{"id":27314,"date":"2025-09-06T12:06:07","date_gmt":"2025-09-06T12:06:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/27314\/"},"modified":"2025-09-06T12:06:07","modified_gmt":"2025-09-06T12:06:07","slug":"elamani-kirjat-kristiina-vuori-eeva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/27314\/","title":{"rendered":"El\u00e4m\u00e4ni kirjat: Kristiina Vuori | Eeva"},"content":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 oli minulle lapsuudessa t\u00e4rke\u00e4: &#13;<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Gavril Trojepolskin Bim Mustakorva&#13;<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dKoko luokka kuunteli hiljaa, kun meille luettiin Bim Mustakorvaa koulussa. Teoksen loppuhan on ihan j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n surullinen. Muistan erityisesti kohdan, jossa Bimin is\u00e4nt\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4 koiralle kirjeen sairaalasta. Siin\u00e4 on is\u00e4nn\u00e4n tuoksu.<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Kun olin lapsi, meill\u00e4 oli aina kissoja ja koiria, ja minulla on nytkin koira. K\u00e4sitt\u00e4\u00e4kseni Bim Mustakorva oli ensimm\u00e4isi\u00e4 neuvostoliittolaisia kirjoja, joissa otettiin esiin el\u00e4inten oikeudet. Se on siksikin t\u00e4rke\u00e4 kirja.\u201d&#13;<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 pid\u00e4n, vaikka v\u00e4h\u00e4n nolottaa: &#13;<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Sergeanne Golonin Angelika-sarja&#13;<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dL\u00f6ysin yhden Angelika-kirjan kaverini \u00e4idin kirjahyllyst\u00e4, kun olin 11-vuotias.&#13;<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Vuositolkulla sarjaa on haukuttu ja nimitetty muun muassa pehmopornoksi. Sarjassa on kuitenkin vankka historiallinen kehys, ja se on niin vauhdikkaasti kirjoitettu, ettei sen parissa pitk\u00e4sty. Angelika on loistava p\u00e4\u00e4henkil\u00f6. H\u00e4n toimii itse eik\u00e4 makoile divaanilla odottamassa miest\u00e4 toimimaan puolestaan. <\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Angelika-kirjat saivat minut hankkimaan lis\u00e4\u00e4 tietoa Ranskan historiasta ja lopulta innostumaan itsekin kirjoittamaan historiallisia romaaneja.\u201d&#13;<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n luen yh\u00e4 uudelleen: &#13;<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Margaret Mitchellin Tuulen viem\u00e4\u00e4&#13;<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dTeinin\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli minulle ennen kaikkea suuri rakkaustarina, jonka tapahtumaymp\u00e4rist\u00f6 oli romanttinen ja eksoottinen. Aivan erilainen kuin 1980-luvun Suomi. My\u00f6hemmin minulle on avautunut, kuinka j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n rasistinen romaanin maailma on. <\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Kyseess\u00e4 on my\u00f6s feministinen tarina. Kirjan naisp\u00e4\u00e4henkil\u00f6 ei ole erityisen rakastettava, mutta inhimillinen. H\u00e4n tekee mit\u00e4 lyst\u00e4\u00e4 ja jyr\u00e4\u00e4 muut saadakseen mit\u00e4 haluaa. Scarlett on nainen, joka ei halua \u00e4idiksi, mik\u00e4 on ollut sek\u00e4 kirjan kirjoittamisen ett\u00e4 varsinkin sen tapahtuma-aikaan melkoisen tavatonta.\u201d<\/p>\n<blockquote class=\"sc-623c1195-0 kugHld without-media-background without-color\">\n<p>\u201dV\u00e4in\u00f6 Linna kuvaa sodan raadollisuutta, v\u00e4kivaltaa ja j\u00e4rjett\u00f6myytt\u00e4. Se on meille t\u00e4rke\u00e4 muistutus.\u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>T\u00e4m\u00e4 inspiroi minua kirjoittajana: &#13;<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Aki Ollikaisen N\u00e4lk\u00e4vuosi&#13;<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dOlen itse r\u00f6nsyilev\u00e4 kirjoittaja, ja my\u00f6s luen monisatasivuisia historiallisia romaaneja. T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten oli upeaa lukea taidokkaan tiiviisti kirjoitettu teos. 1800-luvun suuret n\u00e4lk\u00e4vuodet tuodaan lukijan l\u00e4helle, iholle asti. Se oli ihan kylm\u00e4\u00e4v\u00e4 kokemus. <\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\"><strong>Aki Ollikainen<\/strong> luo muutamalla sanalla n\u00e4kym\u00e4n, jonka aukot lukija t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielikuvituksessaan.\u201d&#13;<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 nauratti \u00e4\u00e4neen: <\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Janet Evanovichin Stephanie Plum -kirjat<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dJos haluan kepeytt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja nauraa vedet silmiss\u00e4, luen mit\u00e4 palkkionmets\u00e4st\u00e4j\u00e4  Stephanie Plumille tapahtuu Detroitin alamaailmassa. Kirjoissa on hulvatonta tilannekomiikkaa.\u201d&#13;<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 suosittelen kaikille: &#13;<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">V\u00e4in\u00f6 Linnan Tuntematon sotilas&#13;<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">\u201dAikoinaan lukiossa minun piti tehd\u00e4 jostain klassikosta \u00e4idinkielen essee. Suhtauduin vastahakoisesti is\u00e4ni ehdotukseen Tuntemattomasta sotilaasta. Ajattelin, etteiv\u00e4t minua sotakirjat kiinnosta. Yll\u00e4tyin, ja lumouduin t\u00e4ysin.Luen Tuntemattoman pasifistisena teoksena. <strong>V\u00e4in\u00f6 Linna<\/strong> kuvaa sodan raadollisuutta, v\u00e4kivaltaa ja j\u00e4rjett\u00f6myytt\u00e4. Se on meille t\u00e4rke\u00e4 muistutus. <\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Olin ujo ja j\u00e4nnitin hirve\u00e4sti, kun jouduin lukemaan esseen \u00e4\u00e4neen tunnilla. Se p\u00e4\u00e4ttyi samoihin sanoihin kuin romaanikin: \u2018Aika velikultia.\u2019\u201d <\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Jutun pidempi versio on ilmestynyt Eeva-lehdess\u00e4 7\/2025.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4m\u00e4 oli minulle lapsuudessa t\u00e4rke\u00e4: &#13; Gavril Trojepolskin Bim Mustakorva&#13; \u201dKoko luokka kuunteli hiljaa, kun meille luettiin Bim&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":27315,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[134],"tags":[377,137,33,31,30,378,32,109],"class_list":{"0":"post-27314","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-kirjat","8":"tag-books","9":"tag-entertainment","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-kirjat","14":"tag-suomi","15":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27314","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=27314"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/27314\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/27315"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=27314"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=27314"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=27314"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}