{"id":284650,"date":"2026-06-24T02:59:20","date_gmt":"2026-06-24T02:59:20","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/284650\/"},"modified":"2026-06-24T02:59:20","modified_gmt":"2026-06-24T02:59:20","slug":"henri-vanhanen-tekoaly-tulee-ja-siksi-espoossakin-tarvitaan-uudenlaista-digitaalista-sivistysta-paakirjoitus-mielipide","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/284650\/","title":{"rendered":"Henri Vanhanen | Teko\u00e4ly tulee ja siksi Espoossakin tarvitaan uudenlaista digitaalista sivistyst\u00e4 | P\u00e4\u00e4kirjoitus & mielipide"},"content":{"rendered":"

Vuonna 1768 joukko englantilaisia tekstiility\u00f6l\u00e4isi\u00e4 tunkeutui keksij\u00e4 James Hargreavesin kotiin murskaten siell\u00e4 sijaitsevia uusia kehruukoneita. Ty\u00f6l\u00e4isten raivo ei suuntautunut suoranaisesti rautaan tai edistyst\u00e4 vastaan. Se kohdistui siihen, mit\u00e4 uusi keksint\u00f6 oli tekem\u00e4ss\u00e4 heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4lleen.<\/p>\n

Kehruu-Jenny kykeni tekem\u00e4\u00e4n usean ihmisen ty\u00f6n murto-osassa ajasta, ja ty\u00f6l\u00e4iset ymm\u00e4rsiv\u00e4t ensimm\u00e4isin\u00e4, ett\u00e4 kyse ei ollut vain teknisest\u00e4 uudistuksesta vaan syv\u00e4sti inhimillisest\u00e4 murroksesta.<\/p>\n

\u200bEl\u00e4mme j\u00e4lleen<\/strong> samanlaisella kynnyksell\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa kyse ei ole lihasvoiman korvaamisesta vaan ajattelun ulkoistamisesta. Generatiivinen teko\u00e4ly muuttaa vauhdilla tapaa, jolla tietoa tuotetaan ja hallitaan.<\/p>\n

Piilaaksossa teko\u00e4lyyn kaadetaan nyt rahaa samalla paniikilla kuin aiempina vuosikymmenin\u00e4 internetiin, kryptoon tai s\u00e4hk\u00f6autoihin. Jokainen pelk\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4 j\u00e4lkeen, koska kukaan ei tied\u00e4, kuinka suuri osa tulevasta vallasta, ty\u00f6st\u00e4 ja vauraudesta rakentuu juuri t\u00e4m\u00e4n teknologian ymp\u00e4rille.<\/p>\n

Samaan aikaan itse muutos ja sen vaikutukset ihmisyyteen j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti pelk\u00e4ksi sivuhuomautukseksi.<\/p>\n

\u200bTeknologinen murros<\/strong> vaatii rinnalleen moraalisen ulottuvuuden. Siksi oli poikkeuksellisen kiinnostavaa, ett\u00e4 yksi teko\u00e4lyajan ter\u00e4vimmist\u00e4 puheenvuoroista ei tullut teknologiaj\u00e4tilt\u00e4 vaan l\u00e4hes kaksituhatvuotiselta instituutiolta. Paavi Leo XIV<\/strong> esitti kysymyksen siit\u00e4, mit\u00e4 ihmiselle tapahtuu, jos tehokkuudesta ja tuottavuudesta tulee yhteiskunnan korkein arvo. Teknologian teht\u00e4v\u00e4 on palvella ihmist\u00e4 eik\u00e4 tehd\u00e4 ihmisest\u00e4 v\u00e4linett\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa modernissa historiassa teknologinen murros ei kohdistu ensisijaisesti suorittavaan ty\u00f6h\u00f6n vaan ihmisiin, jotka ovat rakentaneet identiteettins\u00e4 osaamisen, koulutuksen ja asiantuntijuuden varaan. Juuri ne teht\u00e4v\u00e4t, joita olemme pit\u00e4neet turvallisimpina, voivat olla ensimm\u00e4isi\u00e4, joita teko\u00e4ly alkaa hoitaa nopeammin, halvemmin ja v\u00e4sym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 piilee my\u00f6s laajemman yhteiskunnallisen ep\u00e4vakauden siemen. Yhteiskuntatieteilij\u00e4 Peter Turchin<\/strong> on varoittanut \u201deliittien ylituotannon” ilmi\u00f6st\u00e4. Sill\u00e4 tarkoitetaan tilannetta, jossa yhteiskunta kouluttaa enemm\u00e4n korkeakoulutettuja osaajia kuin ty\u00f6paikkoja on tarjolla.<\/p>\n

Seurauksena ei ole vain pettymyst\u00e4 vaan turhautumista, katkeruutta ja ep\u00e4luottamusta koko j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kohtaan. Jos teko\u00e4ly alkaa sy\u00f6d\u00e4 juuri asiantuntijaty\u00f6n perustaa, j\u00e4nnite voi kasvaa nopeasti my\u00f6s yhteiskunnissa, jotka ovat tottuneet pit\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n vakaina.<\/p>\n

\u200bTeko\u00e4lymarssin suurin uhka<\/strong> ei lopulta ole se, ett\u00e4 kone alkaa ajatella kuin ihminen. Suurempi uhka on se, ett\u00e4 ihminen alkaa toimia kuin kone ja lakkaa v\u00e4hitellen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 omaa harkintaansa.<\/p>\n

\n

Arki tuntuu helpommalta kuin koskaan, mutta mukavuudella on pelottava hinta.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Teko\u00e4ly voi kirjoittaa puolestamme s\u00e4hk\u00f6postit, tehd\u00e4 yhteenvedot, suunnitella matkat ja kirjoittaa esseet. Arki tuntuu helpommalta kuin koskaan, mutta mukavuudella on pelottava hinta.<\/p>\n

Kun ulkoistamme ajattelun ja luovuuden koneelle, aivomme siirtyv\u00e4t s\u00e4\u00e4st\u00f6liekille. Tutkijat kutsuvat t\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 nimell\u00e4 kognitiivinen velka. Erityisen suuressa vaarassa ovat lapset ja nuoret, joiden aivot vasta kehittyv\u00e4t.<\/p>\n

Ajattelu toimii kuten lihas, ja se vahvistuu vain silloin, kun sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Kukaan ei opi ratkomaan monimutkaisia ongelmia, jos aivot ohitetaan valmiilla vastauksilla.<\/p>\n

Teko\u00e4ly\u00e4 markkinoidaan<\/strong> nyt ratkaisuna l\u00e4hes kaikkeen, my\u00f6s sote-kriisiin ja julkisten palvelujen resurssipulaan. Silti juuri siell\u00e4, miss\u00e4 ihminen tarvitsee eniten toista ihmist\u00e4, teknologian rajat tulevat nopeasti vastaan.<\/p>\n

Harva haluaa, ett\u00e4 lapsen huoli, nuoren mielenterveyden kriisi tai vanhuksen yksin\u00e4isyys hoidetaan ensisijaisesti chatbotin kanssa.<\/p>\n

Vaarana on, ett\u00e4 ihminen alkaa hakea lohtua, neuvoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4lt\u00e4, joka j\u00e4ljittelee empatiaa mutta jonka liiketoimintamalli perustuu datan ker\u00e4\u00e4miseen. Silloin kaikkein henkil\u00f6kohtaisimmatkin huolet muuttuvat samalla kaupalliseksi raaka-aineeksi.<\/p>\n

Seniorien kohdalla uhka<\/strong> on toisenlainen mutta yht\u00e4 vakava. Hyvinvointialueiden s\u00e4\u00e4st\u00f6paineissa inhimillinen l\u00e4sn\u00e4olo voidaan alkaa n\u00e4hd\u00e4 kuluer\u00e4n\u00e4, jonka tilalle tarjotaan automatisoitua yhteydenpitoa siell\u00e4kin, miss\u00e4 ihminen tarvitsisi ennen kaikkea toisen ihmisen.<\/p>\n

Nuorten palveluissa ja vanhusty\u00f6ss\u00e4 kysymys on lopulta samasta asiasta. Miten varmistamme, ettei ihmist\u00e4 eristet\u00e4 teko\u00e4lyn taakse silloin, kun h\u00e4n tarvitsee kohtaamista eik\u00e4 vain tehokkuutta?<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 murroksessa Espoolla <\/strong>on erityinen vastuu olla aloitteellinen. Olemme samaan aikaan yksi Suomen lapsi- ja nuorisorikkain kaupunki sek\u00e4 korkean koulutuksen, tutkimuksen ja asiantuntijaty\u00f6n keskittym\u00e4.<\/p>\n

Teko\u00e4ly ei tule espoolaisten arkeen vain lasten koulunk\u00e4ynnin kautta, vaan aivan yht\u00e4 lailla vanhempien ty\u00f6n, palvelujen ja ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n v\u00e4est\u00f6n arjen kautta.<\/p>\n

Siksi Espoo ei ole t\u00e4ss\u00e4 muutoksessa sivustakatsoja vaan yksi sen eturintamista. Juuri t\u00e4\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4isi rakentaa uudenlaista digitaalista sivistyst\u00e4, joka ulottuu luokkahuoneista seniorikeskuksiin.<\/p>\n

Tavoitteena ei olisi opettaa kaikille koodaamista, vaan suojata omaa ymm\u00e4rryst\u00e4, kriittist\u00e4 ajattelua ja inhimillist\u00e4 harkintaa maailmassa, jossa valmiit vastaukset tulvivat kaikkialta.<\/p>\n

Espoolaiskouluissa pit\u00e4isi<\/strong> opettaa teko\u00e4lyetiikkaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kansalaistaitona. Sen ytimess\u00e4 olisi kyky kysy\u00e4, milloin teko\u00e4ly tukee oppimista ja milloin se alkaa korvata sit\u00e4, milloin se avaa uusia mahdollisuuksia ja milloin se kaventaa omaa harkintaa.<\/p>\n

Samalla nuorten ja vanhempien pit\u00e4isi oppia tunnistamaan algoritmien ohjailua, synteettist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja sit\u00e4, miten oma data muuttuu vallaksi ja liiketoiminnaksi.<\/p>\n

Seniorikeskuksissa sama periaate tarkoittaisi digitaalisen itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeuden turvaamista. Ihmisell\u00e4 pit\u00e4isi olla oikeus vaatia ihmisen kohtaamista tilanteissa, joissa j\u00e4rjestelm\u00e4 tarjoaa vain tehokkuutta.<\/p>\n

Samalla tavalla kuin lukutaito oli teollisen yhteiskunnan perusta, teko\u00e4lyetiikka ja oman ajattelun puolustaminen ovat seuraavan aikakauden t\u00e4rkeimm\u00e4t kansalaistaidot.<\/p>\n

Siksi edess\u00e4 oleva kilpailu ja yhteiskunnallinen kest\u00e4vyys eiv\u00e4t ratkea vain sill\u00e4, kenell\u00e4 on tehokkain teko\u00e4ly. Ne ratkeavat my\u00f6s sill\u00e4, kuka s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 parhaiten kykyns\u00e4 ajatella, ep\u00e4ill\u00e4, tuntea ja kantaa vastuuta ilman sit\u00e4.<\/p>\n

Teollinen vallankumous <\/strong>korvasi k\u00e4det. Teko\u00e4ly yritt\u00e4\u00e4 nyt korvata p\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa historiassa ihminen on luonut jotakin, joka voi ylitt\u00e4\u00e4 h\u00e4net tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4, laskentatehossa ja nopeudessa. Juuri siksi meid\u00e4n on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 uudelleen se, mik\u00e4 meiss\u00e4 on korvaamatonta.<\/p>\n

Se ei l\u00f6ydy datasta eik\u00e4 optimoinnista, vaan kyvyst\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 merkityksi\u00e4, tuntea empatiaa, siet\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta ja tehd\u00e4 moraalisia valintoja silloinkin, kun t\u00e4ydellist\u00e4 vastausta ei ole.<\/p>\n

Kirjoittaja on turvallisuuspolitiikan asiantuntija ja L\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4n kolumnisti.<\/p>\n

\t\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Vuonna 1768 joukko englantilaisia tekstiility\u00f6l\u00e4isi\u00e4 tunkeutui keksij\u00e4 James Hargreavesin kotiin murskaten siell\u00e4 sijaitsevia uusia kehruukoneita. Ty\u00f6l\u00e4isten raivo ei…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":284651,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[79,77,400,33,31,30,778,9736,32,78,38055,433,149,38056],"class_list":["post-284650","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-business","tag-economy","tag-espoo","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kolumnit","tag-moraali","tag-suomi","tag-talous","tag-teknologian-murros","tag-tekoaly","tag-tietojenkasittely-ja-informaatioteknologia","tag-tyon-tuottavuus"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116802851525754400","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/284650","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=284650"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/284650\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/284651"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=284650"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=284650"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=284650"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}