T\u00e4m\u00e4 on teko\u00e4lyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelm\u00e4.<\/p>\n
Afrikasta on tullut uusin kohde, jonne presidentti Donald Trumpin<\/strong> hallinto pyrkii l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4, joista se haluaa eroon.<\/p>\n It\u00e4-Afrikassa sijaitseva Uganda kertoi elokuun loppupuolella, ett\u00e4 se ottaa vastaan Yhdysvalloista karkotettavia muiden maiden kansalaisia.<\/p>\n Jo aiemmin kes\u00e4ll\u00e4 Etel\u00e4-Sudan, Ruanda ja Eswatini eli entinen Swazimaa suostuivat ottamaan vastaan Yhdysvalloista karkotettavia. Lis\u00e4ksi Trumpin hallinto on kosiskellut<\/a> muun muassa useita l\u00e4ntisen Afrikan maita.<\/p>\n Yhdysvaltain kotimaan turvallisuuden ministeri\u00f6n mukaan jotkut karkotettavista ovat tehneet niin poikkeuksellisen raakoja rikoksia, etteiv\u00e4t heid\u00e4n omat kotimaansa suostu ottamaan heit\u00e4 vastaan.<\/p>\n Nelj\u00e4 Afrikan maata on kuitenkin suostunut, koska ne ovat vaikeuksissa, sanoo tutkija Alex Vines<\/strong> Ylelle.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Trump tapasi useiden Afrikan maiden johtajia Valkoisessa talossa 9. hein\u00e4kuuta 2025. Kuva: Will Oliver \/ EPA<\/p>\n Trumpin kaudella monet Afrikan maat ovat ottaneet takkiin. Trumpin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4t tuontitullit ovat ajamassa maita talousvaikeuksiin<\/a> tai syvent\u00e4m\u00e4ss\u00e4 niit\u00e4. Yhdysvaltain ulkomaanavun alasajo on romahduttanut terveyspalveluita<\/a>. Lis\u00e4ksi Trumpin hallinto on rajoittanut monien Afrikan maiden kansalaisten viisumien saantia.<\/p>\n Nyt maat hakevat tapoja saada jonkinlaista tukea Yhdysvalloista. Ne arvioivat hy\u00f6tyv\u00e4ns\u00e4 diilist\u00e4 Trumpin kanssa, Vines sanoo.<\/p>\n H\u00e4n johti pitk\u00e4\u00e4n tunnetun ajatushautomon Chatham Housen Afrikka-ohjelmaa ja on juuri aloittanut tutkimuslaitos ECFR:n Afrikka-ohjelman johdossa.<\/p>\n Kartta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 Yhdysvaltain karkottamia ihmisi\u00e4 vastaanottavat maat sijaitsevat:<\/strong><\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Kuva: Juha Rissanen \/ Yle, l\u00e4hde: Openstreetmap, Mapcreator<\/p>\n Monessa Afrikan maassa<\/a> ajatellaan<\/a>, ett\u00e4 Yhdysvallat painostaa maita sopimuksiin kaupan, avun ja viisumien avulla. N\u00e4in sanoo<\/a> muun muassa L\u00e4nsi-Afrikan suurimman talouden Nigerian ulkoministeri Yusuf Tuggar<\/strong>.<\/p>\n Taustalla Trumpin vaalilupaus<\/p>\n Paperittomien siirtolaisten poistaminen maasta oli yksi Trumpin vaalilupauksista. Noustuaan presidentiksi Trump ryhtyi karkottamaan muun muassa venezuelalaisia Keski-Amerikkaan.<\/p>\n Kes\u00e4kuussa Yhdysvaltain korkein oikeus p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 hallinto voi aloittaa uudelleen karkotukset kolmansiin maihin ilman valitusoikeutta. Kolmannet maat ovat sellaisia, joihin karkotettavilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n siteit\u00e4.<\/p>\n \u2013 Yhdysvaltain hallitus n\u00e4kee meid\u00e4t rikollisten kaatopaikkana, sanoo eswatinilainen oppositiopoliitikko Wandile Dludlu<\/strong> uutiskanava Al-Jazeeralle<\/a>.<\/p>\n Yhdysvallat n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskittyv\u00e4n karkotuspyrkimyksiss\u00e4\u00e4n maihin, joissa ihmisoikeuksien suojelu on heikkoa.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Keniassa osoitettiin mielt\u00e4 Eswatinissa tapetun ihmisoikeusjuristin Thulani Masekon puolesta 30. tammikuuta 2023. Kuva: Daniel Irungu \/ EPA<\/p>\n Pieneen Eswatiniin Yhdysvallat lenn\u00e4tti kes\u00e4ll\u00e4 viisi tuomittua rikollista, jotka ovat Jemenin, Kuuban, Jamaikan, Vietnamin ja Laosin kansalaisia. Heid\u00e4n juristiensa mukaan<\/a> heit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n huippuvartioidussa vankilassa ilman mahdollisuutta tavata asianajajaa.<\/p>\n Eswatini sanoo aikovansa l\u00e4hett\u00e4\u00e4 karkotetut lopulta kotimaihinsa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutus on ep\u00e4varma.<\/p>\n Etel\u00e4isess\u00e4 Afrikassa sijaitseva Eswatini on absoluuttinen monarkia, jossa kaikki valta on kuninkaalla. Hallituksen vastustajia ja toimittajia vainotaan ja pid\u00e4tet\u00e4\u00e4n mielivaltaisesti, ja vankiloissa esiintyy kidutusta, kertoo ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6 Amnesty International.<\/a><\/p>\n Yhdysvaltain Afrikan maiden kanssa tekemien sopimusten yksityiskohdista on julkaistu vain v\u00e4h\u00e4n tietoa. Vastustajat ovat arvelleet, ett\u00e4 Eswatini sai vastineeksi apulupauksia ja lupauksen kovempien tuontitullien v\u00e4ltt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n Eswatinilaiset aktivistit kertovat videolla, miksi he ovat haastaneet Yhdysvaltain ja Eswatinin sopimuksen oikeudessa:<\/strong><\/p>\n \u201dUganda pystyy tuskin huolehtimaan nykyisist\u00e4k\u00e4\u00e4n pakolaisista\u201d<\/p>\n Afrikkaan passitettavien listalla on my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isesti kuuluisin Yhdysvaltain t\u00e4n\u00e4 vuonna karkotettavaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4 ulkomaalainen, Kilmar \u00c1brego Garc\u00eda<\/strong>.<\/p>\n \u00c1brego Garc\u00eda on El Salvadorin kansalainen, jonka Yhdysvallat jo kertaalleen karkotti laittomasti kotimaahansa. \u00c1brego Garc\u00edaa ei ole koskaan tuomittu rikoksesta. H\u00e4nen karkotuksensa j\u00e4rkytti monia Yhdysvalloissa.<\/p>\n Kes\u00e4kuussa \u00c1brego Garc\u00eda palautettiin Yhdysvaltoihin. Nyt Trumpin hallinto haluaisi l\u00e4hett\u00e4\u00e4<\/a> h\u00e4net It\u00e4-Afrikassa sijaitsevaan Ugandaan.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Kilmar \u00c1brego Garc\u00eda kuvattiin Yhdysvaltain rajaviranomaisten tiloissa Marylandin osavaltiossa 25. elokuuta 2025. Kuva: Anna Moneymaker \/ AFP<\/p>\n Uganda menetti Yhdysvaltain rahoitusta jo presidentti Joe Bidenin<\/strong> aikana. Trumpin kaudella Uganda on k\u00e4rsinyt tuontitulleista ja ulkomaanavun romutuksesta.<\/p>\n Ugandan opposition mukaan sopimus Trumpin kanssa auttaa liki 40 vuotta vallassa istunutta presidentti Yoweri Museveni\u00e4<\/strong>.<\/p>\n Ugandan hallitus on rahan per\u00e4ss\u00e4, arvioi ugandalainen ihmisoikeusjuristi Ylelle.<\/p>\n \u2013 Oletan, ett\u00e4 Yhdysvallat antaa Ugandalle varoja, joilla n\u00e4ist\u00e4 ihmisist\u00e4 [karkotetuista] pit\u00e4isi huolehtia, juristi sanoo Ylelle Whatsapp-viestipalvelussa.<\/p>\n H\u00e4n ei halua esiinty\u00e4 jutussa nimell\u00e4\u00e4n, koska ei ole n\u00e4hnyt sopimusteksti\u00e4. Ugandassa hallituksen arvostelemisesta voi my\u00f6s joutua vaikeuksiin. Ylell\u00e4 on tiedossa haastateltavan henkil\u00f6llisyys.<\/p>\n Ugandalla on pitk\u00e4 kokemus pakolaisten vastaanottamisesta. Se is\u00e4nn\u00f6i noin 1,7:\u00e4\u00e4 miljoonaa pakolaista muista Afrikan maista ja on saanut ty\u00f6h\u00f6n paljon tukea. YK on kuvannut<\/a> Ugandan pakolaispolitiikkaa edistykselliseksi.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Kongon demokraattisesta tasavallasta tulleita lapsia pakolaisleirill\u00e4 Ugandassa marraskuussa 2017. Kuva: AOP<\/p>\n Ylen haastatteleman juristin mukaan todellisuus on karu: Uganda pystyy tuskin huolehtimaan nykyisist\u00e4k\u00e4\u00e4n pakolaisista.<\/p>\n Toistaiseksi Ugandaan ei tiett\u00e4v\u00e4sti ole lenn\u00e4tetty viel\u00e4 yht\u00e4\u00e4n Yhdysvalloista karkotettua. Uganda on sanonut, ett\u00e4 se ei ota vastaan tuomittuja rikollisia eik\u00e4 alaik\u00e4isi\u00e4 lapsia.<\/p>\n Mediatiedot: USA kokoaa kymmenien maiden verkostoa<\/p>\n Trumpin hallinnon pyrkimykset eiv\u00e4t rajoitu Afrikkaan ja Keski-Amerikkaan. Sanomalehti The New York Times kertoi kes\u00e4ll\u00e4<\/a>, ett\u00e4 hallinto on pyyt\u00e4nyt ainakin 29:\u00e4\u00e4 maata ottamaan vastaan Yhdysvalloista karkotettuja kolmansien maiden kansalaisia.<\/p>\n Lis\u00e4ksi Yhdysvaltain ulkoministeri\u00f6 on ohjeistanut diplomaatteja olemaan yhteydess\u00e4 samassa asiassa ainakin 29 muuhun maahan.<\/p>\n Trumpin hallinto on rajoittanut viisumeita monien n\u00e4iden maiden kansalaisilta. The New York Timesin mukaan diplomaatit ovat saaneet ohjeet kertoa, ett\u00e4 maat voisivat p\u00e4\u00e4st\u00e4 pois kieltolistalta vastaanottamalla karkotettuja.<\/p>\n Maista suurin osa on Afrikassa:<\/strong><\/p>\n Kes\u00e4ll\u00e4 Yhdysvallat on l\u00e4hett\u00e4nyt v\u00e4kivaltarikoksista tuomittuja ihmisi\u00e4 my\u00f6s sis\u00e4llissodan partaalla olevaan Etel\u00e4-Sudaniin.<\/p>\n Etel\u00e4-Sudan on sanonut voivansa ottaa lis\u00e4\u00e4kin ihmisi\u00e4, jos se p\u00e4\u00e4see vastineeksi eroon viisumirajoituksista ja pakotteista, kertoo Politico-lehti.<\/a><\/p>\n Ruandaan on l\u00e4hetetty toistaiseksi seitsem\u00e4n Yhdysvalloista karkotettua. Kaikkiaan Ruanda sanoo ottavansa vastaan 250 ihmist\u00e4.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Ruanda on tutkija Alex Vinesin mukaan Trumpin kanssa diilin tehneist\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4 maasta ainoa, jota Trump pit\u00e4\u00e4 edes jossain m\u00e4\u00e4rin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 alueen mineraalien takia. Kuva on p\u00e4\u00e4kaupungista Kigalista tammikuulta 2025. Kuva: AOP<\/p>\n Ruanda teki jo muutama vuosi sitten Britannian kanssa sopimuksen turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Sopimus kuitenkin kaatui, kun Britanniassa vaihtui hallitus.<\/p>\n![\"Donald](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-151503568b33dd1f3dbe.jpeg\")
<\/p>\n![\"Kartta](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-151400868b0523470c93.jpeg\")
<\/p>\n![\"Mielenosoittajat](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-151571968b5ccff42721.jpeg\")
<\/p>\n![\"Kilmar](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-151335768af10896da46.jpeg\")
<\/p>\n![\"Joukko](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-151511668b42a8fcc5ec.jpeg\")
<\/p>\n![\"Nyarugengen](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/39-151512068b43e112ad94.jpeg\")
<\/p>\n