asiantuntijaraportissa<\/a>, jossa pen\u00e4t\u00e4\u00e4n EU:lta toimia p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4kadon ehk\u00e4isemiseksi. Raportin tehneet tutkijat varoittavat Eurooppaa kriisist\u00e4, ellei EU onnistu pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00f6lytt\u00e4jien h\u00e4vi\u00e4mist\u00e4 ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4kadon suuntaa.<\/p>\n\u2013\u2009Pit\u00e4isi pysty\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n luonnon itseisarvo eik\u00e4 tavoitella vain yksitt\u00e4isi\u00e4 nopeita tuottoja miettim\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4, miten kokonaisuus toimii pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, sanoo STT:lle yksi raportin laatimiseen osallistunut tutkija, It\u00e4-Suomen yliopiston apulaisprofessori Mirella Miettinen.<\/p>\n
Raportin tekemiseen osallistui 135 tutkijaa kahdeksasta EU-rahoitteisesta tutkimushankkeesta.<\/p>\n
P\u00f6lytt\u00e4jille haasteita aiheuttavat esimerkiksi isot viljelysalat, joilla kasvatetaan vain yht\u00e4 lajia.<\/p>\n
\u2013\u2009Siell\u00e4 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00f6lytt\u00e4jien tarvitsemia ravintokasveja tai pes\u00e4- ja lis\u00e4\u00e4ntymispaikkoja. Ja jos k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 runsaasti kasvinsuojeluaineita maksimaalisen sadon saamiseksi, se haittaa p\u00f6lytt\u00e4jien selvi\u00e4mist\u00e4, Miettinen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
\t\t\t\tIlmastonmuutos vaikuttaa<\/p>\n
Euroopassa suurimmat villip\u00f6lytt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4t ovat y\u00f6- ja p\u00e4iv\u00e4perhoset. N\u00e4iden j\u00e4lkeen tulevat tutummat kovakuoriaiset, ampiaiset, mehil\u00e4iset ja k\u00e4rp\u00e4set. EU:n luokituksen mukaan 10 prosenttia mehil\u00e4islajeista, 15 prosenttia perhoslajeista ja 37 prosenttia kukkak\u00e4rp\u00e4slajeista on Euroopassa uhanalaisia.<\/p>\n
Raportin mukaan p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4kato on seurausta ihmisen vinoutuneesta luontosuhteesta: ihmiset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n luonnosta erillisin\u00e4 ja sit\u00e4 ylempiarvoisina, ja luonto miellet\u00e4\u00e4n ihmisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettuna resurssina.<\/p>\n
My\u00f6s ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia p\u00f6lytt\u00e4jille.<\/p>\n
\u2013\u2009Erityisesti pohjoisilla leveysasteilla s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6t, jotka ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet, kuten tuulisuus, sateisuus ja kuivuus, vaikuttavat p\u00f6lytt\u00e4jiin, niiden elinymp\u00e4rist\u00f6ihin ja itse p\u00f6lytystapahtumaan kielteisesti, sanoo Miettinen.<\/p>\n
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia yksitt\u00e4isiin p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4lajeihin ei tosin ole Miettisen mukaan viel\u00e4 paljon tutkittu.<\/p>\n
\t\t\t\tElint\u00e4rkeit\u00e4 ekosysteemeille ja maataloudelle<\/p>\n
Miettisen mukaan p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4t ovat avainasemassa niin luonnon ekosysteemeiss\u00e4 kuin maataloudessa. P\u00f6lytt\u00e4jill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli my\u00f6s luontokadon torjunnassa.<\/p>\n
\u2013\u2009P\u00f6lytyksest\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t tai riippuvaiset kasvit toimivat ravintona, suojana ja pesim\u00e4paikkoina my\u00f6s muille el\u00e4imille.<\/p>\n
Maailmanlaajuisesti on arvioitu, ett\u00e4 l\u00e4hes 80\u201390 prosenttia kaikista kukkivista kasvilajeista joko hy\u00f6tyy tai on riippuvainen hy\u00f6nteisten tai muiden el\u00e4inten p\u00f6lytyksest\u00e4. El\u00e4inten tarjoamasta p\u00f6lytyksest\u00e4 hy\u00f6tyy noin 75 prosenttia maailman t\u00e4rkeimmist\u00e4 viljelykasveista.<\/p>\n
Ihmiselle elint\u00e4rkeit\u00e4 hivenaineita, kuten monia vitamiineja ja antioksidantteja, l\u00f6ytyy l\u00e4hes yksinomaan viljelykasveista, jotka hy\u00f6tyv\u00e4t el\u00e4inten v\u00e4litt\u00e4m\u00e4st\u00e4 p\u00f6lytyksest\u00e4.<\/p>\n
Arvioiden mukaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 menetet\u00e4\u00e4n joka vuosi 3\u20135 prosenttia hedelm\u00e4, vihannes- ja p\u00e4hkin\u00e4tuotannosta riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n p\u00f6lytyksen vuoksi. T\u00e4m\u00e4 johtaa yli 400\u2009000 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen kuolemantapaukseen vuosittain, koska ihmisill\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti terveellist\u00e4 ravintoa saatavilla, Miettinen sanoo.<\/p>\n
Maatalouden lis\u00e4ksi monet eurooppalaiset toimitusketjut ja toimialat ovat riippuvaisia kukkivien kasvien p\u00f6lytyksest\u00e4. Esimerkkein\u00e4 raportissa mainitaan muun muassa l\u00e4\u00e4kekasvit, ravintolis\u00e4t, rehu, kosmetiikka, taide, kulttuuri ja matkailu.<\/p>\n
\t\t\t\tSuuri hintalappu<\/p>\n
P\u00f6lytt\u00e4j\u00e4kantojen romahdus aiheuttaisi valtavia kustannuksia, erityisesti Euroopalle.<\/p>\n
Jos luonnonvaraisten p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4kantojen romahdus tapahtuisi vuoteen 2030 menness\u00e4, maksaisi se raportin mukaan maailmanlaajuisesti 34 miljardia euroa joka vuosi. Summasta 24 miljardia euroa kohdistuisi Eurooppaan, siit\u00e4 puolet eli 12 miljardia EU-maihin.<\/p>\n
Miettisen mukaan p\u00f6lytt\u00e4jien h\u00e4vi\u00e4misen riski vaihtelee muun muassa alueittain.<\/p>\n
Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (Syke) muutaman vuoden takaisen raportin<\/a> mukaan Suomessa riski ei ole niin suuri kuin V\u00e4limeren maissa, koska maataloustuotanto ei ole Suomessa niin riippuvainen p\u00f6lytt\u00e4jist\u00e4 kuin V\u00e4limeren alueella.<\/p>\n\t\t\t\tVaateena koordinoitu p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4politiikka<\/p>\n
Tutkijoiden mukaan suurin este p\u00f6lytt\u00e4jien kantojen elvytt\u00e4miselle l\u00f6ytyy EU:sta. Vastuut ovat hajaantuneet eri sektoreille, politiikan suunnittelu tapahtuu ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas ja eri hallinnonalojen v\u00e4linen koordinaatio on heikkoa.<\/p>\n
\u2013\u2009Eli saatetaan tehd\u00e4 sellaisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tai toimenpiteit\u00e4, joissa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huomioida sit\u00e4, ett\u00e4 miten ne vaikuttavat toisilla sektorilla, Miettinen sanoo.<\/p>\n
Miettinen antaa esimerkin sektoriajattelusta: jos ennallistamisasetuksessa pyritt\u00e4isiin ennallistamaan p\u00f6lytt\u00e4jien elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, toisella sektorilla esimerkiksi maataloudessa tai kemikaalipuolella saatetaan antaa lupa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jotain torjunta-aineita, jotka vaikuttavat kielteisesti p\u00f6lytt\u00e4jiin.<\/p>\n
Miettinen pen\u00e4\u00e4 EU:lta konkreettisia ja mitattavia tavoitteita ja indikaattoreita ongelman korjaamiseksi. H\u00e4nen mukaansa pit\u00e4isi esimerkiksi olla keino arvioida sit\u00e4, miten kasvinsuojeluaineet tai muut kemikaalit vaikuttavat eri p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4lajeihin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Me eurooppalaiset tuhoamme oman ruokaturvamme perustaa, koska emme osaa ajatella luontoa kokonaisuutena pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. N\u00e4in arvioidaan kes\u00e4kuussa julkaistussa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":287318,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[1617,2267,33,31,30,72,476,38261,118,32,119,10365,477,534,709],"class_list":["post-287317","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-euroopan-unioni","tag-eurooppa","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-luonto","tag-nature","tag-pahkinat","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-vitamiinit","tag-wildlife","tag-ymparisto-ja-luonto","tag-ymparistoasiat"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116821756875481597","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/287317","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=287317"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/287317\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/287318"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=287317"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=287317"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=287317"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}