{"id":27013,"date":"2025-09-06T04:43:26","date_gmt":"2025-09-06T04:43:26","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/27013\/"},"modified":"2025-09-06T04:43:26","modified_gmt":"2025-09-06T04:43:26","slug":"empusion-nobel-kirjailija-tarjoaa-ironiaa-kauhua-ja-viiden-tahden-yllatyksellisen-tarinan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/27013\/","title":{"rendered":"Empusion \u2013 Nobel-kirjailija tarjoaa ironiaa, kauhua ja viiden t\u00e4hden yll\u00e4tyksellisen tarinan"},"content":{"rendered":"

Mik\u00e4 Nobel-kirjailijan teos sijoittuu vuoristoon ja tuberkuloosiparantolaan? Jos t\u00e4m\u00e4 olisi tietokilpailukysymys, oikeita vastauksia olisi kaksi: Thomas Mannin<\/strong> nyt jo satavuotias Taikavuori<\/a> tai viime syksyn\u00e4 suomeksi ilmestynyt Olga Tokarczukin<\/strong> Empusion \u2013 Kauhua keuhkoparantolassa. Kirsi <\/strong>on kirjoittanut blogiimme lukup\u00e4iv\u00e4kirjansa Taikavuoren lukemisesta<\/a>, nyt on Empusionin vuoro.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Romaanin nimi Empusion on yhdistelm\u00e4 sanoista empusa, naisdemoni, ja symposion, vapaiden miesten keskustelutilaisuus antiikin Kreikassa. Nimeen tiivistyy kirjan tarina: keuhkoparantolan pitkin\u00e4 joutilaina hetkin\u00e4 miehet keskustelevat, ja riippumatta aiheesta puhe p\u00e4\u00e4tyy lopulta aina naisiin. Ja naiset taas \u2013 paitsi h\u00e4iritsev\u00e4t heit\u00e4 demoneina \u2013 ovat heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmastaan paljon alhaisemmassa asemassa, tiedoiltaan, taidoiltaan, moraaliltaan.<\/p>\n

Empusionin tapahtumapaikkana on G\u00f6rbersdorfin vuoristokyl\u00e4 Sleesiassa. Syyskuussa 1913 sinne saapuu 24-vuotias puolalainen insin\u00f6\u00f6riopiskelija Mieczys\u0142aw Wojnicz parantuakseen tuberkuloosista. Nuorempi Nobel-kirjailija (vuodelta 2018) kumartaa tarinallaan vuonna 1929 Nobelin voittanutta Mannia ja h\u00e4nen Taikavuortaan \u2013 ja pyllist\u00e4\u00e4 sille kirjoittamalla vahvasti feministisen teoksen. \u201dLuulen, ett\u00e4 kirjoitin Empusionin v\u00e4h\u00e4n vihaisena ja kiukkuisena\u201d, Tokarczuk on kertonut haastattelussa.<\/p>\n

G\u00f6rbersdorf, nykyinen Soko\u0142owsko, sijaitsee Lounais-Puolassa, kirjan tapahtuma-aikaan alue kuului Preussille. Sinne perustettiin 1854 maailman ensimm\u00e4inen sanatorio tuberkuloosia sairastaville. 570 metrin korkeudessa sijaitseva ja vuorten ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4, tuuleton laakso oli oivallinen paikka parantua tai saada helpotusta taudin oireisiin.<\/p>\n

\"\"G\u00f6rbersdorfin komea sanatorio on nykyisin ainakin osittain raunioitunut. Kuva vuodelta 2014 Wikimedia Commons.<\/p>\n

Herrainpensionaatissa siemaillaan Schw\u00e4rmereita<\/p>\n

Mieczys\u0142aw Wojnicz on varhain \u00e4iditt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4nyt, is\u00e4n ankarasti mieheksi kasvattama, ja kun poika ei t\u00e4yt\u00e4 is\u00e4n toiveita ja t\u00e4m\u00e4n upseeriveljen antamaa mallia, h\u00e4nt\u00e4 kiid\u00e4tet\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4 toiselle tutkittavaksi. Nyt on vuorossa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolen vuoden mittainen parantolajakso syksyyn k\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 vuoristoilmastossa. Mieczys\u0142aw asettuu Wilhelm Opitzin omistamaan Herrainpensionaattiin ja tulee samalla vedetyksi osaksi t\u00e4ysihoitolan miesten piiri\u00e4, jonka keskusteluja h\u00e4n seuraa l\u00e4hes kaikkia muita nuorempana ja enimm\u00e4kseen sivusta. Tokarczuk kuvailee herkullisen ironisesti itseriittoisia pensionaattivieraita ja heid\u00e4n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u00c4re\u00e4 mutta lopulta ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4inen parantolan tohtori m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 Mieczys\u0142awille k\u00e4velyretki\u00e4, vesihoitoa ja hallimakuuta sek\u00e4 maltillisesti l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Pensionaatin is\u00e4nn\u00e4n Opitzin tarjoama \u201dl\u00e4\u00e4ke\u201d on Schw\u00e4rmerei-lik\u00f6\u00f6ri, jota nautitaan ruokailun j\u00e4lkeen mutta pian muutenkin. Sen ihmeaine on per\u00e4isin \u201dkaljup\u00e4ist\u00e4\u201d eli madonlakki-sienist\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kauhua keuhkoparantolassa<\/p>\n

Heti \u00a0Wojniczin ensimm\u00e4isen\u00e4 kokonaisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 G\u00f6rbersdorfissa pensionaatin ruokasalin isolla p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 makaa omistajan vaimo \u2013 hirtt\u00e4ytyneen\u00e4 ja kuolleena. Uhka asettuu vuoristokyl\u00e4n ja Empusionin tarinan ylle ja kirjan alaotsikko \u201dKauhua keuhkoparantolassa\u201d alkaa toteuttaa itse\u00e4\u00e4n. Tarinan mystiikka on tuttua my\u00f6s Tokarczukin aikaisemmista romaaneista, joista blogissamme on jutut teoksista Alku ja muut ajat<\/a> sek\u00e4 Aja aurasi vainajain luitten yli<\/a>.<\/p>\n

Empusionin kertojat ovat \u201dseinien, lattioiden ja kattojen nime\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 asukkaita\u201d, kuten heid\u00e4t romaanin henkil\u00f6luettelossa nimet\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 Mieczys\u0142aw Wojniczin esittelykin kirjan alussa alkaa kengist\u00e4:<\/p>\n

\n

Pian laatoille ilmestyy vasen kenk\u00e4, se on ruskeaa nahkaa, ei en\u00e4\u00e4 aivan uusi, ja kohta sen rinnalle tulee toinen, oikea; se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4kin kuluneemmalta, k\u00e4rki on naarmuilla, ja p\u00e4\u00e4llinahassa siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on pieni\u00e4, vaaleampia l\u00e4iski\u00e4. Keng\u00e4t ep\u00e4r\u00f6iv\u00e4t hetken paikallaan, mutta sitten vasen ottaa askeleen eteenp\u00e4in.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n

Empusionissa on minulle Marisha Rasi-Koskisen<\/strong> romaanista REC<\/a> tuttu vertaus M\u00f6biuksen nauhaan esimerkkin\u00e4 ihmisen kyvytt\u00f6myydest\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4n maailman ulkopuolella olevaa:<\/p>\n

\n

Lattakaiset, jotka el\u00e4v\u00e4t nauhan pinnalla, el\u00e4v\u00e4t de facto kaksiulotteisessa maailmassa ja uskovat, ett\u00e4 heid\u00e4n maailmansa ei p\u00e4\u00e4ty ik\u00e4n\u00e4. Vaan ent\u00e4 jos ihmiset, niin kuin me t\u00e4\u00e4ll\u00e4, olemme yht\u00e4 lailla suljetut kolmeen ulottuvuuteemme ja t\u00e4ysin vailla tietoa oikeasta todellisuudesta, joka toimii nelj\u00e4ss\u00e4 ulottuvuudessa?\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n

Wojnicz kuulee pensionaatin ullakolta \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja kokee, ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 maisema tarkkailee h\u00e4nt\u00e4. Juuri tarkkailua h\u00e4n, l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden tutkittavaksi lapsesta asti viety, on aina pel\u00e4nnyt. Maisema ei vain tarkkaile, vaan \u201dmaisema voi my\u00f6s tappaa ihmisen\u201d. Kerran vuodessa tapahtuukin jotakin kauheaa, sill\u00e4 \u201dmaisema vaatii uhrinsa\u201d.<\/p>\n

K\u00e4tketty ja h\u00e4vetty seksuaalisuus ymp\u00e4r\u00f6i kyl\u00e4\u00e4 samalla tavoin kuin vuoret. Maisemaa ja syksyn etenemist\u00e4 Mieczys\u0142aw Wojnicz seuraa ihaillen, k\u00e4tketyn seksuaalisuuden merkeist\u00e4 ahdistuen. Vuorilta kuuluu kiimaisen uroshirven mylvint\u00e4\u00e4 ja l\u00f6ytyy Tunschiksi kutsuttuja Puppeja, nukkeja, kivist\u00e4, sammaleesta, oksista, puunkuoresta, sienist\u00e4, lehdist\u00e4 ja savisesta maasta rakennettuja naisen korvikkeita, joihin miilumiehet purkivat halunsa. T\u00e4m\u00e4 ahdistaa Mieczys\u0142awia, joka on opetettu k\u00e4tkem\u00e4\u00e4n kaiken elintoimintoihin viittaavan ja my\u00f6s itsens\u00e4 muilta.<\/p>\n

Nainen \u2013 pelottava ja alhainen<\/p>\n

Herrainpensionaatissa ja k\u00e4velyretkill\u00e4 keskustellaan Euroopasta, demokratiasta, kansallisvaltioista, kielest\u00e4, uskonnosta, modernista taiteesta \u2013 ja lopulta aina naisista. Puutteessa elet\u00e4\u00e4n ja naista halveksitaan. Samalla nainen merkitsee miehille uhkaa. Lukemattomat ovat ne tavat, joilla Schw\u00e4rmereita siemailevat pensionaatin vakiasukkaat soimaavat naissukupuolta, jonka \u201dolemassaolon oikeuttaa vain \u00e4itiys\u201d. Naiset ovat tunteita ja ruumista, vailla kyky\u00e4 j\u00e4rjelliseen ajatteluun. Riemullista ja surullista on kirjan lopusta havaita, ett\u00e4 kirjan naisia koskevat lausumat ovat lainauksia historian merkkihenkil\u00f6iksi korotetuilta filosofeilta tai kirjailijoilta Shakespearesta Sartreen. Kaikkiaan listassa on 36 miehen nimet. Kenelt\u00e4 lie t\u00e4m\u00e4 repliikki:<\/p>\n

\n

Tehk\u00e4\u00e4 koe: sopivan tilaisuuden tullen mainitkaa naisen l\u00e4sn\u00e4 ollessa jonkun teille t\u00e4rke\u00e4n kirjailijan nimi ja kysyk\u00e4\u00e4, mit\u00e4 nainen h\u00e4nest\u00e4 ajattelee. Mit\u00e4 enemm\u00e4n te itse jotakuta arvostatte, sit\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n naiset h\u00e4nt\u00e4 arvostavat, ja syy t\u00e4h\u00e4n on se, ett\u00e4 naiset etsiv\u00e4t kirjallisuudesta tekosyyt\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 lietsomaan affektejaan, korkeimmat ideat he sen sijaan j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t rauhaan. Naiset ovat heikkoina sellaiseen kirjallisuuteen, joka vaarallisella tavalla hy\u00f6rii ihmissuhteiden ja varsinkin miesten ja naisten v\u00e4listen suhteiden ja niiss\u00e4 tapahtuvan emotionaalisen ja ruumiillisen vaihdon ymp\u00e4rill\u00e4.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n

Empusion on yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n rikas. Tarinankertojana Tokarczuk on ly\u00f6m\u00e4t\u00f6n ja samalla h\u00e4n nostaa pintaan kiinnostavaa historiaa jaetusta Puolasta ja Euroopasta, joka resonoi t\u00e4h\u00e4nkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Kirja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksia eurooppalaisuudesta, jaetusta Puolasta, kansallisvaltioiden vaikutuksesta sotiin. <\/p>\n

Erityinen kiitos kuuluu kirjan suomentajalle, Tokarczukin luottok\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4lle Tapani K\u00e4rkk\u00e4iselle<\/strong>, jonka j\u00e4ljilt\u00e4 teksti tekee kunniaa Nobel-kirjailijalle.<\/p>\n

\"\"Olga Tokarczuk on haastattelussa kertonut viha-rakkaus-suhteestaan Mannin Taikavuoreen. \u201dOlen lukenut sen viisi-kuusi kertaa teini-i\u00e4n j\u00e4lkeen, ja joka kerta luen sit\u00e4 eri tavoin.\u201d H\u00e4n kertoi, miten h\u00e4neen vaikutti se, ett\u00e4 kirja sivuutti h\u00e4nen kokemuksensa sek\u00e4 ihmisen\u00e4 ett\u00e4 lukijana. Se sai my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten seistess\u00e4\u00e4n tytt\u00f6n\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 kirjahyllyn edess\u00e4 suurin osa romaaneista k\u00e4sitteli vain miesten v\u00e4lisi\u00e4 ongelmia. <\/p>\n

    \n
  • Olga Tokarczuk<\/strong>: Empusion \u2013 Kauhua keuhkoparantolassa<\/li>\n
  • WSOY, 2024<\/li>\n
  • Puolankielinen alkuteos Empuzjon: Horror przyrodoleczniczy, 2022<\/li>\n
  • Suomennos Tapani K\u00e4rkk\u00e4inen<\/strong><\/li>\n
  • 368 s.\/10 t 15 min<\/li>\n
  • \u00c4\u00e4nikirjan lukee Satu Paavola<\/strong><\/li>\n<\/ul>\n

    \u2b50\u2b50\u2b50\u2b50\u2b50<\/p>\n

    Rating: 5 out of 5.<\/p>\n

    \n\tAiheeseen liittyy<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Mik\u00e4 Nobel-kirjailijan teos sijoittuu vuoristoon ja tuberkuloosiparantolaan? Jos t\u00e4m\u00e4 olisi tietokilpailukysymys, oikeita vastauksia olisi kaksi: Thomas Mannin nyt…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":27014,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-27013","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27013","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27013"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27013\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/27014"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27013"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=27013"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=27013"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}