{"id":27044,"date":"2025-09-06T05:21:09","date_gmt":"2025-09-06T05:21:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/27044\/"},"modified":"2025-09-06T05:21:09","modified_gmt":"2025-09-06T05:21:09","slug":"venajan-tyovoimasta-on-kadonnut-yli-miljoona-ihmista-talous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/27044\/","title":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4n ty\u00f6voimasta on kadonnut yli miljoona ihmist\u00e4 | Talous"},"content":{"rendered":"

Ven\u00e4j\u00e4n itsevaltaisen presidentti Vladimir Putinin<\/strong> hallinto on tehokas.<\/p>\n

Se romuttaa maansa talouskasvun mahdollisuuksia laaja-alaisesti. Osa tuhostaa n\u00e4kyy jo nyt, osa tulevaisuudessa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 juttu kertoo siit\u00e4, miten sotateollisuus n\u00e4ivett\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n, eik\u00e4 paluuta normaaliin ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4. K\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi seitsem\u00e4n faktaa.<\/strong><\/p>\n

1. S\u00e4\u00e4st\u00f6possu tyhjenee ja lasku uhkaa kotitalouksia<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4 perusti 22 vuotta sitten rahaston turvaamaan el\u00e4kkeiden maksua. Putinin odotettua pidemm\u00e4ksi ja kalliimmaksi venynyt sota Ukrainassa kuitenkin tyhjent\u00e4\u00e4 niin sanotun hyvinvointirahaston t\u00e4m\u00e4n vuoden kuluessa.<\/p>\n

Kansakunnan tulevaisuuden rakentamiseen tarkoitettua rahastoa on k\u00e4ytetty tykinammuksiin, sotilaiden houkutteluun rintamalle ja hyvitysmaksuihin kaatuneiden perheille.<\/p>\n

\"Kuvitus:<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\u00d6ljytuloilla lihotettu Ven\u00e4j\u00e4n kansallinen \u201ds\u00e4\u00e4st\u00f6possu\u201d eli hyvinvointirahasto on tyhjennetty t\u00e4m\u00e4n vuoden kuluessa. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen \/ Yle<\/p>\n

J\u00e4rk\u00e4lem\u00e4isest\u00e4 pahanp\u00e4iv\u00e4n rahastosta on j\u00e4ljell\u00e4 murto-osa.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n talouden perusteellisesti tunteva asiantuntija, Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola<\/strong> arvioi, ett\u00e4 valtion budjetin t\u00e4m\u00e4n vuoden vaje voidaan ehk\u00e4 viel\u00e4 kattaa rahastosta. Ja sitten kun rahasto on tyhjennetty, otetaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n muut keinot.<\/p>\n

\u2013 Ven\u00e4j\u00e4 pystyy joko lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n velkaa tai leikkaamaan muista menoista, korottamaan veroja tai tarvittaessa painamaan rahaa, Simola listaa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kaikki sys\u00e4\u00e4 laskua sodank\u00e4ynnist\u00e4 yrityksille ja kotitalouksille. Koulutus, terveydenhuolto ja siviiliyritykset k\u00e4rsiv\u00e4t. Yritysten voittovero on nostettu 25 prosenttiin.<\/p>\n

Simola sanoo, ett\u00e4 rahaston vauhdikas hupeneminen huolestuttaa ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 jonkin verran, mutta sota menee kaiken edelle.<\/p>\n

Uutistoimisto Reutersin mukaan Ven\u00e4j\u00e4n sotilasmenot haukkaavat t\u00e4n\u00e4 vuonna jo yli kahdeksan prosenttia<\/a> maan bruttokansantuotteesta.<\/p>\n

2. Korko hyydytt\u00e4\u00e4 kaiken \u2013 paitsi sodan<\/p>\n

Massiivisen hyvinvointirahaston varojen pumppaaminen markkinoille on osaltaan johtanut kaikkien hintojen nousuun.<\/p>\n

Pit\u00e4\u00e4kseen hintojen nousun eli inflaation edes jotenkuten kurissa, maan keskuspankki on joutunut nostamaan korot tasolle, joka Euroopan mitassa tuntuu k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Keskuspankin ohjauskorko oli viime kev\u00e4\u00e4n\u00e4 jo 21 prosenttia, mutta laski hein\u00e4kuussa 18 prosenttiin. T\u00e4st\u00e4kin huolimatta hinnat nousevat viel\u00e4kin l\u00e4hes yhdeks\u00e4n prosentin vauhdilla.<\/p>\n

Korkotaso on yh\u00e4 sellainen, joka hyydytt\u00e4\u00e4 kaikkea toimintaa, johon tarvitaan lainarahaa: teollisuuden investointeja, asuntokauppaa, rakentamista, autokauppaa.<\/p>\n

Vain yhdell\u00e4 alalla on maksukykyinen ja -haluinen asiakas.<\/p>\n

Puolustusteollisuus p\u00e4rj\u00e4\u00e4, kun valtio maksaa tuotteista pyydetyn hinnan. Sotateollisuus saa my\u00f6s suoraa valtion tukea. Sill\u00e4 on varaa investoida.<\/p>\n

\u2013 Muiden toimialojen toimintaedellytykset ovat n\u00e4ivettyneet viime vuosina. T\u00e4n\u00e4 vuonna tuotanto on supistunut elintarviketeollisuudessa, autoteollisuudessa ja asuntorakentamisessa, Simola listaa.<\/p>\n

3. Ty\u00f6voima katoaa rintamalle tai pakoon<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4isest\u00e4 ty\u00f6voimasta arvioidaan kadonneen 1\u20132 miljoonaa ihmist\u00e4. Osa on kuollut tai loukkaantunut rintamalla, osa on paennut maasta sotaan joutumisen pelossa.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n ty\u00f6markkinoilla on toki 60 miljoonaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, mutta Simolan mukaan kadonnut miljoona tai kaksi ovat ongelma, sill\u00e4 ty\u00f6voiman hupeneminen on tuottanut ongelmia jo pitk\u00e4\u00e4n ennen sotaakin.<\/p>\n

\u2013 Sotateollisuuden porskutus n\u00e4kyy monilla talouden eri aloilla. Kun ty\u00f6voima suuntautuu p\u00e4\u00e4osin sinne, ty\u00f6voimapula nostaa palkkoja yleisesti ja kiihdytt\u00e4\u00e4 hintojen nousua. T\u00e4m\u00e4 kaikki aiheuttaa ongelmia muille yrityksille.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6n tuottavuus on ollut heikkoa jo ennen sotaa. Toisin sanoen samalla m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 ihmisi\u00e4 saadaan v\u00e4hemm\u00e4n aikaan kuin vaikkapa Suomessa. Siksi ty\u00f6voiman m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ei olisi varaa tinki\u00e4.<\/p>\n

4. Kiina rahastaa kaveriaan<\/p>\n

Sota ja sit\u00e4 seuranneet pakotteet ovat katkoneet Ven\u00e4j\u00e4n yhteyksi\u00e4 l\u00e4nteen. Aikaisemmin viennist\u00e4 yli puolet meni l\u00e4nteen, nyt en\u00e4\u00e4 kymmenesosa. Sen sijaan Kiinan osuus on kaksinkertaistunut. My\u00f6s tuonnin osalta l\u00e4nsi on vaihtunut Kiinaksi.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei ole Ven\u00e4j\u00e4lle yhdentekev\u00e4 muutos.<\/p>\n

Kiinassa tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ovat vaihtoehdot v\u00e4hiss\u00e4 ja se n\u00e4kyy esimerkiksi kiinalaisen teknologian hinnoittelussa.<\/p>\n

Kiinasta tulevien komponenttien kallistuminen tuottaa ongelmia jopa tarkasti varjellulle puolustusteollisuudelle. Rahaa palaa, mutta ajatushautomo Chatham Housen mukaan sotateollisuus taantuu<\/a>, vaikka Kreml muuta v\u00e4itt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u00d6ljy\u00e4 ja kaasua saadaan sent\u00e4\u00e4n yh\u00e4 kaupaksi Kiinaan ja Intiaan, mutta myyntikatteesta on pit\u00e4nyt tinki\u00e4.<\/p>\n

Muu vienti takkuaa ja jopa t\u00e4rke\u00e4 aseteollisuuden vienti on romahtanut<\/a> yli 90 prosenttia muutamassa vuodessa.<\/p>\n

5. \u201dEi\u201d kilpailulle \u2013 l\u00e4nsimaiset yritykset eiv\u00e4t palaa<\/p>\n

Kotimaassa toimiville ven\u00e4l\u00e4isyhti\u00f6ille on my\u00f6s eduksi, ett\u00e4 tuonti l\u00e4nnest\u00e4 on romahtanut. Sen ansiosta kilpailu on v\u00e4hentynyt.<\/p>\n

Monet ven\u00e4l\u00e4isyritykset vaativatkin suojatoimia silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 ulkomaiset yhti\u00f6t alkaisivat palata. Vaatimuksiin on suhtauduttu suopeasti, sill\u00e4 maan hallinnossakin halutaan vahvistaa kotimaisuutta.<\/p>\n

Talouden kokonaiskehityksen kannalta kilpailun rajoittaminen on omiaan hidastamaan kehityst\u00e4. Kuluttajille se tarkoittaa huonompia tuotteita ja kalliimpia hintoja.<\/p>\n

Simolan mielest\u00e4 on ollut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, miten nopeasti ulkomaisten sijoittajien houkuttelusta on siirrytty niiden torjumiseen.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 l\u00e4hteneet tai ulossavustetut yhti\u00f6t eiv\u00e4t tule Simolan mukaan palaamaan maahaan pitk\u00e4\u00e4n aikaan tekem\u00e4\u00e4n omia, suoria investointejaan esimerkiksi tehtaisiin tai voimaloihin.<\/p>\n

Sen sijaan sijoitukset osakemarkkinoille voivat elpy\u00e4 nopeastikin, kun sota joskus loppuu.<\/p>\n

\"Kuvitus<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ulkomaiset yhti\u00f6t ovat poistuneet tai pakotettu poistumjaan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4. Kotimaisia yrityksil\u00e4 halutaan nyt suojata kilpailulta tulevaisuudessakin. Kuva: Eetu-Mikko Pietarinen \/ Yle<\/p>\n

6. Valta Vladimirille \u2013 eliitti vaihtui<\/p>\n

Sotateollisuuden nostaminen koko yhteiskunnan keski\u00f6\u00f6n, on vahvistanut my\u00f6s sit\u00e4 johtavan eliitin asemaa. Eliitti ei ole ehk\u00e4 kasvanut, mutta nimet ovat vaihtuneet sellaisiin, joihin maan ylin johto luottaa.<\/p>\n

Talouseliitin ei ole terveellist\u00e4 olla eri mielt\u00e4 maan poliittisen johdon kanssa. Vladimir Putinia ei painosteta.<\/p>\n

\u2013 On virheellist\u00e4 ajatella, ett\u00e4 Putin jatkaisi sotaa sotateollisen lobbausryhm\u00e4n painostuksen takia. Aloite tulee presidentilt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n, kirjoittaa Alexandra Prokopenko<\/strong> Financial Times<\/a> -lehdess\u00e4.<\/p>\n

H\u00e4n on Berliiniss\u00e4 sijaitsevan kansainv\u00e4liseen politiikkaan erikoistuneen Carnegie Russia Eurasia Center -ajatushautomon tutkija.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n johdon ja oligarkkien roolit ovat vaihtuneet sitten 1990-luvun. Simola m\u00e4\u00e4rittelee muutoshetkeksi vuoden 2004.<\/p>\n

Selkein merkki oligarkkien uudesta asemasta tuli, kun \u00f6ljy-yhti\u00f6 Jukosin omistaja Mihail Hodorkovski<\/strong> menetti asemansa, joutui syytteeseen veronkierrosta, p\u00e4\u00e4tyi vankileirille ja lopulta armahduksen j\u00e4lkeen maanpakoon Saksaan.<\/p>\n

7. Putinin perint\u00f6 on kasvava sotateollisuus<\/p>\n

Kolme ja puoli vuotta jatkuneesta sodasta huolimatta Ven\u00e4j\u00e4n talous n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kasvaneen mukavasti: viime vuonna yli nelj\u00e4n prosentin vauhdilla.<\/p>\n

Hyvist\u00e4 luvuista huolimatta talous ei ole terve, kun kasvu syntyy yh\u00e4 enemm\u00e4n sota-teollisuudesta.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4\u00e4n tuotettu tykinammus kasvattaa bkt:ta, mutta tilastoissa ei n\u00e4y miinusta, kun ammus on huomenna r\u00e4j\u00e4ht\u00e4nyt. Ven\u00e4j\u00e4n talouskasvu ei siis rakenna maan hyvinvointia samalla tavalla, kuin rauhanaikana.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 ei maan johtoa huoleta.<\/p>\n

Viime vuoden reippaan talouskasvun j\u00e4lkeen maan talous on vajonnut Ven\u00e4j\u00e4n keskuspankin mukaan t\u00e4n\u00e4 vuonna taantumaan.<\/p>\n

Puheessaan Vladivostokissa Putin kiisti<\/a> puheet taantumasta ja puolusti keskuspankin kovaa korkolinjaa. Muun muassa maan suurimman pankin johtaja German Gref<\/strong> on vaatinut korkojen laskemista.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n tilastokeskus ei ole viel\u00e4 julkaissut huhti-kes\u00e4kuun bkt-lukuja.<\/p>\n

Paluuta normaaliin ei ole<\/p>\n

Suomen Pankin Simola ja Carnegien Prokopenko ovat yht\u00e4 mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 paluuta rauhanajan talouteen Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei suunnitella lainkaan.<\/p>\n

\u2013 Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pyrit\u00e4 sodan j\u00e4lkeen palautumaan siviilitalouteen. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 ainakin nykyhallinnolla talouskehitys on toissijainen tavoite, Simola sanoo.<\/p>\n

Taistelujen joskus p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 sotamenoja ei ehk\u00e4 en\u00e4\u00e4 kasvateta, mutta ei leikatakaan.<\/p>\n

Kun armeija on kuluttanut loppuun Neuvostoliiton aikaiset varastot, Putin on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ne kalustolla, jonka kehitt\u00e4mist\u00e4 sota-ajan innovaatiot ohjaavat.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 vie useita vuosia. Ja sen aikaa sotilasmenot ovat kuin huume, joka pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 talouden suorituskyky\u00e4, Prokopenko kuvailee kirjoitukssaan FT:ss\u00e4.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n talouskasvun edellytykset olivat vaatimattomat jo ennen t\u00e4ysmittaista hy\u00f6kk\u00e4yst\u00e4. Nyt sota ja pakotteet jumittavat kehityst\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Sotatalouteen panostaminen sy\u00f6 vauhdilla siviilitalouden ev\u00e4it\u00e4, mutta siit\u00e4 ei Ven\u00e4j\u00e4n johto v\u00e4lit\u00e4. Sora\u00e4\u00e4net vaiennetaan propagandalla ja tarvittaessa voimalla.<\/p>\n

\u2013 Sota ja l\u00e4nnen pakotteet tulevat j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n pitk\u00e4aikaisen varjon Ven\u00e4j\u00e4n talouskehitykseen, Simola summaa.<\/p>\n

Simola arvioi, ett\u00e4 nykyisess\u00e4 ja nykyisen kaltaisessa hallinnossa Ven\u00e4j\u00e4 tulee pysym\u00e4\u00e4n mineraalien, \u00f6ljyn ja kaasun vientiin tukeutuvana raaka-aine taloutena.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4n itsevaltaisen presidentti Vladimir Putinin hallinto on tehokas. Se romuttaa maansa talouskasvun mahdollisuuksia laaja-alaisesti. Osa tuhostaa n\u00e4kyy jo…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":27045,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,78,19,20,16,547,1262,8502,2257],"class_list":{"0":"post-27044","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-suomi","24":"tag-talous","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset","28":"tag-venaja","29":"tag-venajan-politiikka","30":"tag-venajan-talous","31":"tag-vladimir-putin"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27044","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27044"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27044\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/27045"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27044"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=27044"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=27044"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}