Kaipaatko rentoa ja leppoisaa kes\u00e4kohdetta, jonka per\u00e4ss\u00e4 ei tarvitse reissata kauas? Sellainen l\u00f6ytyy l\u00e4helt\u00e4, Virosta.<\/p>\n
Kyseess\u00e4 on tietenkin Saarenmaa, jonne matkustaminen on t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 helpompaa kuin koskaan. Finnair nimitt\u00e4in avasi juuri suoran lentoreitin Helsingist\u00e4 saaren p\u00e4\u00e4kaupunkiin Kuressaareen.<\/p>\n
Sinne matkaava l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tunnelmallisen kaupungin, jonka ilmapiiri on rauhallinen ja v\u00e4limatkat lyhyit\u00e4. Asukkaita on vain 13 000, joten metropolien kuhinaa saa kyll\u00e4 hakemalla hakea.<\/p>\n
Majoitusta on kuitenkin tarjolla runsaasti kiitos kylpyl\u00e4hotellien, joita Kuressaaressa on kuusi.<\/p>\n
\u2013 Niiss\u00e4 on yhteens\u00e4 1 100 vuodepaikkaa. Melkein yksi jokaista kymment\u00e4 asukasta kohden, kertoo Visit Saarenmaan markkinointip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Kristina M\u00e4gi<\/strong>.<\/p>\n Pitk\u00e4t perinteet<\/p>\n Kylpyl\u00e4toiminta onkin syy, jonka ymp\u00e4rille Saarenmaan matkailu alkoi muodostua 1800-luvulla.<\/p>\n Tuolloin tultiin siihen tulokseen, ett\u00e4 saarelta l\u00f6ytyv\u00e4ll\u00e4 mudalla on terveysvaikutuksia. Siihen perustuvia hoitoja tultiin hakemaan eri puolilta Eurooppaa, esimerkiksi Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, Saksasta ja Ruotsista.<\/p>\n Kuursaal on Kuressaaren takavuosien kylpyl\u00e4matkailijoille rakennettu seurahuone. Nyky\u00e4\u00e4n sen tiloissa toimii kalaruokiin erikoistunut ravintola. Marianne Zitting<\/p>\n Terveyslomailijat kaipasivat toki muutakin tekemist\u00e4, joten heille rakennettiin seurahuone Kuursaal ja sen ymp\u00e4rille kaunis puisto k\u00e4velyretki\u00e4 varten. Puistoon piti maksaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4\u00e4symaksu, joten paikalliset eiv\u00e4t siell\u00e4 juurikaan liikkuneet.<\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n tuo keskiaikaisen piispanlinnan edustalta l\u00f6ytyv\u00e4 puisto on kaikille avoin ja maksuton. Kuursaal puolestaan palvelee ravintolana.<\/p>\n Menneilt\u00e4 ajoilta muistuttavat my\u00f6s lukuisat vanhat puuhuvilat, joista moni palvelee t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 ravintolana, kahvilana tai putiikkihotellina.<\/p>\n Nykyturisteillekin tarjotaan yh\u00e4 kylpyl\u00e4hoitoja, mutta mudan sijasta niiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n miellytt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 tuotteita. Kaupungin suurimmista kylpyl\u00e4hotelleista l\u00f6ytyy my\u00f6s perheille sopivia huoneita ja allasosastoja.<\/p>\n Virossa vaalitaan perinteist\u00e4 kansallispukukulttuuria, ja pukujen osia yhdistet\u00e4\u00e4n tavallisiin arkivaatteisiin. Visit Saarenmaan Kristina M\u00e4gi on pukeutunut Muhun hameeseen. Marianne Zitting<\/p>\n Tiukan eristyksen aika<\/p>\n Tsaarin aikoina alkanut matkailu tyss\u00e4si toiseen maailmansotaan. Sen j\u00e4lkeen Saarenmaasta tuli eristetty alue, koska se oli Neuvostoliiton kannalta ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 Ruotsia. Saaren l\u00e4ntiselt\u00e4 rannalta on lyhyempi matka Gotlantiin kuin Tallinnaan.<\/p>\n Viranomaiset pelk\u00e4siv\u00e4t, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4isiin pakoreittin\u00e4. Siksi Saarenmaa julistettiin rajavy\u00f6hykkeeksi, eik\u00e4 sinne p\u00e4\u00e4stetty ulkopuolisia. Mantereella asuvat virolaisetkin tarvitsivat mahdolliseen vierailuun virallisen kutsun saarella olevilta paikallisilta.<\/p>\n \u2013 Ehk\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4n takia ainakin minun ik\u00e4iset mantereella asuvat pit\u00e4v\u00e4t Saarenmaata v\u00e4h\u00e4n salaper\u00e4isen\u00e4 paikkana, kertoo M\u00e4gi.<\/p>\n Neuvostoaikaan Saarenmaa oli julistettu rajavy\u00f6hykkeeksi, eik\u00e4 saarelle p\u00e4\u00e4stetty ulkopuolisia.<\/p>\n Saarelle rakennettiin runsaasti armeijan tukikohtia ja sotilasalueita.<\/p>\n Georg Otsin kuuluisa Saarenmaan valssi kertoo paikallisen tyt\u00f6n ja neuvostosotilaan kohtaamisesta. Sotilas ei saa tytt\u00f6\u00e4 omakseen.<\/p>\n Saarenmaalle p\u00e4\u00e4syn rajoitukset p\u00e4\u00e4ttyiv\u00e4t vasta vuonna 1989.<\/p>\n Kuressaaren piispanlinna toimii nyky\u00e4\u00e4n museona. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy n\u00e4yttely, jossa voi tutustua siihen, kuinka saarella elettiin neuvostoaikoina.<\/p>\n Vuosikymmenten eristyksen takia saarelle kuitenkin keskittyiv\u00e4t vahva yhteis\u00f6llisyys ja omanlainen tunnelma. T\u00e4m\u00e4n voi matkailijakin huomata, jos h\u00e4n tapaa matkansa aikana paikallisia.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 onnistuu vaikkapa erilaisissa tapahtumissa<\/a>, kuten syyskuisilla katuruokafestivaaleilla tai kes\u00e4kuisessa avoimien pihojen p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4<\/a>.<\/p>\n Graffitit edustavat rosoisempaa Kuressaarea. Niit\u00e4 l\u00f6ytyy eri puolilta kaupunkia. Marianne Zitting<\/p>\n 1. Kirpputoreja ja designia<\/p>\n Leppoisuudella, pienell\u00e4 koolla ja yhteis\u00f6llisyydell\u00e4 on toki varjopuolensakin, ainakin tietyntyyppisen matkailun suhteen. Kristina M\u00e4gi my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei Kuressaare ole mik\u00e4\u00e4n shoppailijan unelmakohde \u2013 ellei sitten satu olemaan kierr\u00e4tysmuodin yst\u00e4v\u00e4.<\/p>\n