Nordea siirtyy tilikaudesta 2026 alkaen malliin, jossa osinko maksetaan kahdesti vuodessa. Ensimm\u00e4inen er\u00e4 perustuu noin puoleen alkuvuoden tuloksesta, ja sen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 irrota elokuun alussa puolivuosikatsauksen j\u00e4lkeen. Toinen er\u00e4 maksetaan vasta tilikauden p\u00e4\u00e4tytty\u00e4, kun yhti\u00f6kokous on vahvistanut hallituksen antaman osinkoehdotuksen.<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on pankille uusi. Marraskuussa 2025 Nordea ilmoitti uuden strategiansa yhteydess\u00e4 aikovansa jakaa osinkonsa kahdessa er\u00e4ss\u00e4 vuodesta 2026 alkaen. Maaliskuun yhti\u00f6kokous antoi hallitukselle valtuutuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 puolivuosiosingosta ja vahvisti samalla tilikaudelta 2025 maksettavan 0,96 euron osakekohtaisen osingon. Puolivuosiosingolle asetettiin kolmen miljardin euron yl\u00e4raja.<\/p>\n
Ratkaisevaa m\u00e4\u00e4r\u00e4n kannalta on, mist\u00e4 tuloksesta er\u00e4 lasketaan. V\u00e4liosinko perustuu tilikauden ensimm\u00e4isen kuuden kuukauden tulokseen, ja sen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on 50 prosenttia puolivuotiskauden tuloksesta. Laskentapohja on raportoitu tulos, josta ei siivota pois kertaluonteisia eri\u00e4.<\/p>\n
Ensimm\u00e4iselle nelj\u00e4nnekselle kirjattu uudelleenj\u00e4rjestelykulu pienent\u00e4\u00e4 alkuvuoden tulosta ja siten my\u00f6s elokuun maksua, muistuttaa OP aamukatsauksessaan.<\/p>\n
Kulu ei ole v\u00e4h\u00e4inen. Nordea kirjasi tammi\u2013maaliskuulle 190 miljoonan euron uudelleenj\u00e4rjestelyer\u00e4n, verojen j\u00e4lkeen 144 miljoonaa euroa. Summasta 168 miljoonaa oli henkil\u00f6st\u00f6kuluja, 19 miljoonaa muita kuluja ja 3 miljoonaa poistoja. Koska er\u00e4 leikkaa nimenomaan raportoitua tulosta, se valuu suoraan puolivuosiosingon laskentaan.<\/p>\n
OP arvioi ensimm\u00e4isen er\u00e4n j\u00e4\u00e4v\u00e4n 0,33 euroon osakkeelta. Luku on maltillinen suhteessa siihen, mihin koko vuoden jako-osuus viittaa, ja selittyy pitk\u00e4lti alkuvuoden kertakululla. Frank Vang-Jensenin<\/strong> johtama pankki ei ole antanut eurom\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 ennakkotietoa, vaan tarkka summa ratkeaa vasta hein\u00e4kuun puolivuosikatsauksessa.<\/p>\n Alkuvuoden tuloskunto puoltaa silti kohtuullista er\u00e4\u00e4. Ensimm\u00e4isell\u00e4 nelj\u00e4nneksell\u00e4 osakekohtainen tulos oli 0,36 euroa ja oman p\u00e4\u00e4oman tuotto 15,4 prosenttia. Korkokate supistui odotetusti nelj\u00e4 prosenttia ohjauskorkojen laskun my\u00f6t\u00e4, mutta nettopalkkiotuotot kasvoivat kuusi prosenttia.<\/p>\n Konsensus laskee jako-osuuden yl\u00e4laitaan<\/p>\n Koko vuoden osingon suuruus seuraa pankin vakiintunutta linjaa: periaatteena on jakaa 60\u201370 prosenttia tilikaudelta kertyv\u00e4st\u00e4 tuloksesta.<\/p>\n Analyytikoiden konsensus arvioi tilikauden 2026 raportoiduksi osakekohtaiseksi tulokseksi 1,42 euroa. Osinkopolitiikan haarukkaan suhteutettuna se merkitsisi 0,85\u20130,99 euron osinkoa osakkeelta, painopisteen asettuessa runsaan 0,90 euron tienoille.<\/p>\n Markkinoiden oma ennuste osuu t\u00e4m\u00e4n vaihteluv\u00e4lin yl\u00e4reunaan. Konsensus arvioi Nordean jakavan tilikaudelta 2026 yhteens\u00e4 0,98 euron osakekohtaisen osingon, mik\u00e4 vastaa noin 69 prosentin jako-osuutta.<\/p>\n Toteutuessaan se jatkaisi pankin tapaa korottaa osinkoaan: Nordea on kasvattanut osakekohtaista osinkoaan viimeisen kolmen vuoden ajan tasaisesti kahdella sentill\u00e4 vuodessa.<\/p>\n Jos elokuun er\u00e4 j\u00e4\u00e4 OP:n arvioimaan 0,33 euroon ja koko vuoden osinko ylt\u00e4\u00e4 konsensuksen 0,98 euroon, kev\u00e4\u00e4n 2027 maksettavaksi j\u00e4\u00e4 noin 0,65 euroa. Tilikauden j\u00e4lkeen tuleva maksu on siis selv\u00e4sti puolivuosiosinkoa suurempi.<\/p>\n Kolmen miljardin euron katto j\u00e4\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 osakekohtaisilla tasoilla selv\u00e4sti saavuttamatta.<\/p>\n Osinkotuotto pysyy kuuden prosentin tuntumassa<\/p>\n Noin 16,3 euron kurssilla konsensuksen 0,98 euron osinko tuottaisi 6,0 prosentin osinkotuoton. Politiikan haarukan \u00e4\u00e4rip\u00e4ill\u00e4 laskettuna osinkotuotto asettuisi 5,2 ja 6,1 prosentin v\u00e4liin. Pohjoismaisten pankkien joukossa taso on kilpailukykyinen, joskaan ei poikkeuksellinen.<\/p>\n Osinko ei silti ole pankin ainoa p\u00e4\u00e4oman palautuksen kanava. Nordea t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 jakoa omien osakkeiden takaisinostoilla ja tavoittelee strategiakaudella 2026\u20132030 yhteens\u00e4 yli 20 miljardin euron varojen jakoa.<\/p>\n Riskit kytkeytyv\u00e4t pankkitoiminnan perusmekaniikkaan. Ohjauskorkojen lasku kaventaa korkokatetta, talouden hyytyminen kasvattaa luottotappioriski\u00e4 ja vakavaraisuuss\u00e4\u00e4ntely voi rajata jakovaraa. Alkuvuoden nelj\u00e4n prosentin korkokatteen supistuminen muistuttaa, ettei tuottojen pohja ole kiveen hakattu.<\/p>\n Tosin ohjauskorkojen laskua ei n\u00e4ill\u00e4 n\u00e4kymin ole ainakaan lyhyell\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tulossa, vaan EKP:ll\u00e4 on enemm\u00e4nkin paineita nostaa ohjauskorkoja inflaatiopaineiden vuoksi.<\/p>\n Nordea julkaisee puolivuosikatsauksensa 16. hein\u00e4kuuta ja hallitus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4isen osinkoer\u00e4n tarkan suuruuden. Irtoamisp\u00e4iv\u00e4ksi on kaavailtu 5. elokuuta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Nordea siirtyy tilikaudesta 2026 alkaen malliin, jossa osinko maksetaan kahdesti vuodessa. Ensimm\u00e4inen er\u00e4 perustuu noin puoleen alkuvuoden tuloksesta,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":284922,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,12708,38078,2728,32,78],"class_list":["post-284921","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-talous","tag-business","tag-economy","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-nordea","tag-osinkoennusteet","tag-osinkotuotto","tag-suomi","tag-talous"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116804817171913634","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/284921","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=284921"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/284921\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/284922"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=284921"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=284921"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=284921"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}