{"id":2818,"date":"2025-08-12T06:12:35","date_gmt":"2025-08-12T06:12:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2818\/"},"modified":"2025-08-12T06:12:35","modified_gmt":"2025-08-12T06:12:35","slug":"opetuksen-sisalto-on-enimmakseen-jaanyt-1800-luvulle-tiedeblogi-yle-fi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2818\/","title":{"rendered":"\u201cOpetuksen sis\u00e4lt\u00f6 on enimm\u00e4kseen j\u00e4\u00e4nyt 1800-luvulle\u201d \u2013 Tiedeblogi \u2013 yle.fi"},"content":{"rendered":"

S\u00e4hk\u00f6opille on omistettu lukiossa kokonainen kurssi, mutta suhteellisuusteoriasta, joka on ihmiskunnan suurimpia \u00e4lyllisi\u00e4 saavutuksia, ei ole opintosuunnitelmassa sanaakaan. T\u00e4t\u00e4 voisi verrata siihen, ett\u00e4 historian opetus loppuisi 1900-luvun alkuun, kirjoittaa kosmologi Syksy R\u00e4s\u00e4nen blogissaan.<\/p>\n

Harva tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 arkeamme py\u00f6ritt\u00e4v\u00e4 teknologia pohjaa kvanttifysiikkaan ja suhteellisuusteoriaan, saati sit\u00e4, miten n\u00e4m\u00e4 ovat paljastaneet vieraan todellisuuden, joka ohittaa hurjimmat kuvitelmat.<\/p>\n

Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 asiaa ei k\u00e4yd\u00e4 kunnolla l\u00e4pi koulussa, eik\u00e4 tasoltaan kirjava ja sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n hajanainen tiedeuutisointi riit\u00e4 paikkaamaan 9-12 vuotta kest\u00e4vien opintojen puutteita.<\/p>\n

Opetushallituksen peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmien mukaan fysiikan opetuksen yksi tavoite on auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n fysiikan merkityst\u00e4 \u201djokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, yhteiskunnassa ja teknologiassa\u201d niist\u00e4 tehtyjen havaintojen pohjalta. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta asiassa on toinenkin puoli: moderni fysiikka on osoittanut, ett\u00e4 arjen havaintojen perusteella muodostettu k\u00e4sitys maailmasta on perustavanlaatuisesti virheellinen.<\/p>\n

\n

S\u00e4hk\u00f6opille on omistettu lukiossa kokonainen kurssi, mutta suhteellisuusteoriasta ei ole opintosuunnitelmassa sanaakaan.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Opetussuunnitelmassa mainitaan luonnontieteellisen ajattelun ja maailmankuvan kehittymisen tukeminen. Modernia fysiikkaa kuitenkin kohdellaan vain pienen\u00e4 lis\u00e4n\u00e4 yli sata vuotta vanhaan tietoon. T\u00e4m\u00e4 vaikeuttaa sek\u00e4 fysiikan maailmasta paljastaman kuvan ett\u00e4 nykyteknologian perustan ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Ongelmana ei ole ajan puute, kyse on valinnoista. S\u00e4hk\u00f6opille on omistettu lukiossa kokonainen kurssi, jonka opintosis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 mainitaan erikseen diodit, LEDit ja kondensaattorit. Mutta suhteellisuusteoriasta, joka on ihmiskunnan suurimpia \u00e4lyllisi\u00e4 saavutuksia, ei ole opintosuunnitelmassa sanaakaan.<\/p>\n

Annettakoon virtapiirien kanssa ty\u00f6skentelylle kaikki sille kuuluva kunnia. Mutta fysiikan kokonaisuuden hahmottamisen kannalta niiden yksityiskohdat ovat marginaalisia, ja niiden maailmankuvallinen anti on l\u00e4hes olematon.<\/p>\n

\"kvanttifysiikan<\/p>\n

Kuva: Yle \/ Heidi Virtanen<\/p>\n

Yle Tiede<\/p>\n

Itselleni oli koulun fysiikan kursseista kahdenlaista hy\u00f6ty\u00e4: ne her\u00e4ttiv\u00e4t mielenkiinnon fysiikkaan ja niist\u00e4 sai laskurutiinia. Yliopisto-opinnoissa tuli sen sijaan pian selv\u00e4ksi, ett\u00e4 fysiikan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta kouluopinnoista ei ollut paljon apua, ajattelu piti aloittaa ensimm\u00e4iselt\u00e4 portaalta.<\/p>\n

Tulevat fyysikot ovat tietysti koulun fysiikan opetuksen pienin kohderyhm\u00e4. Useammat opiskelijat jatkavat aloille, joilla tarvitaan fysiikan ilmi\u00f6iden tuntemista ja laskutaitoa, mutta ei teorioiden ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4. Heid\u00e4n kohdallaan vaikkapa virtapiirien l\u00e4pik\u00e4yminen saattaa puolustaa paikkaansa.<\/p>\n

\n

Fysiikan kokonaisuuden selke\u00e4mpi hahmottaminen ja v\u00e4h\u00e4isempi teknologiavetoisuus voisi auttaa my\u00f6s siihen, ett\u00e4 fysiikan opiskelijoista niin pieni osa on naisia.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Suurin osa ei kuitenkaan tarvitse jatko-opinnoissaan eik\u00e4 ammatissaan fysiikan yksityiskohdista tai laskutaidoista yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Heille opetuksen anti on fysiikan merkityksen hahmottaminen, luonnontieteellisen ajattelutavan kehitt\u00e4minen ja mahdollisuus saada osansa niist\u00e4 ymm\u00e4rryksen aarteista, joita fyysikot ovat l\u00f6yt\u00f6retkilt\u00e4\u00e4n tuoneet.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 suhteessa on ongelmallista, ett\u00e4 fysiikan l\u00f6yt\u00f6jen osalta kouluopetuksen sis\u00e4lt\u00f6 on enimm\u00e4kseen j\u00e4\u00e4nyt 1800-luvulle. T\u00e4m\u00e4n haittaa maailman fysikaaliselle ymm\u00e4rt\u00e4miselle voi verrata siihen, miten vaikea olisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maailmaa poliittisesti, jos historianopetus loppuisi 1900-luvun alkuun.<\/p>\n

Fysiikan kokonaisuuden selke\u00e4mpi hahmottaminen ja v\u00e4h\u00e4isempi teknologiavetoisuus voisi my\u00f6s korjata k\u00e4sityst\u00e4 fysiikan tekemisest\u00e4 ja fyysikon ty\u00f6st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voisi osaltaan auttaa siihen ongelmaan, ett\u00e4 yliopisto-opinnot aloittavista opiskelijoista niin pieni osa on naisia.<\/p>\n

Voisiko fysiikkaa opettaa koulussa vaikka n\u00e4in? Syksy R\u00e4s\u00e4nen havainnollistaa maailmankaikkeuden laajenemista pizzataikinalla:<\/strong><\/p>\n

Teknologian merkityst\u00e4 ei toki sovi sivuuttaa. 1700-luvulla l\u00e4mp\u00f6oppi tuotti tehokkaan h\u00f6yrykoneen teollisen kumouksen moottoriksi ja k\u00e4\u00e4nsi yhteiskunnan peruuttamattomasti nurin. 1800-luvulla klassinen s\u00e4hk\u00f6magnetismi valjasti s\u00e4hk\u00f6n ja s\u00e4hk\u00f6magneettiset aallot uuden ajan rattaisiin: s\u00e4hk\u00f6valot karkottivat y\u00f6n pimeyden ja s\u00e4hk\u00f6virta ruokki teknologista kukoistusta.<\/p>\n

\n

Kvanttifysiikka ja suhteellisuusteoria ovat lis\u00e4nneet ymm\u00e4rryst\u00e4mme todellisuuden luonteesta enemm\u00e4n kuin tuhansien vuosien filosofiset pohdiskelut.<\/p>\n<\/blockquote>\n

1900-luvun alkupuolella muotoiltu moderni fysiikka on mullistanut maailman viel\u00e4 perusteellisemmin. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 kvanttifysiikasta on tullut elektroniikan ja kemian – oleellisesti siis kaiken nykyteknologian – pohja, se on suhteellisuusteorian kanssa lis\u00e4nnyt ymm\u00e4rryst\u00e4mme todellisuuden luonteesta enemm\u00e4n kuin tuhansien vuosien filosofiset pohdiskelut.<\/p>\n

Kvanttifysiikka on paljastanut hienostuneen ja kauniin kuvan siit\u00e4, mist\u00e4 aine rakentuu ja millaisia ovat muodot n\u00e4kyvien muotojen alla. T\u00e4t\u00e4 tietoa louhittaessa l\u00f6ydettiin my\u00f6s se totuus, ett\u00e4 tulevaisuus ei ole m\u00e4\u00e4r\u00e4tty ja nykyisyys on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen \u2013 tavalla, joka on matemaattisesti t\u00e4sm\u00e4llinen ja kokeellisesti varmennettu.<\/p>\n

\"suhteellisuusteoriaa<\/p>\n

Kuva: Yle \/ Heidi Virtanen<\/p>\n

Yle Tiede<\/p>\n

Suhteellisuusteoria on osoittanut, ett\u00e4 aika ja avaruus ovat osa aika-avaruuden kokonaisuutta, joka ei ole tapahtumien n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6, vaan aktiivinen toimija. Avaruus kehittyy ajassa ja aika kulkee eri tavalla aineesta riippuen. Maailmankaikkeuden laajenemisen hahmottaminen on kertonut meille, mist\u00e4 kehojemme aine on per\u00e4isin ja millaisia muodonmuutoksia se on miljardien vuosien aikana kokenut.<\/p>\n

Samalla fysiikan mahdollistama teknologinen kehitys on ollut viimeisten kahden vuosisadan suurin yhteiskunnallisen muutoksen ajuri, ja se on tuonut ihmiskunnan tienhaaraan.<\/p>\n

\n

Fysiikka on itsess\u00e4\u00e4n arvokas osa ihmiskunnan perint\u00f6\u00e4. Kertokaamme siit\u00e4 sen mukaisesti!<\/p>\n<\/blockquote>\n

Katastrofaalinen ilmastonmuutos ja joukkotuhoaseet ovat tehneet inhimillisest\u00e4 sivilisaatiosta uhanalaisen. Toisaalta ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa on mahdollista siirty\u00e4 maailmanlaajuisesti yhteiskuntaan, jossa kaikki voivat el\u00e4\u00e4 ihmisarvoista el\u00e4m\u00e4\u00e4 vailla raatamista, n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4\u00e4, kulkutauteja tai sotaa. Vaikka poliittinen j\u00e4rjest\u00e4ytyminen on avain t\u00e4llaiseen tilaan p\u00e4\u00e4semiseen ja sen yll\u00e4pit\u00e4miseen, se on saavutettavissa vain fysiikan ja muiden luonnontieteiden teknologisten sovellusten avulla.<\/p>\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 luonnontieteen sovellukset avaavat pakoreitin ihmiskunnan painajaismaisesta historiasta ja muokkaavat inhimillist\u00e4 kulttuuria yh\u00e4 nopeammin, sen l\u00f6yd\u00f6t avaavat ainutlaatuisen n\u00e4kym\u00e4n todellisuuteen arkikokemuksen tuolle puolen.<\/p>\n

Fysiikka ei vain tuota verrattomia teknologisen kehityksen ja yhteiskunnallisen muutoksen siemeni\u00e4, se on itsess\u00e4\u00e4n arvokas osa ihmiskunnan perint\u00f6\u00e4. Kertokaamme siit\u00e4 sen mukaisesti.<\/p>\n

\"kosmologi<\/p>\n

Kuvateksti
\n Kosmologi Syksy R\u00e4s\u00e4nen<\/p>\n

Kuva: Yle \/ Jussi Meling<\/p>\n

Yle Tiede<\/p>\n

Kirjoittaja: kosmologi Syksy R\u00e4s\u00e4nen<\/strong><\/p>\n

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen t\u00e4rkeist\u00e4 tiedeaiheista.<\/p>\n

Tule mukaan kokeilemaan <\/strong>Ylen tiedekirjett\u00e4<\/strong><\/a>!<\/strong><\/p>\n

Liity Yle Tieteen yhteis\u00f6\u00f6n <\/strong>Facebookissa<\/strong><\/a>.<\/strong><\/p>\n

<\/p>\n

Kosmos – maailmankaikkeus viidess\u00e4 minuutissa: Kuinka iso maailmankaikkeus on?<\/p>\n

7 min<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Kosmos – maailmankaikkeus viidess\u00e4 minuutissa: Mik\u00e4 on maailmankaikkeuden kohtalo?<\/p>\n

7 min<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Kosmos – maailmankaikkeus viidess\u00e4 minuutissa: Olemmeko yksin? <\/p>\n

5 min<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Kosmos – maailmankaikkeus viidess\u00e4 minuutissa: Mit\u00e4 on pime\u00e4 aine? <\/p>\n

6 min<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

<\/a><\/p>\n

Kosmos – maailmankaikkeus viidess\u00e4 minuutissa: Voiko musta aukko imaista meid\u00e4t?<\/p>\n

6 min<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"S\u00e4hk\u00f6opille on omistettu lukiossa kokonainen kurssi, mutta suhteellisuusteoriasta, joka on ihmiskunnan suurimpia \u00e4lyllisi\u00e4 saavutuksia, ei ole opintosuunnitelmassa sanaakaan.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2819,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,1272,615,2005,605,2006,454,2007,118,1850,32,119],"class_list":{"0":"post-2818","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-fyysikot","13":"tag-koulut","14":"tag-kvanttifysiikka","15":"tag-luonnontieteet","16":"tag-opetussuunnitelmat","17":"tag-physics","18":"tag-sahko","19":"tag-science","20":"tag-suhteellisuusteoria","21":"tag-suomi","22":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2818","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2818"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2818\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2819"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2818"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2818"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2818"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}