{"id":2700,"date":"2025-08-12T04:48:07","date_gmt":"2025-08-12T04:48:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2700\/"},"modified":"2025-08-12T04:48:07","modified_gmt":"2025-08-12T04:48:07","slug":"donald-trump-kertoi-rauhansopimuksesta-totuus-olikin-toinen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2700\/","title":{"rendered":"Donald Trump kertoi rauhansopimuksesta, totuus olikin toinen"},"content":{"rendered":"

Azerbaid\u017eanin presidentin Ilham Alijevin<\/strong> ja Armenian p\u00e4\u00e4ministerin Nikol Pa\u0161injanin<\/strong> tapaaminen Valkoisessa talossa ei ollut niin ruusuinen kuin Yhdysvaltain presidentti Donald Trump<\/strong> on antanut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4<\/a>. Vaikka useimmat mediat toistivat Trumpin tekstin rauhansopimuksen allekirjoittamisesta perjantaina 8. elokuuta, Washingtonissa ei allekirjoitettu\u00a0rauhansopimusta, vaan suhteellisen yksinkertainen ja sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ilmeinen julistus<\/a>.<\/p>\n

Seitsenkohtaisen julistuksen ensimm\u00e4isess\u00e4 kohdassa on kirjoitettuna:<\/p>\n

\u2013 Me ja Yhdysvaltain presidentti Donald J. Trump olemme todistaneet osapuolten ulkoministerien alustavasti sopiman tekstin sopimuksesta rauhan ja valtioiden v\u00e4listen suhteiden perustamiseksi Azerbaid\u017eanin ja Armenian tasavaltojen v\u00e4lille. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 tunnistimme tarpeen jatkaa toimia, jotka t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t sopimuksen allekirjoittamiseen ja lopulliseen ratifiointiin, ja painotimme rauhan yll\u00e4pit\u00e4misen ja vahvistamisen merkityst\u00e4 kahden valtiomme v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Varsinaisessa rauhansopimustekstiss\u00e4 on 17 kohtaa.<\/p>\n

Allekirjoitustilaisuus Valkoisessa talossa ei ollut muuta kuin kaunis seremoniallinen ele, jossa valtioiden johtajat tunnustivat tarpeen jatkaa t\u00f6it\u00e4 sopimuksen parissa, jonka sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ulkoministerit sopivat<\/a> jo maaliskuussa 2025. Milloin t\u00e4m\u00e4 varsinainen rauhansopimus allekirjoitetaan, ei ole viel\u00e4 tiedossa.<\/p>\n

Azerbaid\u017eanin ja Armenian v\u00e4lisen rauhansopimuksen allekirjoittamista est\u00e4\u00e4 yh\u00e4 kaksi asiaa. Toinen on Euroopan turvallisuus ja yhteisty\u00f6j\u00e4rjest\u00f6 ETYJin vuonna 1992 Vuoristo-Karabahin konfliktin ratkaisemiseksi perustettu Minsk-ryhm\u00e4 ja toinen on Armenian perustuslakiin kuuluvat kohdat, jotka Bakun mukaan sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t aluevaatimuksia.<\/p>\n

Toistaiseksi on p\u00e4\u00e4sty eteenp\u00e4in ainoastaan Minsk-ryhm\u00e4\u00e4 koskevassa asiassa. Yksi Washingtonissa allekirjoitetuista asiakirjoista oli yhteinen vetoomus Minsk-ryhm\u00e4n lopettamiseksi. Vetoomuksen hyv\u00e4ksymisest\u00e4 \u00e4\u00e4nestet\u00e4\u00e4n ETYJin ulkoministerikokouksessa Wieniss\u00e4 4.\u20135. joulukuuta 2025. Todenn\u00e4k\u00f6isesti se on pelkk\u00e4 muodollisuus.<\/p>\n

Armenian perustuslakia koskeva asia on monimutkaisempi ja sit\u00e4 sotkevat lis\u00e4ksi kes\u00e4kuussa 2026 edess\u00e4 olevat Armenian parlamenttivaalit, joiden j\u00e4lkeen Pa\u0161injan haluaa luonnollisesti s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 asemansa. Washingtonin tapaaminen palveli h\u00e4nen vaalikampanjaansa, koska nyt h\u00e4n voi kertoa \u00e4\u00e4nest\u00e4jilleen, ett\u00e4 rauhansopimus Azerbaid\u017eanin kanssa on hyvin l\u00e4hell\u00e4 ja ett\u00e4 Armenialla on turvallisuustakuut Yhdysvalloilta. Vasta vaalien j\u00e4lkeen on mahdollista tehd\u00e4 ep\u00e4suosittuja asioita: vet\u00e4\u00e4 maan rajoja uudelleen Karabahin luovuttamiseksi Azerbaid\u017eanille ja valmistautua perustuslakimuutosta koskevaan kansan\u00e4\u00e4nestykseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Azerbaid\u017eanin presidentin Ilham Alijevin ja Armenian p\u00e4\u00e4ministerin Nikol Pa\u0161injanin tapaaminen Valkoisessa talossa ei ollut niin ruusuinen kuin Yhdysvaltain…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2701,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[1953,1954,22,23,585,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-2700","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-armenia","9":"tag-azerbaidzan","10":"tag-breaking-news","11":"tag-breakingnews","12":"tag-donald-trump","13":"tag-featured-news","14":"tag-featurednews","15":"tag-fi","16":"tag-finland","17":"tag-finnish","18":"tag-headlines","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-suomi","27":"tag-top-stories","28":"tag-topstories","29":"tag-ulkomaat","30":"tag-uutiset","31":"tag-world","32":"tag-world-news","33":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2700","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2700"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2700\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2701"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2700"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2700"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2700"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}