\u2013 En\u00e4\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kovinkaan voimakasta nousua euribor-koroissa n\u00e4hd\u00e4. Asuntovelallisen n\u00e4k\u00f6kulmasta riippuu tietenkin korontarkistusp\u00e4ivist\u00e4, asuntoluottolaitos Suomen hypoteekkiyhdistyksen (Hypo) p\u00e4\u00e4ekonomisti Juho Keskinen<\/strong> kertoo.<\/p>\n Pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa ohjauskorkojen nousut voivat kuitenkin nostaa jo kuluneen vuoden aikana nousseita euribor-korkoja entisest\u00e4\u00e4n. Esimerkiksi 3,5 prosentin korolla 40 vuoden asuntolainasta kertyvien korkojen osuus nousisi jo l\u00e4hes 200\u00a0000 euron asuntolainan suuruiseksi.<\/p>\n Isoin osa lainoista maksetaan alle 25 vuodessa<\/p>\n Hypon Keskinen uskoo, ett\u00e4 pitkien asuntolainojen mahdollistamat pienemm\u00e4t kuukausier\u00e4t voivat heijastua kulutukseen.<\/p>\n Kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n aikana voimaan astuneella muutoskokonaisuudella hallitus tavoittelee muun muassa kotitalouksien kulutusta ja s\u00e4\u00e4st\u00e4mist\u00e4 kiihdytt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutusta. Osana muutoskokonaisuutta hallitus p\u00e4\u00e4tti my\u00f6s muun muassa ASP-lainojen oman s\u00e4\u00e4st\u00f6osuuden tiputtamisesta kymmenest\u00e4 prosentista viiteen prosenttiin.<\/p>\n Keskinen uskoo, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 isommat kimmokkeet kotitalouksien kulutukselle l\u00f6ytyv\u00e4t kuitenkin ty\u00f6llisyystilanteesta ja korkotasosta.<\/p>\n \u2013 Kulutuksen kannalta keskeisimpi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on se, mihin suuntaan korot, inflaatio ja ty\u00f6markkinat menev\u00e4t.<\/p>\n Viime vuoden lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli omistusasuntolainoja 96,7 miljardin euron edest\u00e4 ja niiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen takaisinmaksuaika oli Suomen Pankin tilaston mukaan noin 23 vuotta. Keskinen uskoo kuitenkin, ett\u00e4 my\u00f6s aiempaa pidemmille asuntolainoille riitt\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 valinnanvapautta. Vuodesta 2010 alkaen asuntolainojen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen kesto on ollut nousussa.<\/p>\n Alla oleva grafiikka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kuinka suosittuja erimittaiset asuntolainat ovat. Hypon tuoreen tilaston mukaan maaliskuun lopussa selv\u00e4sti isoin osa asuntolainoista maksettiin takaisin pankille alle 25 vuodessa.<\/p>\n My\u00f6s kuluttajaliiton p\u00e4\u00e4sihteeri Juha Beurling-Pomoell<\/strong> uskoo, ett\u00e4 pienemm\u00e4t kuukausittaiset maksuer\u00e4t tuovat kaivattua joustoa monen kuluttajan kuukausibudjettiin.<\/p>\n \u2013 Monet kuluttajat hahmottavat omaa talouttaan kuukausisykleiss\u00e4, koska monien tulot ovat kuukausittaisia. Sen my\u00f6t\u00e4 t\u00e4m\u00e4 voi tuoda el\u00e4m\u00e4\u00e4n uudenlaista taloudellista v\u00e4ljyytt\u00e4 ja mahdollisuuden tehd\u00e4 my\u00f6s muita asioita, kuin maksaa asuntolainaa tai korkoja pois.<\/p>\n \u201dRajalliset vaikutukset asuntomarkkinaan\u201d<\/p>\n Pankit kuten Nordea ovat ilmaisseet tyytyv\u00e4isyytens\u00e4 aiempaa pidempiin asuntolainoihin. Sen sijaan Suomen Pankki on ollut huolissaan pitkien lainojen kustannusten heijastumisesta kotitalouksien velkaantumiseen.<\/p>\n Kuluttajaliiton Beurling-Pomoell n\u00e4kee pitkist\u00e4 lainoista kertyv\u00e4t korot riskin\u00e4 kotitalouksien taloudelle.<\/p>\n \u2013 Toivotaan, ett\u00e4 jokainen kuluttaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen, ett\u00e4 pidemm\u00e4n p\u00e4\u00e4lle koko laina-ajan kannalta ne ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kalliimpi ratkaisu. Pankit tarjoavat t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n, koska pidempi laina-aika tarkoittaa heille enemm\u00e4n tuloja.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Hypon Juho Keskinen ei ole huolissaan muutoksen velkaantumista ruokkivasta vaikutuksesta: \u201dKotitalouksien velkaantuneisuus suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut viimeisen viiden vuoden aikana\u201d. Kuva: Esa Syv\u00e4kuru \/ Yle<\/p>\n Siin\u00e4, miss\u00e4 pitkien asuntolainojen avulla tarjotaan nyt joustoa asuntovelallisen kuukausimenoihin, ei lainansaantiin pienemmill\u00e4 kuukausierill\u00e4 ole Hypon Keskisen mukaan vaikutusta.<\/p>\n Siten my\u00f6s hallituksen muutoksella kaavailema asuntomarkkinan vauhdittuminen ja ensiasunnon ostamisen helpottuminen voivat Keskisen mukaan j\u00e4\u00e4d\u00e4 vaikutuksiltaan v\u00e4h\u00e4isiksi.<\/p>\n \u2013 Muut tekij\u00e4t rajaavat asuntolainan saantia. Jos asuntovelallinen on hakemassa asuntolainaa, niin pankit tekev\u00e4t yh\u00e4 stressitestin kuuden prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla. Siten muutoksen vaikutukset asuntomarkkinoille ovat jossain m\u00e4\u00e4rin rajallisia.<\/p>\n Alla olevalla asuntolainalaskurilla voit vertailla korkojen vaikutuksia asuntolainan kuukausieriin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Osa artikkelin sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla. Pitkill\u00e4 asuntolainoilla voi korkojen noustessa olla kallis hintalappu. Kes\u00e4kuun…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":273424,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[542,3252,79,77,33,31,30,2458,71,2459,32,78],"class_list":["post-273423","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-asuminen","tag-asuntolainat","tag-business","tag-economy","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-korko","tag-kotimaa","tag-rahapolitiikka","tag-suomi","tag-talous"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116729245744019014","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/273423","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=273423"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/273423\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/273424"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=273423"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=273423"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=273423"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Marja](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/1779268446.jpeg\")
<\/p>\n![\"Henkil\u00f6kuvassa](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/1781093892.jpeg\")
<\/p>\n