{"id":26991,"date":"2025-09-06T04:17:11","date_gmt":"2025-09-06T04:17:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/26991\/"},"modified":"2025-09-06T04:17:11","modified_gmt":"2025-09-06T04:17:11","slug":"kirja-arvio-baltian-maiden-metsaveljet-tukehtuivat-mieluummin-maakuoppaan-kuin-antautuivat-neuvostoliitolle-keski-suomi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/26991\/","title":{"rendered":"Kirja-arvio | Baltian maiden mets\u00e4veljet tukehtuivat mieluummin maakuoppaan kuin antautuivat Neuvostoliitolle | Keski-Suomi"},"content":{"rendered":"

Mart Laar<\/p>\n

Mets\u00e4veljet. Aseellinen vastarinta rautaesiripun takana toisen maailmansodan j\u00e4lkeen<\/p>\n

Suom. Petteri Aarnos. IlmaPress 2025, 295 s.<\/p>\n

Puna-armeija eteni vastustamattomalla voimallaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1944 Saksan it\u00e4rintamalla, Baltian ja Mustanmeren v\u00e4liss\u00e4. Jo aiemmin saksalaisia piinannut sissisodan liekki roihahti silloin alueella vahvemmaksi kuin koskaan aikaisemmin.<\/p>\n

Virolaisilla, latvialaisilla, liettualaisille, puolalaisilla ja ukrainalaisilla oli Saksan miehityskautta edelt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 neuvostohallinnon ajalta t\u00e4ysi tieto siit\u00e4, millaista oli el\u00e4m\u00e4 ”is\u00e4 aurinkoisen”, Stalinin<\/strong> alaisuudessa. Ne, joilla oli kyky\u00e4, uskallusta, mahdollisuuksia sek\u00e4 palava rakkaus is\u00e4nmaahan ja vapauteen, painuivat maan alle, tarttuivat aseisiin ja liittyiv\u00e4t sissiosastoihin.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4ismiehityst\u00e4 vastustaneiden sotilaallisten ryhmien olemassaolo Neuvostoliiton valtaamilla It\u00e4-Euroopan alueilla on yh\u00e4 edelleen historian muistutus siit\u00e4, etteiv\u00e4t n\u00e4iden maiden kansalaiset tervehtineet laajassa mitassa punakonetta vapauttajana, vaan verisen\u00e4 riist\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja alistajana.<\/p>\n

\n

Paikoin alettiin puhua ”kirotuista sotilaista”.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Viron entinen<\/strong> p\u00e4\u00e4ministeri, poliitikko ja historiantutkija Mart Laar<\/strong> on koonnut toisen maailmansodan j\u00e4lkeisen it\u00e4eurooppalaisen sissisodank\u00e4ynnin eri vaiheet yhdeksi, nykyisess\u00e4 Euroopan tilanteessa pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ksi ja synk\u00e4ksikin kokonaisteokseksi.<\/p>\n

Sissit, joita Baltian maissa tavattiin kutsua mets\u00e4veljiksi, olivat joukko, jolla ei ollut omaa univormua, korkealle edennytt\u00e4 komentorakennetta eik\u00e4 edes selke\u00e4\u00e4 kuvaa ymp\u00e4r\u00f6ivien tapahtumien kokonaisuudesta.<\/p>\n

Paikoin alettiin puhua ”kirotuista sotilaista”, jotka mieluummin eliv\u00e4t inhimillisesti katsoen surkeaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 hengenvaarassa, n\u00e4l\u00e4ss\u00e4, taudeissa ja kuolemassa kuin ven\u00e4l\u00e4isten vapaudenriiston kohteina.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/
\n\t\t\t<\/a><\/p>\n

Suurin osa<\/strong> sisseist\u00e4 operoi Baltiassa, Puolassa ja Ukrainassa laajoilta mets\u00e4alueilta tai soilta k\u00e4sin. Kaikkiin mahdollisiin neuvostovallan keskittymiin tehtiin yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ja mahdollisuuksien mukaan laajojakin iskuja.<\/p>\n

Esimerkiksi Ukrainassa 27. huhtikuuta 1945 kolme sissiryhm\u00e4\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Radehivin kaupunkiin. Tie- ja viestiyhteydet ulkomaailmaan katkaistiin ja kaupungin keskustassa sijaitsevaan salaisen poliisin NKVD:n p\u00e4\u00e4majaan iskettiin puutarhojen ja takapihojen kautta edeten. P\u00e4\u00e4maja tuhottiin panssarinyrkeill\u00e4 ja k\u00e4sikranaateilla, jonka j\u00e4lkeen Radehiviss\u00e4 sijainnut keskitysleiri vapautettiin.<\/p>\n

Yleisen sekasorron vallassa sissit poistuivat sen j\u00e4lkeen kaupungista nopeasti, yhdess\u00e4 200 vapauteen juosseen vangin kanssa.<\/p>\n

It\u00e4-Euroopan laaja sissivastarinta eteni Moskovassa Stalinin p\u00f6yd\u00e4lle, ja h\u00e4n yritti pyyhk\u00e4ist\u00e4 heid\u00e4t olemattomiin. Baltian maissa ja Ukrainassa 73\u2009700 sotilasta sek\u00e4 suuri joukko miliisej\u00e4 ja alueiden kommunistisia yhteistoimintamiehi\u00e4 sai toisen maailmansodan j\u00e4lkeen k\u00e4skyn tukahduttaa vastarinta.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/
\n\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tVirolaiset sissit piileskeliv\u00e4t usein maakuopissa. Kuvan korsu on Suomesta Rukaj\u00e4rven tienoilta. Varpu Strengell<\/p>\n

Laar kertoo<\/strong> kirjassaan monista yksitt\u00e4isist\u00e4, legendan aseman saaneesta mets\u00e4sisseist\u00e4 sek\u00e4 heid\u00e4n toivottomalta tuntuneesta kurjasta arjestaan jatkuvissa taisteluissa ja paljastumisen pelossa.<\/p>\n

Mets\u00e4piiloissa sissit viettiv\u00e4t todella karua el\u00e4m\u00e4\u00e4 asuen taivasalla, maakuopissa tai korsuissa. Apua, kuten terveydenhuoltoa, ruokaa ja vaatteita, taistelijat saivat l\u00e4hikylien asukkailta, jotka paljastuessaan joutuivat maksamaan omalla hengell\u00e4\u00e4n ja vapaudellaan yhteisty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

Aika ajoin puna-armeija sai selville piilopaikat ja iski niihin. Seurauksena oli yleens\u00e4 molemminpuolinen veril\u00f6yly, jonka aikana esimerkiksi maakuoppaan saarroksiin j\u00e4\u00e4nyt mets\u00e4sissi mieluummin kuoli maakasojen alle tukehtuen kuin antautui ven\u00e4l\u00e4ismiehitt\u00e4jille.<\/p>\n

Monet mets\u00e4veljist\u00e4 j\u00e4iv\u00e4t kiinni ja teloitettiin, mutta osa selvisi hengiss\u00e4, toki sissitoiminnan jo p\u00e4\u00e4tt\u00e4neen\u00e4, neuvostovallan romahduksen j\u00e4lkeiseen aikaan saakka.<\/p>\n

Mart Laar on tehnyt suuren palveluksen palauttamalla kirjallaan mieliin It\u00e4-Euroopan vapaustaistelijat, joiden olemassaolo muistettiin suomettuneessa Suomessakin, mutta joiden nimi\u00e4 ei meill\u00e4k\u00e4\u00e4n luonnollisesti ollut hyv\u00e4 juuri \u00e4\u00e4neen lausua.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Mart Laar Mets\u00e4veljet. Aseellinen vastarinta rautaesiripun takana toisen maailmansodan j\u00e4lkeen Suom. Petteri Aarnos. IlmaPress 2025, 295 s. Puna-armeija…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":26992,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,2267,33,31,30,378,108,2325,1171,1311,805,32,109,4029],"class_list":{"0":"post-26991","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-eurooppa","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-kirjat","15":"tag-kulttuuri","16":"tag-moskova-venaja","17":"tag-neuvostoliitto","18":"tag-rakkaus","19":"tag-sota","20":"tag-suomi","21":"tag-viihde","22":"tag-viro"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26991","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26991"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26991\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/26992"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26991"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26991"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26991"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}