00f6isesti uusi kierros, jossa korkoherk\u00e4t h\u00e4vi\u00e4j\u00e4t ja inflaatiosuojatut voittajat erotellaan toisistaan entist\u00e4 tarkemmin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Euroopan osakemarkkinoilla elet\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen vaihetta, jossa korko-odotukset voivat ratkaista enemm\u00e4n kuin tulosennusteet. Kyse ei ole vain yhdest\u00e4 koronnostosta.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":269839,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[79,77,7519,33,31,30,3245,19678,32,78],"class_list":["post-269838","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-business","tag-economy","tag-euroopan-keskuspankki","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-inflaatio","tag-korkotaso","tag-suomi","tag-talous"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116708841022217846","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/269838","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=269838"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/269838\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/269839"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=269838"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=269838"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=269838"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}