![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/joonasgustavsson-e1711451217688.jpg\")
<\/p>\n <\/p>\n
Miss\u00e4 olit, kun ihminen edellisen kerran astui Kuun pinnalle?<\/p>\n
Siit\u00e4 tuli viime joulukuussa kuluneeksi 53 vuotta<\/a>, joten on oletettavaa, ett\u00e4 monet t\u00e4m\u00e4n lukevista eiv\u00e4t ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n viel\u00e4 olleet.<\/p>\n Useampikin sukupolvi on ehtinyt kasvaa t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 aikuiseksi. Olemme vain kuulleet tarinoita 1960-luvun myyttisest\u00e4 kilpajuoksusta Kuuhun USA:n ja Neuvostoliiton v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n Jos minulta kysyt\u00e4\u00e4n, ihmisten l\u00e4hett\u00e4minen toisen avaruuskappaleen pinnalle sen ajan tekniikalla on niin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n saavutus, ett\u00e4 salaliittoteoreetikoita on melkein helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Etenkin, kun Apollo-ohjelman p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen menetimme kykymme matkustaa Kuuhun<\/a>.<\/p>\n 2010-luvun lopulla puhuttiin melkein kyll\u00e4stymiseen asti Marsin asuttamisesta, mutta mit\u00e4\u00e4n konkreettista ei tapahtunut pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Maalitolppia siirreltiin, ja nyt koko Marsiin meno tuntuu v\u00e4h\u00e4n unohtuneen.<\/p>\n Kuuhun ollaan kuitenkin matkalla. Vuonna 2017 lanseeratusta Nasan Artemis-ohjelmastakin tosin oli pitk\u00e4\u00e4n vaikea innostua, koska tavallisen ihmisen n\u00e4k\u00f6vinkkelist\u00e4 mit\u00e4\u00e4n kiinnostavaa ei tapahtunut. Nasa nyhr\u00e4si rakettinsa kanssa ja viiv\u00e4stytti toistuvasti lentojensa aikataulua.<\/p>\n Vaikka pid\u00e4n itse\u00e4ni jonkinlaisena kuun\u00f6rttin\u00e4, en edes muistanut Artemis\u00a0I -lennon tapahtuneen vuonna 2022. Ehk\u00e4 se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 rakettilaukaisuista tai kuuluotaimista ei ole ollut pulaa. Niit\u00e4h\u00e4n l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n matkaan joka viikko!<\/p>\n Kaikki muuttui huhtikuun 1. ja 2. p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lisen\u00e4 y\u00f6n\u00e4, kun SLS-raketin nokkaan oli k\u00f6ytetty kiinni nelj\u00e4 ihmist\u00e4. He yll\u00e4ttyiv\u00e4t l\u00e4hd\u00f6st\u00e4\u00e4n varmasti yht\u00e4 paljon kuin me muutkin, sill\u00e4 viime hetken keskeytyksi\u00e4 oli n\u00e4hty useita \u2013 Artemis II oli alkuper\u00e4isest\u00e4 aikataulustaan pari vuotta my\u00f6h\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 kerta kuitenkin tuntui erilaiselta. Laskin p\u00e4ivi\u00e4 laukaisuun, ja tuntui, ett\u00e4 niin teki koko muukin maailma. Suunnittelin jopa uhraavani y\u00f6unistani todistaakseni historiallista laukaisua.<\/p>\n Seuraavan kymmenen p\u00e4iv\u00e4n aikana vietin tuntikausia katsoen Nasan suoraa l\u00e4hetyst\u00e4, jossa ei usein tapahtunut mit\u00e4\u00e4n muuta kuin et\u00e4isyyslukemien p\u00e4ivittymist\u00e4 Maasta Kuuhun ja toisinp\u00e4in.<\/p>\n Eih\u00e4n ihmisten l\u00e4hett\u00e4misess\u00e4k\u00e4\u00e4n avaruuteen ole mit\u00e4\u00e4n uutta tai ihmeellist\u00e4. Maan matalalla kiertoradalla on ollut ihmisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jatkuvasti jo yli parinkymmenen vuoden ajan. Mutta nyt oltiin ensi kertaa yli 50 vuoteen matkalla pidemm\u00e4lle.<\/p>\n Vaikka Artemis II:n astronautit eiv\u00e4t tehneet juuri mit\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin uutta, he olivat matkalla tuntemattomaan. He k\u00e4viv\u00e4t kauempana Maasta kuin kukaan ihminen heit\u00e4 aiemmin, ja se sai striimin seuraamisen tuntumaan historian todistamiselta.<\/p>\n Pohdin Artemis II -lennon aikana monta kertaa, miksi olin siit\u00e4 niin innoissani. Ja ainoa keksim\u00e4ni syy olivat nimenomaan ihmiset. Ilman ihmisi\u00e4 tekniikasta puuttuu sielu.<\/p>\n Kaikki eiv\u00e4t jakaneet innostustani. Laskennallisen avaruusfysiikan akatemiaprofessori Minna Palmroth<\/strong> Helsingin yliopistosta pit\u00e4\u00e4 Artemis-ohjelmaa Ylen mukaan<\/a> turhana henkselien paukutteluna. H\u00e4nen mukaansa rahat pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mieluummin Maan elinkelpoisuuden varmistamiseen \u2013 satelliittien suojaamiseen ja avaruusmyrskyilt\u00e4 varautumiseen.<\/p>\n Olisi vaikea v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Palmroth on mielipiteens\u00e4 kanssa v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n Se mik\u00e4 on tutkijan mielest\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ei kuitenkaan usein kutittele suuren yleis\u00f6n \u2013 tai rahahanojen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 istuvien p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien \u2013 mielikuvitusta. Varoittelivathan asiantuntijat pandemiastakin, mutta harvaa kiinnosti ennen kuin tilanne oli p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n Parhaassa tapauksessa toki menisimme Kuuhun ja varautuisimme vuosisadan aurinkomyrskyyn. <\/p>\n Kuuhun ollaan joka tapauksessa palaamassa. Ja henkil\u00f6kohtaisesti tervehdin sit\u00e4 sukupolvikokemusta ilolla. En ehk\u00e4 jaksanut valvoa, kun Artemis II l\u00e4hti tai palasi \u2013 tai kun sen astronautit k\u00e4viv\u00e4t kauempana Maasta kuin kukaan heit\u00e4 aiemmin \u2013 mutta tulen olemaan hereill\u00e4, kun ihminen astuu seuraavan kerran Kuun pinnalle. Ja tulen todenn\u00e4k\u00f6isesti muistamaan sen hetken lopun el\u00e4m\u00e4\u00e4ni.<\/p>\n Kuuhun meno on my\u00f6s ensimm\u00e4inen konkreettinen askel matkalla Marsiin. Jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ihmiskunnan jakautuminen useammalle taivaankappaleelle voi taata lajimme jatkuvuuden. Jonkunhan on senkin perusta valettava.<\/p>\n Lopuksi j\u00e4t\u00e4n luettavaksesi muutaman kiinnostavan noston TM:n arkistosta:<\/p>\n Miksi ihminen ei ole k\u00e4ynyt Kuussa 53 vuoteen? \u2013 Siihen on viisi syyt\u00e4<\/a><\/p>\n Artemis II teki historiaa \u2013 mutta todellinen peli Kuun parhaista paikoista on vasta alkamassa<\/a><\/p>\n