Tiistaina soitetaan Suomen toistaiseksi viimeinen lankapuhelu.<\/p>\n
Puhelinlankojen hiljentyess\u00e4 teleoperaattori Elisalla alkaa valtava urakka, kun yhteens\u00e4 tuhansien kilometrien pituinen puhelinlankaverkosto puretaan. Purkuty\u00f6t on joillain alueilla jo aloitettu, mutta ty\u00f6t kest\u00e4v\u00e4t viel\u00e4 useita vuosia.<\/p>\n
\u2013\u2009Siin\u00e4 on tietysti aika iso urakka, koska se on verkko, joka on ulottunut jokaiseen suomalaiseen tupaan. L\u00e4hivuosina se pyrit\u00e4\u00e4n saamaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, kertoo Elisan teknologiajohtaja Kalle Lehtinen STT:lle.<\/p>\n
Verkoston purku tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 monen maisemassa tutut ilmassa tolppien v\u00e4liss\u00e4 kulkevat puhelinlangat h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t. Uudemmat yhteydet kulkevat maan alla tai n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti ilmassa.<\/p>\n
Elisa kertoi<\/a> vuoden alussa lakkauttavansa niin yksityisasiakkaiden kuin yritystenkin lankaliittym\u00e4t kes\u00e4kuun loppuun menness\u00e4. Telia lakkautti omat lankaliittym\u00e4ns\u00e4 vuonna 2019, ja vuodenvaihteessa hiljeniv\u00e4t DNA:n liittymien lankapuhelimet.<\/p>\n Hein\u00e4kuussakaan ei kannata pel\u00e4sty\u00e4, jos saa puhelun, joka n\u00e4ytt\u00e4isi saapuvan lankapuhelinnumerosta. Vanhat valintalevyt eiv\u00e4t py\u00f6r\u00e4htele haudan takaa, vaan kyseess\u00e4 voi olla tavallinen mobiiliverkkoa hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 liittym\u00e4, joka on s\u00e4ilytt\u00e4nyt tutun puhelinnumeron.<\/p>\n Elisan mukaan asiakkaiden suhtautuminen muutokseen on ollut p\u00e4\u00e4osin positiivista.<\/p>\n \u2013\u2009On saattanut olla niinkin, ett\u00e4 lankaliittym\u00e4n lopettaminen on vaan j\u00e4\u00e4nyt, vaikka varsinainen palveluiden k\u00e4ytt\u00f6 on jo siirtynyt muualle. Ja tietenkin monelle asiakkaalle on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se vanha numero, joka on ollut pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, on saatu siirretty\u00e4 mobiiliyhteyksien yhteyteen, sanoo Lehtinen.<\/p>\n \t\t\t\tSentraalisantroista GSM-verkkoon<\/p>\n Vuonna 1877 Helsinkiin<\/a> rakennettiin Suomen ensimm\u00e4inen toimiva puhelinlinja. Se tosin kulki vain saman tontin toiselta laidalta toiselle.<\/p>\n Varsinaisen p<\/a>uhelinlaitoksen<\/a> sai ensimm\u00e4isen\u00e4 Turku vuonna 1881. Seuraavana vuonna omansa saivat Helsinki, Viipuri ja Tampere.<\/p>\n Vuonna 1929 Helsingin alueen puhelinkeskukset<\/a> automatisoitiin ensimm\u00e4isen\u00e4 koko maailmassa. Muiden isompien kaupunkien puhelinkeskuksia automatisoitiin 1930-luvulla.<\/p>\n Niin kutsutuilla sentraalisantroilla<\/a> eli puhelunv\u00e4litt\u00e4jill\u00e4 oli muualla Suomessa t\u00e4rke\u00e4 rooli tiedonv\u00e4lityksess\u00e4. Automatisoimattomilla alueilla puhelut ohjautuivat ensin k\u00e4siv\u00e4litteisiin puhelinkeskuksiin, joista keskuksen hoitaja v\u00e4litti puhelun edelleen soittajan toivomaan numeroon. Puhelinkeskusten ja puhelunv\u00e4litt\u00e4jien aikakausi p\u00e4\u00e4ttyi vuonna 1980, kun viimeisetkin k\u00e4siv\u00e4litteiset puhelinkeskukset<\/a> Kolarissa, Pellossa ja Ylitorniolla automatisoitiin.<\/p>\n