![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/11261811.jpg\")
Lasse Kurpalla on l\u00e4hes 30 vuoden kokemus tyrninviljelyst\u00e4. H\u00e4n hoitaa laajaa tarhaansa yhdess\u00e4 vaimonsa kanssa. Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo<\/p>\nTyrninviljelij\u00e4 Lasse Kurpan<\/b> tontilla Salon Kirjakkalassa kumpareilta kohoaa kymmenitt\u00e4in tyrnipensaita. Niin on ollut 29 vuoden ajan.<\/p>\n
Kuusi kes\u00e4\u00e4 sitten Kurppa pettyi satoonsa pahasti. Sen oli sy\u00f6nyt vieras tuholainen, tyrnik\u00e4rp\u00e4nen. Nyky\u00e4\u00e4n tyrnik\u00e4rp\u00e4nen on Kurpalle tuttuakin tutumpi, sill\u00e4 h\u00e4n on tutkinut sen elinkaarta usean kes\u00e4n ajan. H\u00e4n haluaa kertoa muille tyrninviljelij\u00f6ille, miten tyrnik\u00e4rp\u00e4sen levi\u00e4mist\u00e4 voi luonnonmukaisesti torjua.<\/p>\n
\u2013 Onhan t\u00e4m\u00e4 er\u00e4\u00e4nlainen selviytymistarina, toteaa Kurppa.<\/p>\n
Kes\u00e4ll\u00e4 2021 Kurppa ripusti tyrnipensaisiinsa liimapyydyksi\u00e4. Niiden avulla h\u00e4n tarkasteli tyrnik\u00e4rp\u00e4sen lento- ja munimisaikoja. Kurpan mukaan tyrnik\u00e4rp\u00e4sen tunnistaa helposti sen siipien kuvioista. Kurppa kertoo lajin levinneen Suomeen id\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Tyrnik\u00e4rp\u00e4snaaraat munivat munansa tyrnimarjoihin. Kuukauden kehittymisajan j\u00e4lkeen kuoriutunut toukka putoaa marjasta maahan, koteloituu noin viiden sentin syvyyteen ja talvehtii siell\u00e4, jotta se voi l\u00e4hte\u00e4 k\u00e4rp\u00e4sen\u00e4 lentoon j\u00e4lleen seuraavana kes\u00e4n\u00e4 juhannuksen j\u00e4lkeen. J\u00e4lkeens\u00e4 tyrnik\u00e4rp\u00e4sen toukat j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t sy\u00f6dyn, ruskean marjan.<\/p>\n
Tuho voi olla sadolle l\u00e4hes t\u00e4ydellinen. Lasse Kurppa kertoo, ett\u00e4 huonoimpina vuosina yhdest\u00e4 tyrnipensaan oksasta saattoi l\u00f6yty\u00e4 vain kymmenen tervett\u00e4 marjaa.<\/p>\n
Lasse Kurpalla on l\u00e4hes 30 vuoden kokemus tyrninviljelyst\u00e4. H\u00e4n hoitaa laajaa tarhaansa yhdess\u00e4 vaimonsa kanssa. Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo<\/p>\n
Tyrnik\u00e4rp\u00e4sell\u00e4 ei juuri ole luonnollisia vihollisia. Se iskee vain tyrniin, muut kasvit eiv\u00e4t ravinnoksi kelpaa.<\/p>\n
\u2013 Yleinen ohje torjumiseen on, ett\u00e4 puskat poikki, ja pari vuotta ilman marjoja, jolloin kierto katkeaa ja k\u00e4rp\u00e4nen h\u00e4vi\u00e4\u00e4, Kurppa sanoo.<\/p>\n
Marjojaan j\u00e4lleenmyyv\u00e4st\u00e4 viljelij\u00e4st\u00e4 kolme marjatonta vuotta tuntui viimeiselt\u00e4 mahdolliselta vaihtoehdolta.<\/p>\n
Kurppa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kirjaa, johon h\u00e4n on taltioinut tyrnik\u00e4rp\u00e4sten- ja toukkien m\u00e4\u00e4ri\u00e4 sek\u00e4 munimisaikoja. M\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvavat vuosi vuodelta.<\/p>\n
\u2013 2023 oli jo l\u00e4hes hallitsematonta.<\/p>\n
Ratkaiseva hetki koitti. Kurppa keksi asettaa muovipressun tyrnipensaiden alle niin, ett\u00e4 tyrnik\u00e4rp\u00e4sen toukan talvehtiminen estyy, ja se kuolee.<\/p>\n
P\u00e4iv\u00e4kirjamerkint\u00f6jens\u00e4 avulla Kurppa pystyy ajoittamaan muovituksen niin, ettei muovia tarvitse pit\u00e4\u00e4 pensaiden juurilla kauemmin kuin on tarpeen. Kurpan kokemuksen mukaan toukat pudottautuvat elokuun alun ja syyskuun puolenv\u00e4lin v\u00e4lill\u00e4, joten muovit ovat maassa puolitoista kuukautta.<\/p>\n
\u2013 Kun toukka putoaa puusta, niin se rassukka j\u00e4\u00e4 tuohon muovin p\u00e4\u00e4lle, jolloin se kiertokulku katkeaa. Eih\u00e4n t\u00e4m\u00e4 menetelm\u00e4 aivan sataprosenttinen ole, mutta sanoisin ett\u00e4 90% toukista j\u00e4\u00e4 tuohon muoviin eik\u00e4 p\u00e4\u00e4se maahan, Kurppa kertoo.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/11261810.jpg\")
Lasse Kurpan tyrnitarhan nurmi on muovin peitossa elokuun alusta syyskuun puoleenv\u00e4liin, sill\u00e4 muovipeite est\u00e4\u00e4 tyrnik\u00e4rp\u00e4stoukkien kaivautumisen maahan talvehtimaan. Kuva: SSS\/Kirsi-Maarit Venetpalo<\/p>\n
Keksinn\u00f6lle ei ole sen kummempaa syntytarinaa.<\/p>\n
\u2013 Se vain tuli mieleen, sanoo Lasse Kurppa.<\/p>\n
Vaimo Arja Kurppa<\/b> naurahtaa vieress\u00e4 miehens\u00e4 olevan suunnittelija ammatiltaan.<\/p>\n
\u2013 Se oli joko tai: lopettaa tai tehd\u00e4 jotain. Luonteeni on v\u00e4h\u00e4n sellainen, etten helposti periksi anna. Tuntuihan se toivottamalta, kun luulin, ett\u00e4 nyt taitaa viljely loppua, Lasse Kurppa toteaa.<\/p>\n
Kurppa huomauttaa, ett\u00e4 ensiksi oli kokeiltava, hyv\u00e4ksyyk\u00f6 tyrnipensas sen, ett\u00e4 maa sen ymp\u00e4rilt\u00e4 on muovin peitossa. Menetelm\u00e4 osoittautui toimivaksi.<\/p>\n
My\u00f6s kasvin huputus eli peitt\u00e4minen verkolla olisi teoriassa mahdollista, mutta muita luonnonmukaisia keinoja ei Kurpan mukaan ole. Ulkomailla tyrnik\u00e4rp\u00e4sen torjumiseen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rajuja torjunta-aineita. Kurpan mukaan niit\u00e4 joutuu v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 marjaankin.<\/p>\n
\u2013 Muovimenetelm\u00e4ss\u00e4 on se pointti, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on luomua. Kyll\u00e4h\u00e4n it\u00e4rajan takana taidetaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 torjunta-aineita, mutta niit\u00e4 marjoja en itse ostaisi.<\/p>\n
\u2013 Ainoa, mik\u00e4 k\u00e4rp\u00e4sen levi\u00e4misen luontaisesti est\u00e4isi on, ett\u00e4 tulisi sellainen kev\u00e4t, ett\u00e4 pakkanen tuhoaisi tyrnin kukkaset eik\u00e4 tulisi yht\u00e4k\u00e4\u00e4n marjaa, Kurppa pohtii.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/11261806.jpg\")
Kurppa on tarkkaillut tyrnik\u00e4rp\u00e4sen lentoaikaa keltaliima-ansojen avulla. Tyrnik\u00e4rp\u00e4sen siivet ovat tunnistettavan raidalliset. Kuva: Lasse Kurppa
\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/11261804.jpg\")
Muutama vuosi sitten toukat s\u00f6iv\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4n osan Lasse Kurpan tyrnisadosta. Kuva: Lasse Kurppa<\/p>\n
Kurppa kuvailee k\u00e4rp\u00e4songelman olevan laaja ja vakava uhka tyrninviljelylle. H\u00e4n pohtii, ettei l\u00e4hiseudulta l\u00f6ydy viljelij\u00f6it\u00e4, joiden kanssa puida tilannetta, mutta aiemmin vertaistukea on l\u00f6ytynyt.<\/p>\n
\u2013 Minulla on sellainen kuva, ett\u00e4 yksi perni\u00f6l\u00e4inen viljelij\u00e4 lopetti juuri t\u00e4m\u00e4n ongelman takia. Emme ole sill\u00e4 tavalla l\u00e4heisi\u00e4, mutta joskus kun soitin, h\u00e4n sanoi k\u00e4rp\u00e4stilanteen olevan todella paha, Kurppa sanoo.<\/p>\n
Lasse Kurppa on nyt tyytyv\u00e4inen, ettei h\u00e4n antanut periksi tyrnik\u00e4rp\u00e4sille. H\u00e4n toivoo, ett\u00e4 muovitusmekanismi voisi auttaa muitakin tyrnien yst\u00e4vi\u00e4 ja pohtii, ett\u00e4 muutaman pihapensaan muovittaminen on varsin helppoa.<\/p>\n
\u2013 Tyrnit ovat t\u00e4rkeit\u00e4. Ne ovat Suomen terveellisimpi\u00e4 marjoja, joten olisi s\u00e4\u00e4li leikell\u00e4 niit\u00e4 vuosiksi pois, Kurppa sanoo.<\/p>\n
Tulevaisuuteen Kurppa tiirailee luottavaisin mielin \u2013 niin kauan kuin el\u00e4kel\u00e4isen terveys viljelyn sallii. Tyrnien poimiminen metrien korkuisista pensaista ei ole aivan riskit\u00f6nt\u00e4. Se on kaksin teht\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s hidasta.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/11261805.jpg\")
Kun tyrnik\u00e4rp\u00e4sen toukat pudottautuvat pensaasta, est\u00e4\u00e4 muovi niiden talvehtimissuunnitelmat. Kuva: Lasse Kurppa<\/p>\n
Muovitusmekanismia olisi teoriassa mahdollista kehitt\u00e4\u00e4kin.<\/p>\n
\u2013 Jos nyt l\u00e4htisin perustamaan uutta tyrnitarhaa, niin etsisin tasaisemman paikan niin, ett\u00e4 muovi toimisi viel\u00e4 paremmin. Voisi my\u00f6s kokeilla, ett\u00e4 miten mansikkakangas toimii \u2013 meneek\u00f6 toukka siit\u00e4 l\u00e4pi ja voisiko kangas olla maassa koko vuoden, mutta se on kustannuskysymys, Kurppa avaa.<\/p>\n
Taloudellisesti Kurpalla itsell\u00e4\u00e4n k\u00e4vi tuuri. H\u00e4nell\u00e4 oli muovia tallella ajoilta, jolloin h\u00e4n viljeli varhaisperunaa.<\/p>\n
\u2013 Seh\u00e4n on todella kallista l\u00e4hte\u00e4 ostamaan UV-suojattua muovia, joka kest\u00e4\u00e4 auringonvaloa, h\u00e4n toteaa.<\/p>\n
Muutaman viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 Kurpan on aika ottaa muovit pois, sill\u00e4 viimeisetkin toukat ovat tipahtaneet syyskuun loppupuolella. T\u00e4m\u00e4n vuoden sato on hyv\u00e4 \u2013 sen n\u00e4kee ja maistaakin.<\/p>\n
Tyrnik\u00e4rp\u00e4sen elinkierto<\/p>\n
Tyrnik\u00e4rp\u00e4set kuoriutuvat maasta Suomen oloissa kes\u00e4kuun lopulla tai hein\u00e4kuun alussa. Parittelun j\u00e4lkeen tyrnik\u00e4rp\u00e4snaaras munii munanasettimen avulla munat tyrnin marjan sis\u00e4\u00e4n. Muninta tapahtuu marjan vaihtaessa v\u00e4ri\u00e4 vihre\u00e4st\u00e4 keltaiseen.<\/p>\n
Yksi naaras voi munia jopa 200 munaa, ja toisinaan yhdess\u00e4 marjassa voi olla useampikin muna. Marjan hedelm\u00e4liha toimii toukan ravintona, joten j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4 kuori.<\/p>\n
Toukan kehitysaika on 3-4 viikkoa, jonka j\u00e4lkeen se pudottautuu pensaan juurelle talvehtimaan ja kuoriutuu seuraavana kes\u00e4n\u00e4 j\u00e4lleen munimaan tyrnin marjoihin. Osa koteloituneista toukista ei kuoriudu seuraavana kes\u00e4n\u00e4, vaan vasta kahden vuoden kuluttua. T\u00e4ll\u00e4 laji varmistaa olemassaoloaan, jos joku kes\u00e4 onkin ep\u00e4edullinen sen lis\u00e4\u00e4ntymiselle.<\/p>\n
Tyrnipensas ei k\u00e4rsi k\u00e4rp\u00e4sen tuhoista muuten kuin menett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 marjansa. Tyrnik\u00e4rp\u00e4sell\u00e4 ei ole muita is\u00e4nt\u00e4kasveja kuin tyrni, joten sen levi\u00e4minen on kiinni tyrnin esiintymisest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tyrninviljelij\u00e4 Lasse Kurpan tontilla Salon Kirjakkalassa kumpareilta kohoaa kymmenitt\u00e4in tyrnipensaita. Niin on ollut 29 vuoden ajan. Kuusi kes\u00e4\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":28361,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,8727,8728,32,78,8729],"class_list":{"0":"post-28360","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-marjat","14":"tag-marjatilat","15":"tag-suomi","16":"tag-talous","17":"tag-tuholaiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28360","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28360"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28360\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/28361"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28360"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28360"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28360"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}