Kylm\u00e4n\u00e4 talviaamuna vuonna 1853 Heinolan kirkonm\u00e4elle oli ker\u00e4\u00e4ntynyt tuhatp\u00e4inen v\u00e4kijoukko. Tunnelma oli kiihtynyt ja odottava. Keskell\u00e4 aukiota oli mestauslava. Sen luokse talutettiin tuomittu, moninkertainen murhaaja. Mies ei puhunut eik\u00e4 hyv\u00e4stellyt, kumartui vain mestausp\u00f6lkyn eteen. Py\u00f6veli kohotti kirveens\u00e4.<\/p>\n
Kohtaloaan p\u00f6lkyll\u00e4 odotti Vesivehmaalla 1826 syntynyt Juhani Adaminpoika<\/strong>. \u00c4iti Eeva<\/strong> toimi piikana, is\u00e4 Ada<\/strong> kuoli pojan ollessa pieni. Eeva j\u00e4tti h\u00e4net vanhempiensa luokse ja ansaitsi niukan elannon kiert\u00e4en taloissa piikana ja mahdollisesti sivut\u00f6in\u00e4\u00e4n my\u00f6s prostituoituna. <\/p>\n Oikeuspsykiatri Hannu Lauerma<\/strong> analysoi kirjassaan Pahuuden anatomia psykopaattien taipumusta rikoksiin. Juhanin kasvonpiirteist\u00e4 h\u00e4n arvioi, ett\u00e4 pojalla oli \u00e4idilt\u00e4 saatu synnynn\u00e4inen kuppa. Juhanin outo pystynen\u00e4 oli tyypillinen \u00adseuraus s\u00adairaudesta, ja h\u00e4n oli my\u00f6s \u00e4kkin\u00e4inen ja arvaamaton, mik\u00e4 sekin sopi diagnoosiin. Toki ei kuppa kenest\u00e4k\u00e4\u00e4n tappajaa tee.<\/p>\n Juhanin ankea lapsuus isovanhempiensa laiminly\u00f6m\u00e4n\u00e4 ja is\u00e4puolensa piiskaamana sen sijaan vahvistivat h\u00e4nen vaarallisia psykopaattisia piirteit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Suomen ensimm\u00e4inen sarjamurhaaja oli humalassa villi ja arvaamaton<\/p>\n Eeva oli ollut joskus piikana Hollolan pastorin taloudessa. Papin merkint\u00f6ihin ja palvelusv\u00e4en muistikuviin perustuen viranomaiset ker\u00e4siv\u00e4t my\u00f6hemmin tietoja Juhanin ep\u00e4kristillisest\u00e4 kasvatuksesta. Isovanhempien naapurit kertoivat pojan el\u00e4neen \u201dilman silm\u00e4ll\u00e4pitoa ja pakkoa\u201d. \u00c4iti itki poikansa kurittomuutta.<\/p>\n Eeva muutti sittemmin Heinolaan ja meni naimisiin leskimies Alexander Bohmin<\/strong> kanssa. Heid\u00e4n pienelle vuokratilalleen tulivat asumaan my\u00f6s Bohmin nuori poika Johannes<\/strong> ja my\u00f6hemmin Juhani. Perheeseen syntyi viel\u00e4 tytt\u00f6, Vilhelmiina<\/strong>.<\/p>\n Kymmenvuotias Juhani joutui nyt aivan uuteen komentoon. Is\u00e4puoli l\u00f6i ja piiskasi armotta ajan periaatteella: \u201dJoka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.\u201d Kun varttuva poika alkoi antaa nyrkeill\u00e4\u00e4n takaisin, Bohm ajoi h\u00e4net maantielle.<\/p>\n Historioitsija Teemu Keskisarja<\/strong> on perehtynyt Juhanin el\u00e4m\u00e4ntarinaan kirjassaan Suomen ainoa sarjamurhaaja. H\u00e4n pohjaa tutkimuksensa 1800-luvun asiakirjoihin, k\u00e4r\u00e4jien p\u00f6yt\u00e4kirjoihin, viranomaisten kirjeenvaihtoon ja karttoihin \u2013 verenhuuruisiin todisteisiin tappamiskierteen eskaloitumisesta.<\/p>\n Kotoa l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n Juhani oli 15-vuotias, harjastukkainen ja tanakka, lukutaidoton ja oppimaton irtolainen. H\u00e4n kelpasi vain yksinkertaisimpiin rengin t\u00f6ihin, arvioivat aikalaiset. Vuonna 1847 h\u00e4n j\u00e4i kiinni hevosvarkaudesta ja sai pakkoty\u00f6tuomion H\u00e4meen linnaan noin vuodeksi. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n sai rengin kontrahdin Vesivehmaalla. Jouduttuaan humalap\u00e4iss\u00e4\u00e4n tappeluun is\u00e4nn\u00e4n kanssa h\u00e4n varasti hevosen ja h\u00e4ipyi. Talonv\u00e4ki kertoi poliisille Juhanin juopottelevan p\u00e4ivitt\u00e4in ja olleen humalassa \u201deritt\u00e4in kiivas, villi ja arvaamaton\u201d. H\u00e4net saatiin pian kiinni ja passitettiin H\u00e4meen linnaan tutkintavankeuteen. Siell\u00e4 h\u00e4n tutustui murroista ep\u00e4iltyyn Heikki Mikonpoikaan<\/strong>.<\/p>\n Mikonpoika p\u00e4\u00e4si vapauteen, ja kun Juhania tuotiin k\u00e4r\u00e4j\u00e4istunnolta takaisin vankilaan, h\u00e4n oli maantien varressa odottamassa.<\/p>\n K\u00f6lk\u00f6n kolkka<\/p>\n Hevosk\u00e4rryill\u00e4 tehdyt vanki\u00adkuljetukset oli annettu siviileille, jotka usein hutiloivat ja laiminl\u00f6iv\u00e4t teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Keskisarja kertoo, ett\u00e4 matka jatkui Mikonpojan kanssa. Tarkoitus oli pist\u00e4yty\u00e4 K\u00f6lk\u00f6n tilalla, ja humalaiselle \u00advankien kuljettajalle se sopi. K\u00f6lkk\u00f6 oli tunnetun rikollisporukan kotipes\u00e4, ja \u00adporukan pomo oli kierosilm\u00e4inen ukko Adam Fix<\/strong>, jonka \u00adrikoshistoria vaihteli kahdesta taposta ry\u00f6st\u00f6ihin. Mikonpoika oli h\u00e4nen lankonsa, ja jo puhunut Juhanin puolesta.<\/p>\n K\u00f6lk\u00f6ss\u00e4 juopoteltiin. Kun kulkua jatkettiin, Juhani p\u00e4\u00e4tti karata ja suisti k\u00e4rryt ojaan. H\u00e4n l\u00e4hti pakoon toisen vangin kanssa, joka sai irti omat k\u00e4sirautansa ja lopulta my\u00f6s Juhanin kahleet.<\/p>\n Juhani palasi K\u00f6lkk\u00f6\u00f6n, jossa Fixill\u00e4 oli jo ty\u00f6t\u00e4 odottamassa: Kustaa Kratula<\/strong> ja Juhani l\u00e4htiv\u00e4t ry\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n Helisev\u00e4n torppaa.<\/p>\n Torpan is\u00e4nt\u00e4 ja em\u00e4nt\u00e4 p\u00e4\u00e4stiv\u00e4t Juhanin tupaan y\u00f6ksi. Heid\u00e4n nukkuessaan Kratula p\u00e4\u00e4si sis\u00e4\u00e4n, ja Juhani tappoi avioparin. Ry\u00f6st\u00f6saalis oli kuitenkin surkea, ja k\u00e4ynti oli tehnyt Juhanista kaksinkertaisen \u00adtappajan.<\/p>\n H\u00e4n l\u00e4hti vaeltamaan muille maille ja p\u00e4\u00e4tyi lopulta lokakuussa kotiinsa Heinolaan.<\/p>\n Suomen vaarallisin mies<\/p>\n Oikeusasiakirjat selvitt\u00e4v\u00e4t sarjamurhaaja Juhani Adaminpojan tappot\u00f6it\u00e4 varsin pikkutarkasti. Nimismiehet olivat osaltaan tutkineet juurta jaksain omilla paikkakunnillaan tehdyt verity\u00f6t ja merkinneet muistiin h\u00e4nelle y\u00f6sijan antaneiden ihmisten havainnot ja Juhanin sekavat tarinat. H\u00e4nen taipaleensa j\u00e4i niiden kautta kirjatuksi j\u00e4lkipolville.<\/p>\n Juhanin \u00e4iti ilahtui poikansa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kotiinpaluusta, is\u00e4puoli ei. Ollessaan kynt\u00f6\u00adt\u00f6iss\u00e4 miehet alkoivat tapella. Kaiken patoutuneen vihansa voimalla Juhani l\u00f6i is\u00e4puolensa kuokalla kuoliaaksi. Sen j\u00e4lkeen h\u00e4n harppoi tupaan ja surmasi \u00e4itins\u00e4 halolla. H\u00e4n ei tiennyt miksi. <\/p>\n Seuraava uhri oli 11-vuotias sisko Vilhelmiina, joka oli niityll\u00e4 paimenessa. Juhani tappoi tyt\u00f6n saman tien. Koska todistajaa ei saanut j\u00e4\u00e4d\u00e4, Juhani l\u00f6i viel\u00e4 15-vuotiaan Johanneksen mets\u00e4ss\u00e4 halolla kuoliaaksi.<\/p>\n Pakomatka jatkui, ja sen varrelle j\u00e4i lis\u00e4\u00e4 ruumiita.<\/p>\n M\u00e4ntyharjulla ryyppykaverina ollut Heikki Heikinpoika <\/strong>kuoli ojaan. Juhani oli halunnut h\u00e4nen papintodistuksensa. \u00adMuutaman p\u00e4iv\u00e4n kuluttua kuoli maankiert\u00e4j\u00e4 Wilhelm Raad<\/strong> samasta syyst\u00e4. Sitten Juhani varasti Haminasta hevosen ja k\u00e4rryt ja ajoi kohti kotiseutuja. Kun er\u00e4\u00e4ss\u00e4 tienkaarteessa toiset vaunut eiv\u00e4t v\u00e4istyneet kyllin nopeasti, Juhani tappoi niiden ohjaksissa olleen Johann Mattsonin<\/strong> ja jatkoi matkaansa K\u00f6lkk\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Siell\u00e4 Juhani otettiin hyvin vastaan, mutta Adam Fix ei hyys\u00e4nnyt ket\u00e4\u00e4n korvauksetta. H\u00e4n l\u00e4hetti Juhanin ja Mikonpojan ry\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n varakasta Helpoliinin taloa.<\/p>\n J\u00e4lleen y\u00f6vieraaksi tekeytynyt Juhani tappoi is\u00e4nn\u00e4n ja em\u00e4nn\u00e4n ja ry\u00f6sti mit\u00e4 sai k\u00e4siins\u00e4. Saalis oli huono, ja uusi ry\u00f6st\u00f6 tehtiin vauraaseen Tyryn myllytorppaan. Sinne tehtiin yll\u00e4tyshy\u00f6kk\u00e4ys. Is\u00e4nt\u00e4\u00e4, em\u00e4nt\u00e4\u00e4 ja jopa vanhaa em\u00e4nt\u00e4\u00e4 pahoinpideltiin paljastamaan k\u00e4tketyt arvoesineet ja rahat, mutta n\u00e4m\u00e4 pitiv\u00e4t puolensa ja vain vanhus menehtyi. Is\u00e4nt\u00e4v\u00e4ki kykeni antamaan miehist\u00e4 silminn\u00e4kij\u00f6iden kuvaukset.<\/p>\n Kaksitoista ihmist\u00e4 tappaneen Juhanin t\u00e4ytyi kadota seudulta. Matka suuntautui P\u00e4ij\u00e4nteen rannoille.<\/p>\n Siell\u00e4 ter\u00e4v\u00e4-\u00e4lyinen talollinen Erik Terva\u00adkoski <\/strong>uskoi vahvasti, ett\u00e4 Juhani on etsitty sarjamurhaaja. Marraskuisena iltana 1849 Vesijaon kyl\u00e4ss\u00e4 umpihumalaisen Juhanin pelatessa korttia Tervakoski sitoi vahvojen avustajien kanssa h\u00e4net k\u00f6ysiin ja sulki lukkojen taakse.<\/p>\n Sarjamurhaaja sai kauhistuttavan rangaistuksen<\/p>\n Oikeusk\u00e4sittely oli pitk\u00e4 ja ainutlaatuinen, ja lehdist\u00f6 raportoi siit\u00e4 tiiviisti. Kansa alkoi nimitt\u00e4\u00e4 Juhania Kerpeikkariksi, joka k\u00e4\u00e4ntyi ruotsin teloittajaa tarkoittavasta sanasta sk\u00e4rpr\u00e4ttare. Yleisesti kauhisteltiin my\u00f6s Juhanin tokaisua tapahtumista, \u201dKuka niit\u00e4 kaikkia muistaa\u201d, ja rehvakasta asennetta. <\/p>\n K\u00f6lk\u00f6n apumiehet ruoskittiin ja tuomittiin pakkoty\u00f6h\u00f6n Siperiaan. Adam Fix kuoli, ehk\u00e4 ruoskimisen seurauksena.<\/p>\n 1800-luvulla psykopaattinen luonneh\u00e4iri\u00f6 oli viel\u00e4 k\u00e4sitteen\u00e4 h\u00e4m\u00e4r\u00e4. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri Fredrik Kruskopf<\/strong> kuvaili lausunnossaan: \u2026h\u00e4nen silmist\u00e4\u00e4n paistaa t\u00e4ydellinen ymm\u00e4rryksen puute kaikessa mik\u00e4 koskee moraalia. Juhani Adaminpojalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 puuttuvan omatunto sek\u00e4 kyky erottaa hyv\u00e4 ja paha. Puute n\u00e4kyy luonnottomana mielenrauhana, jonka h\u00e4n viel\u00e4 miettimisajan j\u00e4lkeen s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 puhuessaan teoistaan.<\/p>\n Yksik\u00e4\u00e4n ihminen ei s\u00e4\u00e4linyt Juhani Adaminpoikaa h\u00e4nen polvistuessaan mestausp\u00f6lkylle, mutta juuri ennen kirveen putoa\u00admista kruununvouti keskeytti teloituksen. Sarjamurhaaja sai keisari Nikolai\u2009I<\/strong>:n armahduksen, elinkautisen vankeustuomion, sill\u00e4 Suomen laki ei en\u00e4\u00e4 tuntenut kuolemantuomioita.<\/p>\n Odotettu mestaus oli ollut vain symbolinen valeteloitus. Niit\u00e4 ei tehty Suomen suuriruhtinaskunnassa, mutta Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4 k\u00e4ytettiin joskus lis\u00e4rangaistuksena, tahallisena henkisen\u00e4 kidutuksena. V\u00e4kijoukko Heinolan kirkonm\u00e4ell\u00e4 murisi vihaisena. Vankeusrangaistus oli kuitenkin mestausta paljon kauheampi kohtalo. Juhani passitettiin Viaporin linnoitukseen tammikuussa 1853.<\/p>\n \u201dArmo sekin\u201d, mutisi lehtimies Zacharis Topelius <\/strong>k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n Viaporissa, miss\u00e4 h\u00e4n n\u00e4ki Juhani Adaminpojan istumassa kahlittuna pienen kopin sein\u00e4\u00e4n. Murhaaja oli n\u00e4ht\u00e4vyys, ihmispeto, jota yleis\u00f6 sai k\u00e4yd\u00e4 maksua vastaan katsomassa ja ihmettelem\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Kahleistaan Juhani Adaminpoika p\u00e4\u00e4si elokuussa 1854, kun kuolema h\u00e4net lopulta niist\u00e4 armahti.<\/p>\n