{"id":28854,"date":"2025-09-08T09:59:08","date_gmt":"2025-09-08T09:59:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/28854\/"},"modified":"2025-09-08T09:59:08","modified_gmt":"2025-09-08T09:59:08","slug":"presidentin-kesaasunnolla-kultarannassa-tanaan-avoimet-ovet-ensimmaista-kertaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/28854\/","title":{"rendered":"Presidentin kes\u00e4asunnolla Kultarannassa t\u00e4n\u00e4\u00e4n avoimet ovet ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa"},"content":{"rendered":"

Poikkeuksellisella tutustumiskierroksella p\u00e4\u00e4see n\u00e4kem\u00e4\u00e4n muun muassa presidentin ty\u00f6huoneen.<\/p>\n

STT<\/p>\n

Presidentin kes\u00e4virka-asuntoon Kultarannassa Naantalissa p\u00e4\u00e4see maanantaina tutustumiskierrokselle.<\/p>\n

Kierroksella yleis\u00f6 voi tutustua Kultarannan p\u00e4\u00e4rakennuksen Graniittilinnan ensimm\u00e4isen kerroksen edustustiloihin, tiedottaa<\/a> presidentin kanslia. Graniittilinnassa on mahdollisuus n\u00e4hd\u00e4 esimerkiksi presidentin ty\u00f6huone, Kultarannan ruokasali, T\u00e4htikabinetti ja Sininen veranta.<\/p>\n

Presidentin kansliasta kerrotaan, ett\u00e4 sen tietojen perusteella yleis\u00f6 p\u00e4\u00e4see nyt ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tutustumaan Graniittilinnan tiloihin.<\/p>\n

Presidenttipari Alexander Stubb<\/a> ja Suzanne Innes-Stubb<\/a> asuvat rakennuksen toisessa kerroksessa.<\/p>\n

Vuonna 1915 valmistuneen p\u00e4\u00e4rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck<\/a>, ja se edustaa kansallisromanttista tyyli\u00e4.<\/p>\n

Kultarannassa voi vierailla puolesta p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 iltakuuteen saakka. Tutustumiskierros on avoin Kultarannan portille iltaviiteen menness\u00e4 saapuville.<\/p>\n

\"Peruskorjattu<\/p>\n

Peruskorjattu tasavallan presidentin kes\u00e4virka-asunto huvilatilan p\u00e4\u00e4rakennus Graniittilinna ja Kultarannan puisto esiteltiin medialle Naantalissa 28. huhtikuuta 2025. Kuva:\u00a0Antti Aimo-Koivisto<\/p>\n

\"Kunnostuksen<\/p>\n

Kunnostuksen yhteydess\u00e4 muun muassa entis\u00f6itiin satoja huonekaluja ja palautettiin rakennuksia alkuper\u00e4isiin v\u00e4reihins\u00e4. Restauroinnin my\u00f6t\u00e4 tiloihin palasivat rakennusajankohdan kansallisromantiikka sek\u00e4 1930-luvun art deco. Kuva:\u00a0Antti Aimo-Koivisto<\/p>\n

Satoja huonekaluja entis\u00f6ity<\/p>\n

Kultarannan tilan ja puutarhan perusti liikemies Alfred Kordelin<\/a>, jonka kuoltua Kultaranta siirtyi valtion omistukseen. Tasavallan presidentin k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tila on ollut vuodesta 1920.<\/p>\n

Kultarannan useita vuosia kest\u00e4nyt peruskunnostus valmistui viime syksyn\u00e4. Kunnostuksen kokonaiskustannukset olivat yhteens\u00e4 noin 52 miljoonaa euroa.<\/p>\n

Kunnostuksen yhteydess\u00e4 muun muassa entis\u00f6itiin satoja huonekaluja ja palautettiin rakennuksia alkuper\u00e4isiin v\u00e4reihins\u00e4. Restauroinnin my\u00f6t\u00e4 tiloihin palasivat rakennusajankohdan kansallisromantiikka sek\u00e4 1930-luvun art deco.<\/p>\n

Aiemmin p\u00e4\u00e4rakennuksen tilat oli maalattu valkoisiksi ja kalustettu p\u00e4\u00e4osin Artekin huonekaluilla. Edellisen kerran p\u00e4\u00e4rakennusta peruskorjattiin 1960-luvulla.<\/p>\n

Yleis\u00f6kierroksella tutustutaan my\u00f6s Kultarannan puistoalueeseen, jossa 15 hehtaarin alueelle levitt\u00e4ytyy muun muassa maineikas ruusutarha, pensaita, veistoksia sek\u00e4 uusklassisia puutarharakennuksia. Alueella on mets\u00e4\u00e4 yli 30 hehtaaria. Tilalla viljell\u00e4\u00e4n my\u00f6s hedelmi\u00e4, marjoja, kasviksia ja kukkia.<\/p>\n

Kultarannan alueella on kaikkiaan yli 40 rakennusta tai rakennelmaa.<\/p>\n

\"Kultarannan<\/p>\n

Kultarannan muotopuutarha kuvattu elokuussa 2022. Kuva:\u00a0Laur Fors\u00e9n<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Poikkeuksellisella tutustumiskierroksella p\u00e4\u00e4see n\u00e4kem\u00e4\u00e4n muun muassa presidentin ty\u00f6huoneen. STT Presidentin kes\u00e4virka-asuntoon Kultarannassa Naantalissa p\u00e4\u00e4see maanantaina tutustumiskierrokselle. Kierroksella yleis\u00f6…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":28855,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[157,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-28854","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-aamulehti","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28854","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=28854"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/28854\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/28855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=28854"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=28854"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=28854"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}