![\"Kolme](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/1613671673.jpeg\")
<\/p>\nGeeniperim\u00e4 voi johtaa siihen, ett\u00e4 jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti haitalliset LDL-hiukkaset muuttuvat rakenteeltaan viel\u00e4 haitallisemmiksi.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Tavallisesti k\u00e4ytetty verin\u00e4yte ei kerro kolesterolin imeytymisest\u00e4. Kuva: Henrietta Hassinen \/ Yle<\/p>\n
Elimist\u00f6n tapa k\u00e4sitell\u00e4 kolesterolia vaikuttaa syd\u00e4n- ja verisuonitautien riskiin.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 selvisi Helsingin yliopiston tutkimuksessa, joka julkaistiin kes\u00e4kuun alussa Journal of internal medicine -lehdess\u00e4<\/a>.<\/p>\n Noin kolmanneksella ihmisist\u00e4 ravinnosta saatu kolesteroli imeytyy suolistosta poikkeuksellisen tehokkaasti heid\u00e4n geneettisen taipumuksensa vuoksi.<\/p>\n Kun kolesterolia imeytyy paljon, jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti haitalliset LDL-hiukkaset muuttuvat rakenteeltaan viel\u00e4 haitallisemmiksi.<\/p>\n Tavallinen testi ei kerro kolesterolin imeytymisest\u00e4<\/p>\n Tavallinen verest\u00e4 otettu kolesterolin\u00e4yte ei kerro, miten hyvin kolesteroli imeytyy ihmisen suolistosta.<\/p>\n \u2013 T\u00e4m\u00e4 on ongelma, ett\u00e4 voi olla ihan hyv\u00e4t arvot, ja siit\u00e4 huolimatta kolesterolia kuljettavat LDL-hiukkaset voivat olla erityisen huonolaatuisia, sanoo rasva-aineenvaihduntaan erikoistunut professori Katariina \u00d6\u00f6rni<\/strong>.<\/p>\n LDL-hiukkaset ovat ik\u00e4\u00e4n kuin palleroita, jotka kuljettavat veress\u00e4 kolesterolia. Yhdess\u00e4 pallerossa on yhteens\u00e4 tuhansia rasvamolekyylej\u00e4, joista osa on kolesterolia, osa muita rasvoja.<\/p>\n \u2013 Osa n\u00e4ist\u00e4 hiukkasista j\u00e4m\u00e4ht\u00e4\u00e4 herk\u00e4sti verisuonen sein\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja ne voivat alkaa klimppiintym\u00e4\u00e4n toisiinsa kiinni. T\u00e4llaiset tekij\u00e4t voivat selitt\u00e4\u00e4, miksi kolesterolin korkea imeytymisherkkyys on yhteydess\u00e4 syd\u00e4nongelmiin, kertoo professori \u00d6\u00f6rni.<\/p>\n Kolesterolin imeytymist\u00e4 voidaan mitata verin\u00e4ytteist\u00e4 tieteellisiss\u00e4 tutkimuksissa, mutta menetelm\u00e4 on kallis ja monimutkainen.<\/p>\n \u00d6\u00f6rni toivoo, ett\u00e4 tulevaisuudessa ihmisten kolesteroliaineenvaihduntaa voitaisiin tutkia nykyist\u00e4 henkil\u00f6kohtaisemmalla tasolla ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tietoa apuna syd\u00e4ntautien riskiarvioinnissa.<\/p>\n \u2013 Kun p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kohti henkil\u00f6kohtaista l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4, voidaan hoitotavoitetta s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 sen mukaan.<\/p>\n Elintapamuutos ja l\u00e4\u00e4kitys voivat auttaa<\/p>\n Jos perusterve ihminen kuitenkin saa tavallisesta verin\u00e4ytteest\u00e4 hyv\u00e4t kolesteroliarvot, ei ole syyt\u00e4 huolestua.<\/p>\n \u2013 Jos kolesterolit ovat ihan normaalilla hyv\u00e4ll\u00e4 tasolla, ei tarvitse tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sen kummempaa, mutta jos ne ovat koholla, kannattaa varmistaa, ett\u00e4 ne saa jollain keinolla tavoitetasoihin.<\/p>\n Koska imeytymist\u00e4 mittaava tieteellinen testi ei ole useimmille saatavilla, t\u00e4ytyy kokeilla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, mik\u00e4 keino tepsii kolesterolitason alentamiseen.<\/p>\n Elintavoista<\/a> voi aloittaa. V\u00e4h\u00e4kolesterolinen ruokavalio ja liikunta<\/a> voivat auttaa, tai tarvittaessa esimerkiksi statiinil\u00e4\u00e4kitys l\u00e4\u00e4k\u00e4rin arvioinnin mukaan. Jos n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t tepsi, tarvitaan ehk\u00e4 rinnalle kolesterolin imeytymist\u00e4 est\u00e4v\u00e4 l\u00e4\u00e4kitys.<\/p>\n Haitallista LDL-kolesterolia tulee ravinnon mukana kovasta rasvasta. Erityisen paljon kolesterolia on munankeltuaisessa.<\/p>\n Toimittaja Ulla Malminen kertoo, miten munien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 proteiini suhteutuu muihin proteiininl\u00e4hteisiin. Video on julkaistu kes\u00e4kuussa 2025.Huomioi kolesteroli ruokavaliossa n\u00e4in<\/p>\n Suosi n\u00e4it\u00e4:<\/strong><\/p>\n Liukoinen kuitu, jota on esimerkiksi kaurassa, ohrassa ja pavuissa, auttaa alentamaan LDL-kolesterolia.<\/p>\n Kasvikset, hedelm\u00e4t, marjat, pavut ja t\u00e4ysjyv\u00e4viljatuotteet. N\u00e4iden lis\u00e4\u00e4minen ruokavalioon lis\u00e4\u00e4 kuidun saantia ja voi korvata kolesterolipitoisia ruokia.<\/p>\n Pehme\u00e4t rasvat, kuten rasvainen kala, kasvi\u00f6ljyt, p\u00e4hkin\u00e4t ja siemenet. Pehme\u00e4 rasva pienent\u00e4\u00e4 veren kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta ja parantaa HDL\/LDL-kolesterolisuhdetta.<\/p>\n Kasvisterolit ja -stanolit<\/a>, joita on lis\u00e4tty joihinkin margariineihin ja jogurtteihin, est\u00e4v\u00e4t jossain m\u00e4\u00e4rin kolesterolin imeytymist\u00e4 suolistosta.<\/p>\n V\u00e4lt\u00e4 n\u00e4it\u00e4:<\/strong><\/p>\n Kovat rasvat, kuten rasvainen liha, maitotuotteet ja kovetetut kasvirasvat sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t haitallista LDL-kolesterolia.<\/p>\n Runsas sokerin k\u00e4ytt\u00f6 voi laskea hyv\u00e4\u00e4 HDL-kolesterolia.<\/p>\n L\u00e4hteet: Potilaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti<\/a>, Duodecim<\/a> ja Syd\u00e4nliitto<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Geeniperim\u00e4 voi johtaa siihen, ett\u00e4 jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti haitalliset LDL-hiukkaset muuttuvat rakenteeltaan viel\u00e4 haitallisemmiksi. Avaa kuvien katselu Tavallisesti k\u00e4ytetty…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":274016,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[165],"tags":[33,31,30,37230,166,168,71,891,32,167],"class_list":["post-274015","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-terveys","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-hdl-kolesteroli","tag-health","tag-kolesteroli","tag-kotimaa","tag-ldl-kolesteroli","tag-suomi","tag-terveys"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116732528751422672","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/274015","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=274015"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/274015\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/274016"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=274015"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=274015"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=274015"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n