{"id":270380,"date":"2026-06-08T02:08:28","date_gmt":"2026-06-08T02:08:28","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/270380\/"},"modified":"2026-06-08T02:08:28","modified_gmt":"2026-06-08T02:08:28","slug":"esa-avaruus-tekee-hyvaa-sydamelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/270380\/","title":{"rendered":"ESA – Avaruus tekee hyv\u00e4\u00e4 syd\u00e4melle"},"content":{"rendered":"

\tAgency<\/p>\n

\t\t\t\t\t\t22\/11\/2006
\n\t\t\t\t1177 views
\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t0 likes<\/p>\n

Tanskalaisten avaruusl\u00e4\u00e4ketieteen tutkijoiden mukaan oleskelu avaruudessa, esimerkiksi Kansainv\u00e4lisell\u00e4 avaruusasemalla, saattaa olla yll\u00e4tt\u00e4en hyv\u00e4ksi syd\u00e4melle ja koko verenkiertoelimist\u00f6lle. L\u00f6yt\u00f6 saattaa auttaa maanp\u00e4\u00e4llisten syd\u00e4ntautien hoidossa.<\/p>\n

Kun ESAn ruotsalaisastronautti Christer Fuglesang nousee parin viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 ensimm\u00e4iselle avaruuslennolleen, joutuu h\u00e4n kohtaamaan monenlaisia fyysisi\u00e4 ja psyykkisi\u00e4 haasteita. H\u00e4nen syd\u00e4melleen avaruusmatka saattaa kuitenkin olla rauhoittava kokemus. T\u00e4m\u00e4 on er\u00e4s odottamattomista l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4, jotka tanskalainen l\u00e4\u00e4ketieteen tutkija Peter Norsk K\u00f6\u00f6penhaminan yliopistosta on tehnyt tutkimuksessaan.<\/p>\n

”Havaintojemme mukaan viikon oleskelu mikropainovoimassa rentouttaa syd\u00e4nt\u00e4 ja verenkiertoelimist\u00f6\u00e4”, kertoo Norsk. ”Syd\u00e4mess\u00e4 on 22 prosenttia enemm\u00e4n verta ja verenkiertoelimist\u00f6n kokonaispaine on 14 prosenttia pienempi kuin normaalissa seisovassa asennossa olevalla ihmisell\u00e4 Maan pinnalla. T\u00e4m\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tulos viittaa siis siihen, ett\u00e4 oleskelu avaruudessa on hyv\u00e4ksi verenkiertoelimist\u00f6lle.”<\/p>\n

Peter Norsk tosin huomauttaa, ett\u00e4 h\u00e4nen tutkimuksensa ei pysty antamaan viel\u00e4 viitteit\u00e4 pitk\u00e4aikaisen avaruudessa oleskelun vaikutuksista: korostuvatko positiiviset vaikutukset pitk\u00e4\u00e4n avaruudessa oltaessa vai katoaako mikropainovoiman my\u00f6nteinen vaikutus v\u00e4hitellen?<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tanskalaiset tutkijat ovat tehneet kaksi erilaista koetta kaikkiaan yhdeks\u00e4ll\u00e4 Kansainv\u00e4liselle avaruusasemalle suuntautuneella avaruuslennolla. Parhaillaan heill\u00e4 on ty\u00f6n alla kolme muuta koej\u00e4rjestely\u00e4, joista yksi on juuri alkanut. Sen koekaniinina on Christer Fuglesangin kollega, ESAn saksalainen astronautti Thomas Reiter, joka on parhaillaan avaruusasemalla ensimm\u00e4isen\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n asemalla viipyneen\u00e4 astronauttina.<\/p>\n

Kaikkiaan kuudesta kahdeksaan astronauttia lis\u00e4\u00e4 – joista Reiter on yksi – ottaa osaa n\u00e4ihin l\u00e4\u00e4ketieteellisiin kokeisiin vuoteen 2010 menness\u00e4. Lis\u00e4ksi seitsem\u00e4n traagisesti tammikuussa 2003 onnettomuuteen p\u00e4\u00e4ttyneen sukkula Columbian lennolla ollutta astronauttia osallistui kokeisiin. Tutkimuksista kertyneet tiedot enn\u00e4tettiin v\u00e4litt\u00e4\u00e4 kuitenkin Maahan jo lennon aikana.<\/p>\n

\tIlokaasu merkkiaineena<\/p>\n

\t\t\t\t\t\t\tPFS-laite on parhaillaan asennettavana Destiny-laboratorionoduliin avaruusasemalla<\/a><\/p>\n

Koej\u00e4rjestelyss\u00e4 mitataan syd\u00e4men joka minuutin aikana pumppaaman veren m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 erityisell\u00e4 laitteistolla. Sit\u00e4 kutsutaan nimell\u00e4 PFS (Pulmonary Function System), eli pulmonaaristen (eli keuhkoihin liittyvien) toimintojen mittalaitteisto, ja sen on kehitt\u00e4nyt tanskalainen yhti\u00f6 Damec. Laitteisto pystyy mittaamaan ilman neulojen tai muiden v\u00e4lineiden laittamista koehenkil\u00f6n verisuoniin.<\/p>\n

Koehenkil\u00f6 hengitt\u00e4\u00e4 suukappaleen kautta ilmaa pussista, jossa on 1,5 litraa erityist\u00e4 ilmaseosta, miss\u00e4 tavallisen hengitysilman lis\u00e4ksi on pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 ilokaasua. Se toimii merkkiaineena, joka vereen hengitt\u00e4misen yhteydess\u00e4 siirrytty\u00e4\u00e4n pystyy toimimaan mittauksissa ilmaisimena – laite mittaa nopeutta, jolla ilokaasu v\u00e4henee verest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n perusteella voidaan laskea kuinka paljon verta kulkee keuhkojen l\u00e4pi, mik\u00e4 on sama m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuin syd\u00e4men l\u00e4pi pumpattavan veren m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n mittauksen lis\u00e4ksi astronauttien verenpaine rekister\u00f6id\u00e4\u00e4n 24 tunnin ajan \u2013 niin avaruudessa oltaessa kuin Maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4kin. Mittausaikana otetaan lis\u00e4ksi yksi verin\u00e4yte, josta m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n hormonien m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 selvitet\u00e4\u00e4n hermoston aktiivisuus.<\/p>\n

”T\u00e4rkein tutkimustavoitteemme on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miten mikropainovoima vaikuttaa verenpaineen s\u00e4\u00e4telymekanismiin. Toinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4mme on selvitt\u00e4\u00e4 miten muutamien syd\u00e4n- ja verenkiertoelimist\u00f6n toimintaan vaikuttavien hormonien taso muuttuu pitk\u00e4\u00e4n avaruuden mikropainovoimassa oltaessa. Aikaisemmissa tutkimuksissamme on selvinnyt, ett\u00e4 hormonien tuotanto kiihtyy mikropainovoimassa siin\u00e4 miss\u00e4 vastaavasti syd\u00e4men ja verenkiertoelimist\u00f6n toiminta rauhoittuu. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 haluamme nyt mitata syd\u00e4men, koko verenkiertoelimist\u00f6n sek\u00e4 hermoston toimintaa ja hormonituotantoa pitk\u00e4\u00e4n avaruudessa oltaessa”, selitt\u00e4\u00e4 Peter Norsk.<\/p>\n

\tPainovoima rasittaa verenkiertoelimist\u00f6\u00e4<\/p>\n

\t\t\t\t\t\t\tThomas Reiter on osallistunut tukimukseen h\u00e4nen pitk\u00e4kestoisella Astrolab -lennollaan<\/a><\/p>\n

Norskin ja h\u00e4nen tutkimusryhm\u00e4ns\u00e4 tuloksilla on k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tulevaisuudessa, kun pitk\u00e4\u00e4n kest\u00e4vi\u00e4 lentoja esimerkiksi Marsiin suunnitellaan. Niill\u00e4 on tosin sovelluskohteita hyvinkin l\u00e4hell\u00e4.<\/p>\n

”Voisi olettaa, ett\u00e4 syd\u00e4n pumppaisi enemm\u00e4n verta avaruudessa kuin Maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja ett\u00e4 verenpaine olisi alempi. Samoin tuntuisi luonnolliselta ett\u00e4 hermoj\u00e4rjestelm\u00e4 ja hormonien tuotanto olisi rennompi. Koska n\u00e4in ei kuitenkaan n\u00e4yt\u00e4 olevan, on todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 ett\u00e4 hermot saavat verenkiertoelimist\u00f6n toiminaan eri tavalla avaruudessa”, Norsk sanoo.<\/p>\n

”N\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti mikropainovoima rentouttaa verenkiertoelimist\u00f6\u00e4 my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n avaruudessa oltaessa, eik\u00e4 vain lyhytkestoisesti. Useiden kuukausien ajan kest\u00e4v\u00e4 avaruuslento on siten p\u00e4invastainen virike kuin painovoima, mik\u00e4 rasittaa elimist\u00f6\u00e4mme. T\u00e4m\u00e4 rasitus on haitaksi syd\u00e4npotilaille, etenkin kun sairauden pahetessa rasitus tuntuu yh\u00e4 voimakkaampana. Tutkimalla syd\u00e4men ja verenkiertoelimist\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 avaruudessa saatamme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tavan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rasitusta my\u00f6s Maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4.”<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n vuoksi tanskalaistutkijat tekev\u00e4t samanaikaisesti kokeita my\u00f6s syd\u00e4npotilaiden kanssa. ”Pyrimme v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n painovoiman haittavaikutuksia s\u00e4\u00e4telem\u00e4ll\u00e4 potilaiden veren neste- ja suolapitoisuutta siten, ett\u00e4 se tuottaa sopivan, avaruuden olosuhteita vastaavan rasituksen syd\u00e4melle my\u00f6s Maan painovoimassa. Jotta t\u00e4m\u00e4 on mahdollista, pit\u00e4\u00e4 syd\u00e4men pumppaaman veren m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 mitata samaan tapaan kuin astronauteilla vuorokauden ajan, joten astronauttien mittaamiseen k\u00e4ytetty tekniikka auttaa my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4”, toteaa Peter Norsk.<\/p>\n

Like<\/p>\n

Thank you for liking<\/p>\n

You have already liked this page, you can only like it once!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Agency 22\/11\/2006 1177 views 0 likes Tanskalaisten avaruusl\u00e4\u00e4ketieteen tutkijoiden mukaan oleskelu avaruudessa, esimerkiksi Kansainv\u00e4lisell\u00e4 avaruusasemalla, saattaa olla yll\u00e4tt\u00e4en…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":270381,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[114],"tags":[36790,453,11075,33,11074,31,30,166,36789,118,452,32,119],"class_list":["post-270380","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-avaruus","tag-astronauts","tag-avaruus","tag-celsius","tag-fi","tag-fin","tag-finland","tag-finnish","tag-health","tag-iss","tag-science","tag-space","tag-suomi","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116712053520632588","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/270380","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=270380"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/270380\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/270381"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=270380"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=270380"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=270380"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}