{"id":28072,"date":"2025-09-07T09:03:12","date_gmt":"2025-09-07T09:03:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/28072\/"},"modified":"2025-09-07T09:03:12","modified_gmt":"2025-09-07T09:03:12","slug":"karhu-oppi-avaamaan-hauta-arkun-ja-opetti-sen-muillekin-siita-on-tullut-venajalla-ongelma-joka-on-tuttu-myos-suomessa-kotimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/28072\/","title":{"rendered":"Karhu oppi avaamaan hauta-arkun ja opetti sen muillekin \u2013 siit\u00e4 on tullut Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ongelma, joka on tuttu my\u00f6s Suomessa | Kotimaa"},"content":{"rendered":"

Jo viime vuonna Ven\u00e4j\u00e4n luonnonvara\u00administeri\u00f6 ja poliisi kertoivat useista tapauksista, joissa karhut olivat kaivaneet hautoja auki Murmanskin alueella.<\/p>\n

\"Autosta<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Hiipin\u00e4n alueen paikallismedian verkkosivuilla on lukijan kuvaama video, jossa karhun sanotaan liikkuvan hautausmaan l\u00e4hell\u00e4. Kuvakaappaus videosta. Yle ei ole voinut varmistaa videon aitoutta. Kuva: Hibiny.ru<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 Murmanskin alueella karhut ovat alkaneet hakeutua hautausmaille.<\/p>\n

Viranomaisten mukaan karhuja houkuttelee haudoille j\u00e4tetyn ruuan haju.<\/p>\n

Ven\u00e4l\u00e4iset viett\u00e4v\u00e4t uskonnollisia juhlap\u00e4ivi\u00e4 my\u00f6s hautausmaalla. Siell\u00e4 grillataan lihaa ja sy\u00f6d\u00e4\u00e4n ev\u00e4it\u00e4. Kuolleille omaisille j\u00e4tet\u00e4\u00e4n usein haudalle ruokaa.<\/p>\n

Hein\u00e4kuussa Murmanskin alueella Apatiitissa kaupunginhallinto kehotti<\/a> asukkaita olemaan j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ruokaa hautausmaalle sen j\u00e4lkeen, kun karhuja oli n\u00e4hty siell\u00e4.<\/p>\n

Murmanskin kaupunginhallinto pyysi<\/a> hein\u00e4kuussa asukkaita olemaan k\u00e4ym\u00e4tt\u00e4 Kuolan ja Murma\u0161in v\u00e4lisell\u00e4 hautausmaalla y\u00f6ll\u00e4, jotta he eiv\u00e4t vaarantaisi itse\u00e4\u00e4n tai ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Jo viime vuonna Ven\u00e4j\u00e4n luonnonvaraministeri\u00f6 ja poliisi kertoivat useista tapauksista, joissa karhut olivat kaivaneet hautoja auki Murmanskin alueella.<\/p>\n

Karhukanta on Ven\u00e4j\u00e4n luonnonvaraministeri\u00f6n virallisten lukujen mukaan noussut Kuolan niemimaalla 25 prosenttia kahdessa vuodessa ja hirvikanta taas taantunut vajaat 17 prosenttia.<\/p>\n

Mets\u00e4styskausittain. Karhujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 Murmanskin alueella on parin viime vuoden noussut ja hirvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 laskenut.Karhu- ja hirvikantojen vaihtelu Kuolan\u200bniemimaalla vuosina 2015\u20132025Mets\u00e4styskausittain8439619889941\u00a01189949218529731\u00a00655\u00a02556\u00a04608\u00a01759\u00a04188\u00a098611\u00a012411\u00a011111\u00a066410\u00a02129\u00a0782KarhutHirvet2015\u201320162016\u201320172017\u201320182019\u201320202020\u201320212021\u201320222022\u201320232023\u201320242024\u201320252025\u20132026010002000300040005000600070008000900010\u00a000011\u00a000012\u00a000013\u00a0000L\u00e4hde: Ven\u00e4j\u00e4n luonnonvaraministeri\u00f6Hirvien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kahden viime vuoden aikana taantunut vajaat 17 prosenttia. Samaan aikaan karhujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut 25 prosenttia.Ilmi\u00f6 on yleinen ymp\u00e4ri Ven\u00e4j\u00e4\u00e4<\/p>\n

My\u00f6s Karjalan Kontupohjassa on elokuussa pyydetty<\/a>, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t j\u00e4tt\u00e4isi hautausmaalle ruokaa, jotta se ei houkuttelisi karhuja paikalle.<\/p>\n

Karjalassa vastaavaa on tapahtunut aiemminkin. Esimerkiksi vuonna 2018 karhu kaivoi haudan auki hautausmaalla Lumbu\u0161in kyl\u00e4ss\u00e4. Karjalan luonnonvara- ja ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 antoi m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen el\u00e4imen ampumisesta.<\/a><\/p>\n

Brittilehti The Guardian raportoi<\/a> vuonna 2010 karhujen kaivaneen hautoja auki Komin tasavallassa.<\/p>\n

The Guardianin mukaan Verhnij T\u0161ov -nimisess\u00e4 kyl\u00e4ss\u00e4 kaksi naista l\u00f6ysi karhun sy\u00f6m\u00e4st\u00e4 ruumista hautausmaalta. Kuuman kes\u00e4n j\u00e4lkeen n\u00e4lk\u00e4iset karhut olivat alkaneet kaivaa vainajia haudoista, kun niiden tavallinen ravinto \u2013 sienet, marjat ja sammakot \u2013 oli kadonnut.<\/p>\n

Jutussa todetaan, ett\u00e4 Maailman luonnons\u00e4\u00e4ti\u00f6n (WWF) Ven\u00e4j\u00e4n osasto kertoi samankaltaisen tapauksen sattuneen 2008 Kantalahden kaupungissa Murmanskin alueella.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n WWF:n perustanut johtaja Marija Vorontsova kertoo jutussa, ett\u00e4 Karjalassa yksi karhu oli oppinut avaamaan arkkuja ja opettanut taidon muille.<\/p>\n

Samanlaisia tapauksia on raportoitu esimerkiksi Sverdlovskin alueella Uralin it\u00e4puolella vuonna 2020<\/a> ja Habarovskin aluepiirin etel\u00e4osassa Ven\u00e4j\u00e4n Kaukoid\u00e4ss\u00e4 vuonna 2015<\/a>.<\/p>\n

Vuonna 2018 karhut s\u00f6iv\u00e4t Jelizovon l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 Kamt\u0161atkan niemimaalla ainakin 20 ruumista, kertoi Daily Mail<\/a>. Brittilehden mukaan lapsensa haudalla vieraillut mies joutui todistamaan, kuinka karhut olivat kaivaneet yl\u00f6s hiljattain haudattuja ruumiita.<\/p>\n

Suomen historiasta tunnetaan sama ilmi\u00f6<\/p>\n

Suurpetotutkija Ilpo Kojolan<\/strong> mukaan Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ilmi\u00f6n yleisyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t metsien keskell\u00e4 sijaitsevat hautausmaat ja suuret karhukannat.<\/p>\n

\u2013 Suomen karhukanta ei nykyisell\u00e4\u00e4n aiheuta vastaavaa riski\u00e4. Kirjallisuudesta ei l\u00f6ydy viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 karhut kaivelisivat hautoja tai vierailisivat hautausmailla laajamittaisesti Suomessa, Kojola sanoo.<\/p>\n

Emeritusprofessori Jouko Vahtola<\/strong> kuitenkin kirjoittaa Pudasj\u00e4rven seurakunnan historia<\/a> -teoksessa, ett\u00e4 Pudasj\u00e4rvell\u00e4 vuonna 1731 toimitetussa rovastintarkastuksessa mets\u00e4n el\u00e4inten todettiin p\u00e4\u00e4sev\u00e4n kes\u00e4isin mellastamaan hautausmaalla ja kaivelemaan haudattujen luita.<\/p>\n

Sen ymp\u00e4rille rakennettiin tuolloin vankka hirsiaita. My\u00f6hemmin kirkon viereen perustettiin uusi hautausmaa, joka vuonna 1809 ymp\u00e4r\u00f6itiin pedot ulkopuolella pit\u00e4v\u00e4ll\u00e4 aidalla.<\/p>\n

\"Pudasj\u00e4rven<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Pudasj\u00e4rven hautausmaan ymp\u00e4rille rakennettiin 1800-luvun alussa vankka aita suojaamaan aluetta pedoilta. Nyt runsaan kilometrin mittaista aitaa restauroidaan kolme kes\u00e4\u00e4 kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 urakassa. Petoja varten sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarvita, vaan nyt vaalitaan kulttuurihistoriaa. Kuva: Paulus Markkula \/ YleSuurpetotutkijan mielest\u00e4 karhuja tulisi mets\u00e4st\u00e4\u00e4<\/p>\n

Emeritusprofessori Ilpo Kojola painottaa, ett\u00e4 karhut ovat kaikkiruokaisia ja erityisesti haaskansy\u00f6ji\u00e4.<\/p>\n

Karhut eiv\u00e4t Kojolan mukaan kuitenkaan aktiivisesti etsi vainajia, vaan ruumiiden sy\u00f6nti liittyy ensisijaisesti ravinnon puutteeseen. Heikot marja- ja sienisadot, varsinkin mustikan puuttuminen, vaikuttavat voimakkaasti karhujen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n

\"Ilpo<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Suurpetotutkija Ilpo Kojolan mukaan uteliaiden ja ihmisiin tottuneiden nuorten urosten m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa ilman mets\u00e4styst\u00e4. T\u00e4st\u00e4 voi aiheutua ongelmia varsinkin, kun niist\u00e4 kasvaa suuria uroskarhuja. Kuva: Thomas Hagstr\u00f6m \/ Yle<\/p>\n

Kun luonnonravinto v\u00e4henee, karhut voivat turvautua ep\u00e4tavanomaisiin ravinnonl\u00e4hteisiin. Karhu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tilaisuuden, jos helppo energian l\u00e4hde on tarjolla.<\/p>\n

\u2013 Karhulla on erinomainen hajuaisti, joten se voi haistaa ruumiin kaukaakin. Lis\u00e4ksi jos haudat on peitetty liian matalalle, voivat hajut nousta helpommin pintaan ja houkutella pedon paikalle, Kojola kertoo.<\/p>\n

Petotutkija Ilpo Kojola kertoo, ett\u00e4 jos mustikkasato romahtaa, karhun on pakko l\u00f6yt\u00e4\u00e4 korvaavaa ev\u00e4st\u00e4<\/strong><\/p>\n

My\u00f6s karhujen tiheys on Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 suurempi kuin Suomessa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Karjalan tasavallan karhukanta on noin 4\u00a0000 yksil\u00f6\u00e4. Tiheys on l\u00e4hes nelinkertainen Suomeen verrattuna.<\/p>\n

Suomen karhukanta on ollut voimakkaassa kasvussa. Luonnonvarakeskus arvioi Suomessa olleen noin 2\u00a0400 karhua kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025<\/a>. Kasvu johtuu v\u00e4hentyneest\u00e4 mets\u00e4styksest\u00e4 vuosina 2022 ja 2023 verrattuna aiempiin vuosiin.<\/p>\n

Kojolan mukaan karhuja olisi hyv\u00e4 mets\u00e4st\u00e4\u00e4, jotta uteliaimmat ja helposti ihmisen l\u00e4heisyyteen tottuvat yksil\u00f6t saataisiin pois joukosta.<\/p>\n

\"L\u00e4hikuva<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Mets\u00e4stys vaikuttaa tehokkaasti karhujen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Ruotsalaisissa tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 aikuiset uroskarhut pysyttelev\u00e4t kaksinkertaisen matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ihmisasutuksesta verrattuna muihin, kertoo suurpetotutkija Ilpo Kojola. T\u00e4m\u00e4 on nimenomaan valikoivan mets\u00e4styksen ansiota. Kuvituskuva. Kuva: All Over Press<\/p>\n

Kun karhuja ei mets\u00e4stet\u00e4, ihmisiin tottuneimmat ja asutuksen l\u00e4hell\u00e4 liikkuvat yksil\u00f6t eiv\u00e4t poistu kannasta vaan j\u00e4\u00e4v\u00e4t eloon ja yleistyv\u00e4t.<\/p>\n

Valikoiva, erityisesti nuoriin uroksiin kohdistuva mets\u00e4stys lis\u00e4\u00e4 arkuutta, sill\u00e4 arimmat yksil\u00f6t j\u00e4\u00e4v\u00e4t henkiin ja v\u00e4lttelev\u00e4t ihmist\u00e4 tehokkaammin.<\/p>\n

Pohjois-Norjassa on noin 150 karhua<\/a>. Kojolan mukaan siell\u00e4kin on ollut ongelmia liian tuttavalliseksi k\u00e4yneiden karhujen kanssa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jo viime vuonna Ven\u00e4j\u00e4n luonnonvara\u00administeri\u00f6 ja poliisi kertoivat useista tapauksista, joissa karhut olivat kaivaneet hautoja auki Murmanskin alueella.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":28073,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,723,71,667,961,72,479,883,1137,728,118,32,119,472,547],"class_list":{"0":"post-28072","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-kainuu","12":"tag-kotimaa","13":"tag-lappi","14":"tag-luonnonsuojelu","15":"tag-luonto","16":"tag-metsastys","17":"tag-petoelaimet","18":"tag-pohjois-karjala","19":"tag-pohjois-pohjanmaa","20":"tag-science","21":"tag-suomi","22":"tag-tiede","23":"tag-tutkimus","24":"tag-venaja"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28072","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28072"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28072\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/28073"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28072"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28072"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28072"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}