Euroopan ja Yhdysvaltain v\u00e4lisi\u00e4 kaapeleita on kartan mukaan parisenkymment\u00e4, ja Yhdysvaltain ja Aasian v\u00e4lill\u00e4 suunnilleen saman verran.<\/p>\n
Merenalaisissa kaapeleissa kulkee k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti katsoen kaikki maailman dataliikenne. Ne v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t muun muassa pankkien rahansiirtoja, sosiaalisen median sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4, valtioiden viestint\u00e4\u00e4 ja yritysten kauppatapahtumia, eli toisin sanoen niiden varassa sykkiv\u00e4t kaikki nykyaikaiset yhteiskunnat.<\/p>\n
Merikaapelit johtavat eri puolilla maailmaa sijaitseviin datakeskuksiin, joiden sis\u00e4lt\u00e4mien palvelimien avulla netin toiminta nopeutuu. Euroopan datakeskuksista valtaosa sijaitsee niin sanotulla FLAP-akselilla eli Frankfurtissa, Lontoossa, Amsterdamissa ja Pariisissa. Brexitin j\u00e4lkeen Frankfurt on vienyt Lontoon paikan maanosan keskeisimp\u00e4n\u00e4 datahubina.<\/p>\n
Suurimman osan merikaapeleista omistaa nelj\u00e4 yhdysvaltalaista teknologiaj\u00e4tti\u00e4: Google, Facebook, Amazon ja Microsoft. Investoinnit omiin kaapeleihin parantavat yritysten kustannustehokkuutta ja takaavat verkoston, jonka kapasiteettia ne voivat tarpeidensa mukaan kasvattaa.<\/p>\n
Samalla merikaapelit ovat valtioille, kuten Supokin totesi, strategisesti kriittist\u00e4 infrastruktuuria. Yritykset ja viranomaistahot kun hoitavat verkossa t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 l\u00e4hes kaiken.<\/p>\n
Suomen pisin kaapeli vie Saksaan<\/p>\n
My\u00f6s suomalainen yhteiskunta on riippuvainen merikaapeliyhteyksien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevista datakeskuksista. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan jopa liiaksikin, eli maamme tietoliikenneomavaraisuudessa olisi parantamisen varaa.<\/p>\n
Kansallinen verkkoturvallisuuden neuvottelukunta kirjasi kes\u00e4ll\u00e4<\/a>, ett\u00e4 jatkossa olisi syyt\u00e4 tarkastella etenkin yksityisverkkojen kyberturvallisuutta ja ilmaisi huolensa siit\u00e4, ett\u00e4 EU on kehitt\u00e4nyt 5G-verkkoja kaupalliset n\u00e4k\u00f6kulmat edell\u00e4, j\u00e4tt\u00e4en turvallisuusajattelun sivuun.<\/p>\n Valokuituverkkoja rakentavan valtionyhti\u00f6n Cinian toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapila<\/strong> sanoo, ett\u00e4 netin tietoliikennem\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvavat t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 alueesta riippuen 20\u201340 prosenttia vuodessa.<\/p>\n Cinia on asentanut Suomen pisimm\u00e4n merikaapelin, C-Lion 1:n, joka johtaa Helsingist\u00e4 Saksan Rostockiin. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n tietoliikenteen takia yhti\u00f6 suunnittelee It\u00e4meren alueelle jo toista kaapelia. Sen toivotaan my\u00f6s lis\u00e4\u00e4v\u00e4n Suomen houkuttavuutta uusien datakeskusten sijoituspaikkana.<\/p>\n \u2013 Cinian alkumetreill\u00e4 puhuttiin, ett\u00e4 Suomi voisi olla er\u00e4\u00e4nlainen datan Sveitsi, eli rauhallinen alue, jonne voitaisiin sijoittaa tiedon turvasatamia, Knaapila sanoo.<\/p>\n Merkitt\u00e4v\u00e4 osa Suomen tietoliikenteest\u00e4 kulkee Cinian merikaapelissa. Toimitusjohtaja Knaapila ei voi kertoa asiakkaistaan, mutta sanoo, ett\u00e4 yksityisten toimijoiden ja julkisen sektorin asiakkaiden v\u00e4linen suhde on noin 60\/40 prosenttia.<\/p>\n C-Lion 1:n kapasiteetti on noin 190 teratavua, mik\u00e4 tekee siit\u00e4 yhden maailman laajakaistaisimmista merikaapeleista. Kaapeli on upotettu metrin syvyyteen It\u00e4meren pohjamutaan, ja sen reitti my\u00f6t\u00e4ilee Nord Stream -kaasuputken linjaa, muutaman sadan metrin et\u00e4isyydell\u00e4 siit\u00e4.<\/p>\n Cinian alkumetreill\u00e4 puhuttiin, ett\u00e4 Suomi voisi olla er\u00e4\u00e4nlainen datan Sveitsi.<\/p>\n Ari-Jussi Knaapila<\/p>\n<\/blockquote>\n \u2013 Kaapelissa on kahdeksan kuituparia ja yhdess\u00e4 kuituparissa voitaisiin kuljettaa 2,5 miljoonaa yht\u00e4aikaista hdtv-l\u00e4hetyst\u00e4, eli kaikki Suomen kotitaloudet. Ja t\u00e4m\u00e4n voi siis kertoa kahdeksalla, Knaapila sanoo.<\/p>\n Kaiken kaikkiaan Suomesta l\u00e4ntiseen maailmaan kulkee kymmenkunta merenalaista tietoliikennekaapelia. Saksan lis\u00e4ksi ne viev\u00e4t Ruotsiin ja Baltiaan. Jokaisen maailman merikaapelin sijainti on helppo m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 ne on merkitty merikarttoihin, pois lukien puolustusvoimien salaiset verkostot.<\/p>\n Hybridi-isku voisi rampauttaa<\/p>\n Jos esimerkiksi Suomesta Ruotsiin ja Saksaan menev\u00e4t kaapeliyhteydet katkeaisivat, Suomesta tulisi toimitusjohtaja Ari-Jussi Knaapilan mukaan aika lailla rampa ankka. Vaikutuksia voi l\u00e4hinn\u00e4 kuvitella jokainen itse.<\/p>\n Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 monien tavanomaisten nettipalveluiden toiminta vaarantuisi, my\u00f6s jotkut kriittiset toiminnot voisivat olla uhattuina.<\/p>\n \u2013 Jossain kohdin heitimme melko vapaalla k\u00e4dell\u00e4 kriittisi\u00e4kin palveluja julkipilviin. Ja kun julkipilveen jotain sijoitetaan, siit\u00e4 menetet\u00e4\u00e4n kontrolli. Meiss\u00e4 on ollut monenlaista sinisilm\u00e4isyytt\u00e4, joka on viime aikoina paljastunut, Knaapila sanoo.<\/p>\n Sen tarkemmin Knaapila ei avaa, mit\u00e4 kriittisi\u00e4 toimintoja h\u00e4n tarkoittaa. Julkisella pilvipalvelulla h\u00e4n viittaa julkisen internetin kautta saatavilla olevaan virtuaalitilaan, johon kukin voi tietojaan tallettaa.<\/p>\n Samaa mielt\u00e4 tietoliikenteen uhkakuvista on valtion tieto- ja viestint\u00e4tekniikkakeskuksen Valtorin turvallisuusjohtaja Hannu Naumanen<\/strong>. H\u00e4n sanoo, ettei edes pysty hahmottamaan kokonaiskuvaa tilanteesta, jossa merikaapelit putoaisivat k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n \u2013 Jos Suomesta ei olisi tietoliikenneyhteyksi\u00e4 ulkomaille, vaikutus olisi v\u00e4lit\u00f6n ja merkitt\u00e4v\u00e4, Naumanen sanoo.<\/p>\n Samalla h\u00e4nell\u00e4 on rauhoittava viesti. Valtiolla on jonkin verran Suomen maaper\u00e4ll\u00e4 sijaitsevia on premise -konesaleja, joiden kautta ainakin osaa julkishallinnon kriittisest\u00e4 tietoliikenteest\u00e4 voitaisiin hoitaa.<\/p>\n \u2013 Meill\u00e4 on ratkaisuja kotimaassa, joiden puitteissa pystyisimme toimimaan kriittisten toimijoiden osalta, Naumanen kertoo.<\/p>\n Tiedot n\u00e4iden palvelimien kapasiteeteist\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 eiv\u00e4t ole h\u00e4nen mukaansa julkisia.<\/p>\n Jos Suomesta ei olisi tietoliikenneyhteyksi\u00e4 ulkomaille, vaikutus olisi v\u00e4lit\u00f6n ja merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n Hannu Naumanen<\/p>\n<\/blockquote>\n Suomen kyberturvaviranomaiset eiv\u00e4t ainakaan toistaiseksi ole n\u00e4hneet tarvetta koota tietoa siit\u00e4, mitk\u00e4 julkishallinnon tahot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ulkomailla sijaitsevia palvelimia. Liikenne- ja viestint\u00e4virasto Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Marko Kotilainen<\/strong> kertoo Ylelle s\u00e4hk\u00f6postitse, ettei ainakaan Traficomilla ole sellaista tietoa.<\/p>\n \u2013 Traficom ei ole ker\u00e4nnyt tietoa julkishallinnon tai julkisten toimijoiden palvelimien sijainneista ulkomailla. Kukin toimija p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse palvelujensa toteutuksesta, Kotilainen kirjoittaa.<\/p>\n Esimerkiksi Yle k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Irlannissa ja Saksassa sijaitsevia palvelimia, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 meriyhteyksien katketessa Ylen nettipalveluun tulisi todenn\u00e4k\u00f6isesti katko tai h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in radion ja television merkitykset korostuisivat, kuten my\u00f6s t\u00e4ysin kotimaisin voimin netiss\u00e4 py\u00f6riv\u00e4n Ylen varapalvelun<\/a>. Tosin my\u00f6s sen k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 kuluttajalta verkkoon yhteydess\u00e4 olevaa p\u00e4\u00e4telaitetta.<\/p>\n \u2013 Varsinaiset h\u00e4iri\u00f6t vakavassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 tietoliikenteen ongelmatilanteessa j\u00e4isiv\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa videostreamien ongelmaksi. K\u00e4yt\u00e4mme paljon aikaa sen suunnitteluun, ett\u00e4 miss\u00e4\u00e4n olosuhteissa ei p\u00e4\u00e4se syntym\u00e4\u00e4n tilannetta, jossa Yle ei pystyisi julkaisemaan mit\u00e4\u00e4n, kertoo Ylen tietoturvallisuusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Kim Johansson<\/strong>.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Yhdysvaltalaisen teknologiayhti\u00f6n Microsoftin uusi datakeskus Pohjois-Alankomaiden Wieringerwerfiss\u00e4. Valtava keskus palvelee Euroopassa, L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja Afrikassa sijaitsevia netin k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. Kuva: Maurice de Vries \/ Alamy \/ AOPEntinen Nato-komentaja: Ven\u00e4j\u00e4n kiinnostus kaapeleita kohtaan lis\u00e4\u00e4ntynyt<\/p>\n Vaikka kaikkien It\u00e4meren itc-kaapeleiden katkaiseminen on ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, Nato suhtautuu kriittisiin infrastruktuureihin kohdistuviin uhkiin vakavasti. J\u00e4rjest\u00f6 vahvisti laivastonsa l\u00e4sn\u00e4oloa sek\u00e4 It\u00e4- ett\u00e4 Pohjanmerell\u00e4 Nord Stream -iskun j\u00e4lkeen, ja p\u00e4\u00e4sihteeri Jens Stoltenbergin<\/strong> mukaan hybridi- tai kyberhy\u00f6kk\u00e4ykset voisivat laukaista viidennen artiklan k\u00e4yt\u00f6n eli sotilasliittotasoiset vastatoimet.<\/p>\n\n
\n
![\"Ilmakuva](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-9985176305cce17ae94.jpeg\")
<\/p>\n