{"id":2873,"date":"2025-08-12T06:55:11","date_gmt":"2025-08-12T06:55:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2873\/"},"modified":"2025-08-12T06:55:11","modified_gmt":"2025-08-12T06:55:11","slug":"suomalainen-taide-valloittaa-maailmaa-yksi-on-vuoden-tarkein-taidetapaus-kulttuuri","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/2873\/","title":{"rendered":"Suomalainen taide valloittaa maailmaa \u2013 yksi on \u201dvuoden t\u00e4rkein taidetapaus\u201d | Kulttuuri"},"content":{"rendered":"

Sinnik\u00e4s ty\u00f6 tuottaa tulosta: suomalaiset taiteilijat kiinnostavat maailmalla entist\u00e4 enemm\u00e4n. Suomalaista taidetta on loppuvuodesta huomattavan paljon esill\u00e4 eri puolilla maailmaa.<\/p>\n

Teoksia lainataan Suomesta ulkomaille, ja kokonaiset n\u00e4yttelyt kiert\u00e4v\u00e4t muiden maiden museoissa.<\/p>\n

Muumien lis\u00e4ksi esill\u00e4 on rakastettuja klassikkoteoksia sek\u00e4 uutta kotimaista nykytaidetta.<\/p>\n

\u2013 Suomalainen taide on kansainv\u00e4lisesti hyv\u00e4ss\u00e4 nousukiidossa, Framen toimitusjohtaja Juha Huuskonen<\/strong> toteaa.<\/p>\n

Frame Contemporary Art Finland<\/a> on asiantuntijaorganisaatio, joka edist\u00e4\u00e4 suomalaisen nykytaiteen asemaa sek\u00e4 vienti\u00e4 maailmalla.<\/p>\n

\u2013 Parinkymmenen viime vuoden aikana suomalainen nykytaide on alkanut n\u00e4ky\u00e4 ulkomailla paljon aiempaa enemm\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Samalla taiteilijat tekev\u00e4t maatamme tunnetuksi ja rakentavat Suomen mainetta kulttuurimaana, Huuskonen jatkaa.<\/p>\n

\"Kaksi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluvan Haavoittuneen enkelin (1903) voi n\u00e4hd\u00e4 Wieniss\u00e4 syyskuussa. Hugo Simbergin maalaus on vuodelta 1903. Kuva: Hannu Aaltonen \/ Kansallisgalleria<\/p>\n

Ateneumin taidemuseon johtaja Anna-Maria von Bonsdorff<\/strong> on Juha Huuskosen kanssa samaa mielt\u00e4: suomalainen taide on noususuhdanteessa, jollaista ei ole aiemmin n\u00e4hty.<\/p>\n

\u2013 Suomalainen taide kiinnostaa maailmalla enemm\u00e4n kuin koskaan, von Bonsdorff sanoo.<\/p>\n

Ateneumin taidemuseo on ottanut aktiivisen roolin sen tunnettavuuden lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n

\u2013 Olemme tehneet paljon t\u00f6it\u00e4, jotta suomalaisten taiteilijoiden teokset saavat n\u00e4kyvyytt\u00e4 ulkomailla. Se ei ole tullut sattumalta, h\u00e4n muistuttaa.<\/p>\n

Schjerfbeck The Metiss\u00e4 \u2013 historiallinen n\u00e4yttely\"Helene<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Helene Schjerfbeck maalasi el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana useita omakuvia. T\u00e4m\u00e4 on vuodelta 1912. N\u00e4yttelyyn tulee my\u00f6s taiteilijan asetelmia ja maisemia. Kuva: Hannu Aaltonen \/ Kansallisgalleria<\/p>\n

Kuvataiteilija Helene Schjerfbeckin<\/strong> (1862\u20131946) n\u00e4yttely avautuu New Yorkin Metropolitan Museum of Artissa<\/a> 5. p\u00e4iv\u00e4 joulukuuta.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on ensimm\u00e4inen kerta, kun suomalainen taiteilija saa oman n\u00e4yttelyn maailman arvostetuimpiin kuuluvassa museossa.<\/p>\n

\u2013 Museomaailmassa ja kulttuurin n\u00e4k\u00f6kulmasta se on maailman ykk\u00f6smuseo. Siksikin Schjerfbeckin n\u00e4yttely The Metiss\u00e4 on vuoden t\u00e4rkein taidetapaus, Ateneumin museonjohtaja Anna-Maria von Bonsdorff sanoo.<\/p>\n

N\u00e4yttely esittelee Schjerfbeckin koko uran varhaisista t\u00f6ist\u00e4 viimeisiin omakuviin. Yhteens\u00e4 n\u00e4yttelyss\u00e4 on noin 60 teosta.<\/p>\n

\"Maalaus<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Toipilas (1888) on yksi taiteilija Helene Schjerfbeckin tunnetuimmista maalauksista. My\u00f6s se on mukana New Yorkin n\u00e4yttelyss\u00e4. Kuva: Kansallisgalleria \/ Jenni NurminenHalonen ja suomalainen luonto Pariisissa<\/p>\n

Ateneumin taidemuseo lainaa vuosittain satoja teoksia eri n\u00e4yttelyihin. Teoslainat ovat viime vuosina lis\u00e4\u00e4ntyneet.<\/p>\n

Petit Palais -museo Pariisissa t\u00e4yttyy marraskuussa suomalaisen taidemaalarin Pekka Halosen<\/strong> (1865-1933) teoksista. N\u00e4yttelyyn on ker\u00e4tty maalauksia, joissa korostuu erityisesti taiteilijan vahva suhde luontoon.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 on juuri nyt ajankohtainen kysymys ranskalaisessa kulttuurissa ja josta he ovat kiinnostuneita, Anna-Maria von Bonsdorff sanoo.<\/p>\n

\"Maalaus<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Petit Palais -museon aiemmat pohjoismaisten taiteilijoiden n\u00e4yttelyt ovat olleet suosittuja. Kuvassa Pekka Halosen maalaus Tomaatteja (1913). Kuva: Kansallisgalleria \/ Jenni Nurminen<\/p>\n

Anna-Maria von Bonsdorff sanoo, ett\u00e4 tavallaan ympyr\u00e4 sulkeutuu, sill\u00e4 Halonen asui 1890-luvulla Pariisissa. H\u00e4n opiskeli taidetta muun muassa taidemaalari Paul Gauguinin<\/strong> (1848-1903) johdolla.<\/p>\n

\u2013 Pekka Halonen oli tienraivaaja muille suomalaisille taiteilijoille. H\u00e4n olisi varmasti ollut iloinen, jos olisi tiennyt, ett\u00e4 h\u00e4nen n\u00e4yttelyns\u00e4 j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n juuri Pariisissa.<\/p>\n

Gothic Modern seuraavaksi It\u00e4vallassa<\/p>\n

Ateneumin taidemuseolle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sen kokoamat n\u00e4yttelyt l\u00e4htev\u00e4t kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n Helsingist\u00e4 my\u00f6s muihin museoihin.<\/p>\n

\u2013 Kaikki n\u00e4yttelymme maailmalla ovat olleet isoissa ja merkitt\u00e4viss\u00e4 museoissa. Lis\u00e4ksi jokainen meilt\u00e4 viet\u00e4v\u00e4 vanhemman taiteen n\u00e4yttely on poikinut uusia n\u00e4yttelyit\u00e4, von Bonsdorff toteaa.<\/p>\n

Ateneumin Gothic Modern on n\u00e4hty jo Oslossa, ja syksyll\u00e4 suosittu n\u00e4yttely jatkaa matkaansa It\u00e4valtaan Albertina-museoon.<\/p>\n

\"Hugo<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Wieniss\u00e4 sijaitseva Albertina-museo saa Kansallisgallerian kokoelmista lainaksi muun muassa Hugo Simbergin teoksen Halla (1895). Kuva: Kansallisgalleria \/ Jenni Nurminen<\/p>\n

Gothic Modern -n\u00e4yttelyn teemoja ovat syntym\u00e4, kuolema, k\u00e4rsimys ja seksuaalisuus.<\/p>\n

Suomalaistaiteilijoista Albertinassa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n muun muassa Hugo Simbergin<\/strong> (1873-1917) ja Akseli<\/strong> Gallen-Kallelan<\/strong> (1865-1931) teoksia.<\/p>\n

\"Bild<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

N\u00e4yttelyss\u00e4 on muun muassa Akseli Gallen-Kallelan Lemmink\u00e4isen \u00e4iti (1897). Kuva: Finlands Nationalgalleri \/ Jouko K\u00f6n\u00f6nenMuumeilla riitt\u00e4\u00e4 vienti\u00e4<\/p>\n

My\u00f6s Muumit ja Tove Janssonin<\/strong> (1914-2001) taide kiinnostavat Suomen rajojen ulkopuolella. Parhaillaan muumikuviin voi t\u00f6rm\u00e4t\u00e4 Usassa ja Japanissa.<\/p>\n

Brooklynin julkisessa kirjastossa New Yorkissa on laaja Muumi-n\u00e4yttely. Hiljattain kohahdutti uutinen siit\u00e4, ettei kirjastoon haluttu Muumilaakson Haisulin kuvaa liian rasistisena.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong> Muumilaakson Haisuli poistettiin n\u00e4yttelyn isoista maalauksista rasistisena New Yorkissa \u2013 \u201d\u00c4lyt\u00f6nt\u00e4\u201d, sanoo muumitutkija<\/a><\/p>\n

\"Muumi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Muumi-n\u00e4yttely on avoinna Brooklynin kirjastossa syyskuun loppuun saakka. Kuva: Charles Roussel \/ Brooklyn Public Library \u00a9 Moomin Characters \u2122<\/p>\n

Helsingin taidemuseo HAMin kuraattori Heli Harni<\/strong> todisti japanilaisten Muumi-rakkautta n\u00e4yttelyn avajaisissa Tokiossa hein\u00e4kuussa. Esill\u00e4 on teoksia taidemuseon suositusta Paratiisi-n\u00e4yttelyst\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Taide tekee Suomea tunnetuksi maailmalla.<\/p>\n

\u2013 Muumit kiinnostavat Japanissa vauvasta vaariin asti, ja n\u00e4yttely on saanut paljon huomiota, Harni sanoo.<\/p>\n

\"Muumihahmot<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Japanissa suomalaiset Muumit nauttivat suurta suosiota. Siell\u00e4 heill\u00e4 on oma teemapuisto, kahviloita ja muumikauppoja. Kuva: Gutsy Animation \/ Yle<\/p>\n

Muumien lis\u00e4ksi Japanin n\u00e4yttely tekee tunnetuksi kirjailija-kuvataiteilijan persoonaa. Esill\u00e4 on lis\u00e4ksi Tove Janssonin maalauksia ja henkil\u00f6kohtaisia esineit\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4yttely l\u00e4htee Tokiosta kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s muihin japanilaiskaupunkeihin.<\/p>\n

My\u00f6s suomalainen muotoilu kiinnostaa<\/p>\n

Japanilaiset arvostavat muumeja, mutta my\u00f6s muotoilua.<\/p>\n

Tapio Wirkkalan<\/strong> (1915\u20131985) laaja yksityisn\u00e4yttely on nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa esill\u00e4 Japanissa. Retrospektiivi juhlistaa taiteilijan 110-vuotisjuhlavuotta.<\/p>\n

\"Tapio<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tapio Wirkkalan n\u00e4yttely on toteutettu yhteisty\u00f6ss\u00e4 EMMAn, Tapio Wirkkala Rut Bryk S\u00e4\u00e4ti\u00f6n ja japanilaisten yhteisty\u00f6kumppaneiden kanssa. Kuvassa lasiteos Hiiden hirvi (1948). Kuva: Rauno Tr\u00e4skelin \/ Emma<\/p>\n

N\u00e4yttely The Sculptor of Ultima Thule vieraili jo Tokiossa, nyt se on Itamissa ja sen j\u00e4lkeen Gifun kaupungissa.<\/p>\n

Tapio Wirkkala tunnetaan erityisesti lasi-, hopea- ja vaneriteoksistaan.<\/p>\n

Esill\u00e4 Japanissa on Wirkkalan tuotannosta noin 300 teoksen kattava kokoelma.<\/p>\n

Suomalaisia Espanjan Satumaassa\"Mies<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Fuengirola ei ole vain hilpe\u00e4\u00e4 lomailua, vaan Joel Karppasen valokuvista v\u00e4littyy my\u00f6s ripaus melankoliaa ja yksin\u00e4isyytt\u00e4. Kuva: Joel Karppanen<\/p>\n

Madridin kulttuuri-instituutissa Espanjassa voi k\u00e4yd\u00e4 katsomassa valokuvataiteilija Joel Karppasen<\/strong> valokuvia suomalaisten suosimasta Fuengirolasta.<\/p>\n

Karppanen on taltioinut Satumaa-valokuvasarjaan Espanjaan kylmyytt\u00e4 paenneita suomalaisia.<\/p>\n

Ja monista suomalaisten n\u00e4yttelyist\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4: taiteilija Katja Tukiaisen<\/strong> taidetta ei tarvitse matkustaa katsomaan kauaksi. Tukiaisen n\u00e4yttely Pink Girls on lyhyen laivamatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Poptaiteen museo PoCossa Tallinnassa.<\/p>\n

\"Nykytaiteen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tukiaisen teokset saparop\u00e4ist\u00e4 ovat tytt\u00f6energiaa kaikissa vaaleanpunaisen s\u00e4vyiss\u00e4. N\u00e4yttely on avoinna lokakuun loppuun saakka. Kuva: Katja TukiainenHartiavoimin taiteen puolesta<\/p>\n

Framen toimitusjohtaja Juha Huuskosen mielest\u00e4 suomalaiset nuoret taiteilijat l\u00e4htev\u00e4t selv\u00e4sti aiempaa rohkeammin maailmalle.<\/p>\n

H\u00e4n poimii monien menestyjien joukosta viel\u00e4 nykytaiteilija Eija-Liisa Ahtilan<\/strong> sek\u00e4 Jenna<\/strong> Sutelan<\/strong> nimet. Heid\u00e4n teoksensa kiert\u00e4v\u00e4t n\u00e4yttelyiss\u00e4 maailmalla.<\/p>\n

\"Rivi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Jenna Sutelan taidetta on t\u00e4n\u00e4 vuonna esill\u00e4 muun muassa Hollannissa, Italiassa ja Usassa. Kuvassa h\u00e4nen teoksensa I Magma (2019). Kuva: Theresa Hahr<\/p>\n

Juha Huuskonen muistuttaa, ett\u00e4 n\u00e4yttelyiden saaminen Suomen rajojen ulkopuolelle vaatii taiteilijoilta verkostoitumista ja monen tahon yhteisponnisteluja.<\/p>\n

\u2013 On teht\u00e4v\u00e4 hartiavoimin ty\u00f6t\u00e4, ett\u00e4 kansainv\u00e4liset kanavat aukeavat.<\/p>\n

Suomalaista kulttuuria on jatkossakin pidett\u00e4v\u00e4 aktiivisesti esill\u00e4.<\/p>\n

\u2013 On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 pystymme uusiutumaan ja rakentamaan uutta, emmek\u00e4 j\u00e4\u00e4 vain taiteen kultakauden muistoihin, Huuskonen summaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Sinnik\u00e4s ty\u00f6 tuottaa tulosta: suomalaiset taiteilijat kiinnostavat maailmalla entist\u00e4 enemm\u00e4n. Suomalaista taidetta on loppuvuodesta huomattavan paljon esill\u00e4 eri…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":2874,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[130],"tags":[2045,2044,137,33,31,30,2047,2048,108,1013,2049,399,2046,2050,2041,32,2042,2043,565,109],"class_list":{"0":"post-2873","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-viihde","8":"tag-anna-maria-von-bonsdorff","9":"tag-ateneum","10":"tag-entertainment","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-helene-schjerfbeck","15":"tag-joel-karppanen","16":"tag-kulttuuri","17":"tag-kuvataide","18":"tag-kuvataiteilijat","19":"tag-muumit","20":"tag-nykytaide","21":"tag-pekka-halonen","22":"tag-suomen-taide","23":"tag-suomi","24":"tag-taidenayttely","25":"tag-taiteilijat","26":"tag-tove-jansson","27":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2873","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2873"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2873\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2874"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2873"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2873"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2873"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}