Monet tekij\u00e4t voivat suurentaa dementian riski\u00e4. Muun muassa krooninen stressi, masennus, syd\u00e4n- ja verisuonitaudit, katkonainen uni ja ik\u00e4\u00e4ntyminen on yhdistetty suurentuneeseen dementian riskiin.<\/p>\n
Lista n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hajanaiselta, mutta tutkijoiden mukaan osaa tekij\u00f6ist\u00e4 saattaa yhdist\u00e4\u00e4 sama biologinen mekanismi.<\/p>\n
Yhdysvaltalaisen Rochesterin yliopiston neurotutkija Maiken Nedergaard<\/strong> valottaa Science-lehdess\u00e4 julkaistussa katsausartikkelissa<\/a> yhteist\u00e4 biologista reitti\u00e4, joka saattaa yhdist\u00e4\u00e4 dementian riskitekij\u00f6it\u00e4. Katsauksen mukaan n\u00e4enn\u00e4isesti toisistaan riippumattomat tekij\u00e4t voivat h\u00e4irit\u00e4 unen aikana tapahtuvaa prosessia, jossa aivot kuljettavat pois niihin kertyneit\u00e4 kuona-aineita.<\/p>\n Aivojen toimintaa s\u00e4\u00e4telev\u00e4t muun muassa noradrenaliinin, serotoniinin, dopamiinin ja asetyylikoliinin kaltaisten v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineiden rytmiset signaalit. Unen aikana aivoissa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esiintyv\u00e4n hitaasti toistuva, koko aivojen laajuinen rytmi, joka kytkeytyy muun muassa v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineisiin, verisuonten supistumiseen ja laajenemiseen sek\u00e4 aivo-selk\u00e4ydinnesteen virtaukseen.<\/p>\n Toimii kuin pesuohjelma<\/p>\n Unenaikaista rytmi\u00e4 voisi verrata pyykinpesukoneen pesuohjelmaan: kone py\u00f6rii hetken, pit\u00e4\u00e4 lyhyen tauon ja jatkaa sitten samaa sykli\u00e4 uudelleen.<\/p>\n Aivoissa vastaava puhdistusrytmi perustuu aivokemian, verisuonten liikkeiden ja aivo-selk\u00e4ydinnesteen virtauksen tarkasti koordinoituun yhteistoimintaan. J\u00e4rjestelm\u00e4n arvioidaan osallistuvan muun muassa Alzheimerin tautiin ja dementiaan liitettyjen beeta-amyloidi- ja tau-proteiinien poistumiseen aivoista.<\/p>\n \u201dUni ei ole hiljainen tai passiivinen tila. Sen aikana aivot siirtyv\u00e4t koordinoituun rytmiin, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tukevan yht\u00e4 niiden t\u00e4rkeimmist\u00e4 puhdistustoiminnoista\u201d, Nedergaard toteaa yliopiston tutkimustiedotteessa<\/a>.<\/p>\n My\u00f6s sykev\u00e4livaihtelu voi kertoa aivojen terveydest\u00e4<\/p>\n Vuosikymmenten ajan unta on tarkasteltu ennen kaikkea muistin ja palautumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Nyt nousee yh\u00e4 vahvemmin esiin ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 uni saattaa olla my\u00f6s tarkasti organisoitu nesteiden kuljetustila, joka auttaa yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n aivoterveytt\u00e4.<\/p>\n Katsausartikkelissa viitataan my\u00f6s sykev\u00e4livaihteluun yhten\u00e4 mahdollisena keinona arvioida uneen liittyv\u00e4\u00e4 aivoterveytt\u00e4. Katsauksen mukaan samat kemialliset rytmit, jotka ohjaavat aivojen y\u00f6llisi\u00e4 puhdistussyklej\u00e4, saattavat vaikuttaa my\u00f6s sykkeen hienovaraisiin vaihteluihin unen aikana.<\/p>\n Nedergaardin mukaan sykev\u00e4livaihtelu voisi tulevaisuudessa tarjota yksinkertaisen ja ei-invasiivisen tavan seurata aivojen y\u00f6llisen puhdistusj\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaa. Sen avulla voitaisiin mahdollisesti tunnistaa jo ennen oireiden ilmaantumista ihmisi\u00e4, joilla on suurentunut kognitiivisen heikkenemisen riski.<\/p>\n Kyse on kuitenkin viel\u00e4 mahdollisesta seurantakeinosta, ei valmiista dementian ennustamiseen tai diagnosointiin tarkoitetusta testist\u00e4. Katsaus ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n osoita, ett\u00e4 jokin yksitt\u00e4inen mekanismi selitt\u00e4isi kaikki dementian riskitekij\u00e4t, vaan kokoaa tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 mahdollisesta yhteisest\u00e4 biologisesta reitist\u00e4.<\/p>\n