{"id":279439,"date":"2026-06-17T17:30:14","date_gmt":"2026-06-17T17:30:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/279439\/"},"modified":"2026-06-17T17:30:14","modified_gmt":"2026-06-17T17:30:14","slug":"uusi-kiistelty-laskentamenetelma-suomalaisen-maidon-hiilijalanjalki-saattaakin-olla-puolet-pienempi-kuin-luultiin-kanta-hame","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/279439\/","title":{"rendered":"Uusi, kiistelty laskenta\u00admenetelm\u00e4: Suomalaisen maidon hiilijalanj\u00e4lki saattaakin olla puolet pienempi kuin luultiin | Kanta-H\u00e4me"},"content":{"rendered":"<ul class=\"aw__sc-1yb43iq-0 gFXHv yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">Luonnonvarakeskuksen, viel\u00e4 julkaisemattoman tutkimuksen mukaan lypsykarjatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat noin puolta pienemm\u00e4t, kuin aiemmin on ajateltu.<\/li>\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">Uusi laskentamenetelm\u00e4 kuvaa metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen muutosten vaikutusta l\u00e4mp\u00f6tilakehitykseen eri tavalla kuin nykyinen mittari.<\/li>\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">Karjatalous on uusista tutkimustuloksista huolimatta merkitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Tutkimusprofessori <strong class=\"aw__sc-ngllmo-2 gdRrun yle__article__strong\">Martin Lidauerin<\/strong> vet\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4 perustaa n\u00e4kemyksens\u00e4 uuteen menetelm\u00e4\u00e4n, jolla kuvataan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ilmakeh\u00e4ss\u00e4. Lidauer itse on genetiikan tutkija, mutta ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu my\u00f6s ilmastotutkija.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Uusi laskentamenetelm\u00e4 huomioi metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutuksia eri tavalla kuin nykyisin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva GWP100-mittari. Lidauerin mukaan maitotuotteen hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4 noin puolet johtuu metaanista.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">\u2013 Jos metaanin lyhytik\u00e4isyys huomioidaan laskelmissa, maitotuotteiden hiilijalanj\u00e4lki olisi noin puolet nykyist\u00e4 pienempi, Lidauer sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Tutkijaryhm\u00e4 valmistelee parhaillaan aiheesta tieteellist\u00e4 artikkelia, joka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 vertaisarvioida l\u00e4hiaikoina.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden n\u00e4kemys on jakanut mielipiteit\u00e4 my\u00f6s Luonnonvarakeskuksen sis\u00e4ll\u00e4. Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat alustavasti vahvistaneet, ett\u00e4 laskelmat ovat oikein.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Henkil\u00f6 seisoo vihre\u00e4ll\u00e4 pellolla, taustalla n\u00e4kyy punaisia rakennuksia ja puita.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/1781078594.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw__sc-dklauk-0 LPzKX\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Tutkimusprofessori Martin Lidauerin tutkimusryhm\u00e4n mukaan lypsykarjatalouden hiilijalanj\u00e4lki on puolittunut metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4henemisen ansiosta. Suomessa metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat laskeneet 35 vuoden aikana noin kolmanneksella. Kuva: Dani Branthin \/ YleMaidon ero kasvipohjaisiin elintarvikkeisiin kapenee<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Suomessa lypsykarjatalous tuottaa vuodessa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 3,3 miljoona tonnia hiilidioksioksidiekvivalenttia. M\u00e4\u00e4r\u00e4 on noin kuusi prosenttia kaikista Suomen vuosittaisista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Hiilidioksidiekvivalentti on kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutus kasvihuoneilmi\u00f6n voimistumiseen.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Suomen lypsykarjatalouden tuottama metaanivarasto ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on v\u00e4hentynyt 1970-luvun huippuvuosista joka vuosi. Enimmill\u00e4\u00e4n se on laskenut noin 25 miljoonaa kiloa vuodessa, viime vuosina 5\u20137 miljoonaa kiloa joka vuosi.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Metaanin syntymist\u00e4 on <a class=\"aw__sc-ngllmo-1 bTDnwX yle__article__link\" href=\"https:\/\/yle.fi\/a\/74-20225890\" role=\"link\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">suitsittu muun muassa karjanjalostuksen avulla<\/a>.<\/p>\n<p>Vanhan ja uuden mittausmenetelm\u00e4n erot<\/p>\n<ul class=\"aw__sc-1yb43iq-0 gFXHv yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">Vanhan mittausmenetelm\u00e4n nimi on GWP100 ja uuden GWP*<\/li>\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">GWP100 on mittari, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen inventaarilaskennassa.<\/li>\n<\/ul>\n<ul class=\"aw__sc-1yb43iq-0 gFXHv yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">GWP100 mittaa, kuinka iso on yhden kasvihuonekaasuannoksen ilmaston l\u00e4mpenemispotentiaali seuraavalle 100 vuodelle.<\/li>\n<\/ul>\n<ul class=\"aw__sc-1yb43iq-0 gFXHv yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">GWP100 ei pysty ottamaan huomioon pitk\u00e4ik\u00e4isten ja lyhytik\u00e4isten kasvihuonekaasujen ilmastol\u00e4mpenemisvaikutusten eroa.<\/li>\n<\/ul>\n<ul class=\"aw__sc-1yb43iq-0 gFXHv yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">GWP* laskee metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t suhteessa 20 vuotta aikaisempaan tasoon<\/li>\n<\/ul>\n<ul class=\"aw__sc-1yb43iq-0 gFXHv yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">GWP* ottaa huomioon metaanin lyhyen elinkaaren ilmakeh\u00e4ss\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n<ul class=\"aw__sc-1yb43iq-0 gFXHv yle__article__list yle__article__list--ul\">\n<li class=\"aw__sc-1yb43iq-1 gVAzbt\">GWP* mittaa p\u00e4\u00e4st\u00f6jen muutoksen vaikutusta<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Kun metaanivarasto ilmakeh\u00e4ss\u00e4 v\u00e4henee, se voi tarkoittaa tutkijaryhm\u00e4n mukaan jopa sit\u00e4, ett\u00e4 sill\u00e4 on ilmastoa viilent\u00e4v\u00e4 vaikutus. Lidauerin mukaan metaania hajoaa ilmakeh\u00e4ss\u00e4 enemm\u00e4n kuin sit\u00e4 vapautuu sinne.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Metaani ei kuitenkaan ole ainoa ilmastoa l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 kaasu, joita lypsykarjataloudesta syntyy. Muita syntyvi\u00e4 kaasuja ovat dityppioksidi ja hiilidioksidi, joiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n uusi laskentatapa ei vaikuta.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Lidauer muistuttaa, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 karjataloudesta syntyy edelleen paljon.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Punainen rehusekoitin, jossa on sis\u00e4ll\u00e4 rehua.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/1781078593.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw__sc-dklauk-0 LPzKX\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Suomalaisessa karjataloudessa on vuosikymmeni\u00e4 parannettu lehmien rehunk\u00e4yt\u00f6n hy\u00f6tysuhdetta. Kun lehm\u00e4 kuluttaa v\u00e4hemm\u00e4n rehua, syntyy v\u00e4hemm\u00e4n metaania. Kuva: Dani Branthin \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Lidauer kertoo, ett\u00e4 Suomen virallinen kasvihuonekaasulaskenta ei huomioi metaanin hajoamista ilmakeh\u00e4ss\u00e4, ja siksi se yliarvioi Suomen nautasektorin ilmastovaikutuksen noin 2,6 miljoonalla tonnilla hiilidioksidiekvivalentteja.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">\u2013 Kun ilmaston metaanivarastot pienentyv\u00e4t, on sill\u00e4 ilmastolle sama vaikutus kuin esimerkiksi mets\u00e4n hiilinielulla. En n\u00e4e, ett\u00e4 maidontuotannolla olisi en\u00e4\u00e4 iso ero kasvipohjaisiin verrattuna, Lidauer pohtii.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Maidontuotannon ja kasvipohjaisten elintarvikkeiden hiilijalanj\u00e4ljen vertailu on kuitenkin hyvin vaikeaa, koska eri kasvintuotannon muodoilla on erilaiset p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Lasillinen maitoa mustaa taustaa vasten.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/1448961390.jpeg\" class=\"aw__sc-dklauk-0 LPzKX\"\/><\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Lidauerin mukaan maidontuotanto voi olla v\u00e4h\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6isemp\u00e4\u00e4 kuin kasvisten viljely, mutta h\u00e4vi\u00e4\u00e4 esimerkiksi viljanviljelylle.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Lasisein\u00e4isi\u00e4 karsinoita ja metallirakenteita isossa, valaistussa sis\u00e4tilassa.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/1781078621.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw__sc-dklauk-0 LPzKX\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Luonnonvarakeskuksen tutkimusnavetassa tutkitaan lehmien tuottamien kaasujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisten kaappien avulla.  Kuva: Dani Branthin \/ YleIlmatieteen laitos: mittareiden tulkinnassa oltava tarkkana<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen arvioi Ilmatieteen laitos. Siell\u00e4 tutkimukseen on alustavasti tutustuttu.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Yle pyysi ennakkoarviota siit\u00e4, voiko kasvihuonekaasujen laskentatavoilla olla todella merkityst\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen tasoon.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Vanhempi tutkija ja Suomen Ilmastopaneelin j\u00e4sen <strong class=\"aw__sc-ngllmo-2 gdRrun yle__article__strong\">Joonas Merikanto<\/strong> sanoo, ett\u00e4 Lidauerin ryhm\u00e4n n\u00e4kemys GWP*-mallin kuvaamasta metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4henemisen ilmastovaikutuksesta on perusteltu. Merikanto kuitenkin huomauttaa, ett\u00e4 my\u00f6s GWP100-laskenta huomioi metaanin hajoamisen.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">\u2013 Ero GWP100 ja GWP* v\u00e4lill\u00e4 liittyy siihen, ett\u00e4 GWP100 arvioi p\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutusta sadan vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4 tulevaisuuteen, kun taas GWP* kuvaa metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen muutoksen vaikutusta suhteessa historiaan, Merikanto sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Laskentatavalla voi olla suuri vaikutus siihen, miten erityisesti metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen ilmastovaikutus esitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Merikanto on pyyt\u00e4nyt aiheesta arvioita my\u00f6s muilta Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoilta. N\u00e4kemyserot liittyv\u00e4t etenkin siihen, miten GWP*-mallin tuloksia tulisi tulkita ja viesti\u00e4.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Merikannon mukaan metaanin ilmastoa l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 vaikutus tunnetaan hyvin, mutta lyhytik\u00e4isen metaanin ja pitk\u00e4ik\u00e4isen hiilidioksidin vaikutuksia ei voida suoran verrata kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">\u2013 Metaani on lyhytik\u00e4inen mutta voimakas kasvihuonekaasu, joten sen p\u00e4\u00e4st\u00f6muutosten vaikutus l\u00e4mp\u00f6tilakehitykseen eroaa pitk\u00e4ik\u00e4isest\u00e4 hiilidioksidista. Siksi kaasujen vertailu riippuu siit\u00e4, mit\u00e4 vaikutusta halutaan kuvata, Merikanto sanoo.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" alt=\"Monta ruskeaa lehm\u00e4\u00e4 aitojen sis\u00e4ll\u00e4 ulkona.\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/06\/1781077738.jpeg\" loading=\"lazy\" class=\"aw__sc-dklauk-0 LPzKX\"\/><\/p>\n<p>Avaa kuvien katselu<\/p>\n<p>Luonnonvarakeskuksen tutkimusnavetalla Jokioisilla on ker\u00e4tty vuosien ajan tietoa nautojen metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Tietoja on useista sadoista lehmist\u00e4. Kuva: Dani Branthin \/ Yle<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Merikannon mukaan GWP* voi olla hy\u00f6dyllinen tapa tarkastella metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen muutoksen l\u00e4mp\u00f6tilavaikutusta, mutta sen tuloksia ei pid\u00e4 tulkita samalla sanastolla kuin hiilidioksidin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja nieluja.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">\u2013 Kun metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t, niiden l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 vaikutus pienenee suhteessa aiempaan p\u00e4\u00e4st\u00f6tasoon. Se ei kuitenkaan ole hiilinielu samassa merkityksess\u00e4 kuin hiilidioksidin sitominen pois ilmakeh\u00e4st\u00e4, Merikanto sanoo.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">\u2013 T\u00e4rkeint\u00e4 on jatkossakin pyrki\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, koska niiden v\u00e4hennyksill\u00e4 voidaan vaikuttaa nopeasti l\u00e4mpenemiskehitykseen. Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 hiilidioksidi korostuu, Merikanto painottaa.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Luonnonvarakeskuksen tutkimus perustuu laajaan aineistoon. Metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on ker\u00e4tty tietoja noin 650 suomalaisesta lypsylehm\u00e4st\u00e4, tilastoista ja nautarekistereist\u00e4 35 vuoden ajalta.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Muokkaus 16.6.2026 klo 15.58: Jutussa luki aiemmin, ett\u00e4 toisin kuin aiemmin, uusi laskentamenetelm\u00e4 huomioi metaanin hajoamisen. Muokattu juttuun tieto, ett\u00e4 uusi laskentamenetelm\u00e4 kuvaa metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen muutosten vaikutusta l\u00e4mp\u00f6tilakehitykseen eri tavalla kuin nykyinen mittari.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Muokkaus 16.6.2026 klo 15.58: Jutussa luki aiemmin, ett\u00e4 uusi laskentamenetelm\u00e4 huomioi metaanin hajoamisen ilmakeh\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 aiemmin on j\u00e4tetty laskuista pois. Muokattu juttuun tieto, ett\u00e4 uusi laskentamenetelm\u00e4 huomioi metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutuksia eri tavalla kuin nykyisin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva GWP100-mittari.<\/p>\n<p class=\"aw__sc-1qwuw0s-0 aw__sc-ngllmo-0 epAWpq fzYpjk yle__article__paragraph\">Muokkaus 16.6.2026 klo 15.58: Juttuun lis\u00e4tty Ilmatieteen laitoksen vanhemman tutkijan Joonas Merikannon kommentti, ett\u00e4 my\u00f6s GWP100-laskenta huomioi metaanin hajoamisen. \u2013 Ero GWP100 ja GWP* v\u00e4lill\u00e4 liittyy siihen, ett\u00e4 GWP100 arvioi p\u00e4\u00e4st\u00f6jen vaikutusta sadan vuoden aikaj\u00e4nteell\u00e4 tulevaisuuteen, kun taas GWP* kuvaa metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6jen muutoksen vaikutusta suhteessa historiaan, Merikanto sanoo.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Luonnonvarakeskuksen, viel\u00e4 julkaisemattoman tutkimuksen mukaan lypsykarjatalouden ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat noin puolta pienemm\u00e4t, kuin aiemmin on ajateltu. Uusi laskentamenetelm\u00e4 kuvaa&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":279440,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[90],"tags":[438,33,31,30,1096,30785,37665,1794,28541,71,1445,31232,437,32,91,92,119,439],"class_list":["post-279439","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-tieteellinen-laskenta","tag-computing","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-ilmasto","tag-ilmastonmuutoksen-hillitseminen","tag-ilmastovaikutukset","tag-kanta-hame","tag-karjatalous","tag-kotimaa","tag-maatalous","tag-maidontuotanto","tag-scientific-computing","tag-suomi","tag-technology","tag-teknologia","tag-tiede","tag-tieteellinen-laskenta"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116766640179915303","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/279439","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=279439"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/279439\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/279440"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=279439"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=279439"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=279439"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}