{"id":288955,"date":"2026-06-29T15:02:37","date_gmt":"2026-06-29T15:02:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/288955\/"},"modified":"2026-06-29T15:02:37","modified_gmt":"2026-06-29T15:02:37","slug":"monimutkaista-mutta-ei-mahdotonta-miten-maallikko-saa-kiinni-maailmankaikkeuden-hannanpaasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/288955\/","title":{"rendered":"Monimutkaista mutta ei mahdotonta \u2013 Miten maallikko saa kiinni maailmankaikkeuden h\u00e4nn\u00e4np\u00e4\u00e4st\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Brittil\u00e4isen fyysikon Stephen Hawkingin 30 vuotta sitten ilmestynyt esikoiskirja Ajan lyhyt historia on noussut Suomessa uudelleen viiden myydyimm\u00e4n tietokirjan joukkoon h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Ajan lyhyest\u00e4 historiasta vitsaillaan, ett\u00e4 se on eniten myyty v\u00e4hiten luettu kirja. Se on kuitenkin p\u00e4\u00e4tynyt miljoonien ihmisten ostoskassiin eri puolilla maailmaa. Ostajilla on ollut halu ainakin yritt\u00e4\u00e4 hahmottaa maailmankaikkeutta.<\/p>\n

Mutta miten tavallinen ihminen voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni fysiikan suuriin kysymyksiin, joissa jo kieli uhkaa karata maallikon k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin? Kuka Hawkingin kuoltua puhuisi fysiikkaa niin, ett\u00e4 maallikkokin voi saada h\u00e4nn\u00e4np\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni?<\/p>\n

Monelle meist\u00e4 fysiikka-sana tuonee mieleen l\u00e4hinn\u00e4 kouluaineen, jonka l\u00e4pi usein r\u00e4pisteltiin mitenkuten, erityisesti innostumatta. My\u00f6s Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan varadekaani, filosofi Paavo Pylkk\u00e4nen sanoo pel\u00e4nneens\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4\u00e4n lukion fysiikassa niin paljon, ett\u00e4 satsasi siihen tosissaan.<\/p>\n

Hyvinh\u00e4n fysiikka h\u00e4nelt\u00e4 sitten sujuikin, mutta ei her\u00e4tt\u00e4nyt intohimoja, Pylkk\u00e4nen tunnustaa. Fysiikan kiinnostavuuden h\u00e4n havaitsi vasta innostuttuaan filosofiasta.<\/p>\n

\u2013 Joskushan ajatellaan, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t tee mit\u00e4\u00e4n, ellei se ole hauskaa tai hy\u00f6dyllist\u00e4. Minusta n\u00e4m\u00e4 ovat itsess\u00e4\u00e4n kiinnostavia asioita. Kyll\u00e4 se kiinnostus varmaan uteliaisuudesta l\u00e4htee.<\/p>\n

\"Paavo<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Paavo Pylkk\u00e4nen Kuva: Linda TammistoMonimutkaista mutta kiehtovaa<\/p>\n

Pylkk\u00e4nen korostaa hyvien opettajien ja hyvien kirjojen merkityst\u00e4. Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4lt\u00e4 h\u00e4n toivoo, ettei se perustuisi liikaa pelkk\u00e4\u00e4n ty\u00f6paikan tavoitteluun, vaan antaisi tilaa uteliaisuuden syttymiselle.<\/p>\n

Parhaassa tapauksessa nuorena luettu hyv\u00e4 kirja k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 elinik\u00e4isen prosessin, kun lukiessa tajuaa, ett\u00e4 asiat ovat monimutkaisia mutta samalla kiehtovia.<\/p>\n

\u2013 Ihmisell\u00e4 on lyhyt el\u00e4m\u00e4, mutta ehk\u00e4 sen aikana pystyy selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n jotakin t\u00e4st\u00e4 olemassaolosta, Pylkk\u00e4nen sanoo.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 jutun lopussa on h\u00e4nen kirjasuosituksiaan. Monet ovat filosofien ammattikirjallisuutta, mutta eiv\u00e4t mahdottomia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, h\u00e4n lupaa. Kirjoittajat ovat fyysikkoja, mutta yleis\u00f6n\u00e4 ovat filosofit.<\/p>\n

\u2013 Ellei n\u00e4ist\u00e4 asioista kirjoiteta selke\u00e4sti, niin eiv\u00e4t niit\u00e4 filosofitkaan ymm\u00e4rr\u00e4, vaikka haluaisivatkin, Pylkk\u00e4nen my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Newtonin maailmankaikkeus oli kellokoneisto<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 jutulle ei ehk\u00e4 olisi tarvetta, jos ajattelisimme fysiikasta yh\u00e4 Sir Isaac Newtonin tavoin.<\/p>\n

\u2013 Newtonin fysiikka oli sellaista, ett\u00e4 perusperiaatteet saattoi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s innostunut maallikko. Maailmankaikkeus ajateltiin ik\u00e4\u00e4n kuin kellokoneistona. Silloin 1500- ja 1600-luvuilla oli tullut ensimm\u00e4isi\u00e4 mekaanisia laitteita, joilla sit\u00e4 voitiin havainnollistaa, Paavo Pylkk\u00e4nen sanoo.<\/p>\n

Fysiikka antoi mallia muille tieteenaloille. Seuraavilla vuosisadoilla ajateltiin ihminenkin koneena.<\/p>\n

\u2013 Tieteiden hierarkiassa fysiikalla oli aikanaan t\u00e4llainen asema. Joskus puhutaan freudilaista peniskateutta mukaillen fysiikkakateudesta, Pylkk\u00e4nen kertoo.<\/p>\n

\"Philosophiae<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Newton mullisti tieteellist\u00e4 ajattelua t\u00e4ll\u00e4 vuonna 1687 ilmestyneell\u00e4 teoksellaan. H\u00e4nen oma kappaleensa ensipainoksesta muistiinpanoineen on Trinity Collegen kirjastossa Cambridgessa. Kuva: Andrew Dunn \/ CC BY 2.0<\/p>\n

Vanhassa fysiikassa luonto ajateltiin ankaran deterministiseksi. Uskottiin, ett\u00e4 kun tiedet\u00e4\u00e4n luonnonlait, niin voidaan ennustaa ja hallita luontoa.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi ajateltiin, ett\u00e4 kaikki maailmassa koostuu osistaan. Ideana oli, ett\u00e4 jos kokonaisuuden pilkkoo osiin ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niiden vuorovaikutuksen, niin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s, miten koko systeemi toimii.<\/p>\n

\u2013 Fysiikan tilanne oli t\u00e4llainen hyvin pitk\u00e4\u00e4n. Murros tapahtui 1900-luvun alussa, kun tulivat suhteellisuus- ja kvanttiteoriat, kauan ennen Hawkingia. H\u00e4n sitten aikanaan sovelsi niit\u00e4 hienolla tavalla, sanoo Paavo Pylkk\u00e4nen.<\/p>\n

Kvanttifysiikka on kokonaisvaltaista<\/p>\n

Newtonin maailmankuva oli ollut selke\u00e4 ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4. Uusi fysiikka rikkoi sen. Kvanttifysiikalle ovat ominaisia kokonaisvaltaiset ilmi\u00f6t. Yksi arkij\u00e4rke\u00e4 h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 asia ovat kaukovaikutukset, joita on havaittu koetilanteissa.<\/p>\n

\u2013 Jos kaksi kvanttiobjektia, vaikka valofotonia, on ollut yhdess\u00e4 ja ne vied\u00e4\u00e4n erilleen ja tehd\u00e4\u00e4n hiukkaselle A jotakin, se n\u00e4ytt\u00e4isi vaikuttavan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti hiukkaseen B v\u00e4limatkasta riippumatta, Paavo Pylkk\u00e4nen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kokeissa et\u00e4isyydet ovat jo satoja kilometrej\u00e4. Fysiikalle on kuitenkin tyypillist\u00e4, ett\u00e4 oudoille ilmi\u00f6ille on monta kilpailevaa selityst\u00e4. My\u00f6s kaukovaikutuksesta kiistell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Aina on niit\u00e4, joiden mukaan kaikki on ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, eik\u00e4 tapahdu mit\u00e4\u00e4n vaikutusta A:sta B:hen.<\/p>\n

Pylkk\u00e4nen avaa kaukovaikutuksen k\u00e4sitett\u00e4 kolikko- ja arpanoppavertauksilla.<\/p>\n

\u2013 Panemme kolikon kahtia, mutta emme katso, kumpi saa kruunan ja kumpi klaavan. Sin\u00e4 otat toisen puolikkaan ja j\u00e4\u00e4t Helsinkiin. Min\u00e4 vien toisen mukanani vaikka Pariisiin. Kun avaan k\u00e4mmeneni ja n\u00e4en, ett\u00e4 minulla on kruuna, saan salamannopeasti tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 sin\u00e4 havaitset Helsingiss\u00e4.<\/p>\n

\"Euron<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Selv\u00e4\u00e4h\u00e4n se: Jos yhdell\u00e4 on kruuna, toisella on oltava klaava. Kuva: Yle<\/p>\n

Kvanttimekaniikassa p\u00e4tee karkeasti ottaen sama ilmi\u00f6, mutta kolikon sijalla olisikin kaksi arpanoppaa.<\/p>\n

\u2013 Sin\u00e4 pid\u00e4t toisen ja min\u00e4 otan toisen. Voin taas menn\u00e4 hyvin kauas, sinne Pariisiin. Kun heit\u00e4n noppaani, tied\u00e4n, mit\u00e4 sin\u00e4 saat, kun heit\u00e4t omaasi. Vaikka niin, ett\u00e4 jos saan kolmosen, niin tied\u00e4n, ett\u00e4 ahaa, sin\u00e4 saat kuutosen.<\/p>\n

Teorian mukaan tulos ei ole ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty, mutta yhteys on olemassa. Arkij\u00e4rjell\u00e4 sit\u00e4 on hyvin vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, toisin kuin kolikkoesimerkki\u00e4, Pylkk\u00e4nen my\u00f6nt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lomittumiseksi kutsuttua ilmi\u00f6t\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n teknologiassa. T\u00e4llainen toisiinsa kietoutuneiden objektien prosessi on ajateltu kaikkein tehokkaimmaksi tavaksi esimerkiksi pankkikoodin salaamiseen.<\/p>\n

\u2013 Sen on ajateltu olevan niin herkk\u00e4, ett\u00e4 se paljastaa heti, jos joku yritt\u00e4\u00e4 menn\u00e4 h\u00e4iritsem\u00e4\u00e4n sit\u00e4. Siksi kvanttitietokoneiden kehitt\u00e4miseen on satsattu valtavasti rahaa.<\/p>\n

Kvanttiteorian taustalla ovat ilmi\u00f6t, joihin Albert Einstein ja Erwin Schr\u00f6dinger kiinnittiv\u00e4t huomiota jo 1930-luvulla. Viel\u00e4 silloin niit\u00e4 ei kuitenkaan pystytty testaamaan kokeellisesti ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\u2013 Joku on sanonut, ett\u00e4 kolmannes Yhdysvaltain kansantaloudesta perustuu kvanttiteorian sovelluksiin. Sielt\u00e4 tulevat tietokoneet ja transistorit ja puhelimet ja niin edelleen, Pylkk\u00e4nen kertoo.<\/p>\n

\"Karttaohjelma<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei onnistuisi ilman kvanttimekaniikkaa. Kuva: Mika Moksu \/ YleTulkinnoista kiistaa pian vuosisata<\/p>\n

Kvanttiteoria kuvaa hyvin pienen mittapuun prosesseja, mutta mit\u00e4 siell\u00e4 mikrotasolla varsinaisesti on?<\/p>\n

\u2013 Siit\u00e4 on edelleen monta eri k\u00e4sityst\u00e4. Koska mikromaailmaa ei voi havaita samalla tavoin kuin t\u00e4t\u00e4 tuttua ja turvallista makromaailmaa, eri tulkinnoille j\u00e4\u00e4 pelivaraa. T\u00e4t\u00e4 kiistaa on k\u00e4yty kohta sata vuotta, sanoo Paavo Pylkk\u00e4nen.<\/p>\n

Tanskalainen Niels Bohr yritti antaa ensimm\u00e4isen tulkinnan kvanttiteorialle 1920-luvulla. Tuo K\u00f6\u00f6penhaminan-tulkinnaksi kutsuttu selitys korosti sit\u00e4, ett\u00e4 emme voi tiet\u00e4\u00e4 vastausta \u2013 ja jos jotakin tied\u00e4mmekin, niin jotakin muuta j\u00e4\u00e4 tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

Kun Bohr aateloitiin, h\u00e4n valitsi vaakunaansa taolaisen jin ja jang -symbolin, jossa kohtaavat toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t perusvoimat.<\/p>\n

\u2013 Bohrille se kuvasi sellaisia asioita kuin objektin paikkaa ja liikem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, jotka ovat molemmat t\u00e4rkeit\u00e4 mutta eiv\u00e4t mittaamalla kerro toisistaan mit\u00e4\u00e4n, Pylkk\u00e4nen kertoo.<\/p>\n

\"Einstein<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Albert Einstein luennoimassa Wienin yliopistossa vuonna 1921. Kuva: It\u00e4vallan kansalliskirjastoHaarautuuko maailmankaikkeus?<\/p>\n

Einstein ei onnistunut omassa selitysyrityksess\u00e4\u00e4n, mutta 1950-luvulla David Bohm esitti mallin, jossa elektroni oli yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 aalto ett\u00e4 hiukkanen. Samalla vuosikymmenell\u00e4 Hugh Everett keksi monimaailmatulkinnan: jos kvanttiobjektilla on kaksi vaihtoehtoa, niin ehk\u00e4p\u00e4 molemmat toteutuvat ja maailmankaikkeus haarautuu.<\/p>\n

\u2013 N\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t edelleen populaarikirjallisuudesta. Vaikkapa lentokentill\u00e4 myyt\u00e4vien kirjojen joukossa voi hyvinkin olla aina yksi, jossa n\u00e4it\u00e4 teorioita k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi; esimerkiksi jokin Brian Greenen kirja.<\/p>\n

Yritykset selitt\u00e4\u00e4 fysiikan ilmi\u00f6it\u00e4 maallikolle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla eiv\u00e4t ole uusi asia, vaan perinne on siin\u00e4kin jo pitk\u00e4, Pylkk\u00e4nen sanoo.<\/p>\n

\u2013 Kyll\u00e4h\u00e4n jo Einstein aikoinaan oli hyv\u00e4 kirjoittaja. Ja Niels Bohr. H\u00e4n kehitti atomimalleja ja kvanttiteorian tulkintaa ja oli monilahjakas filosofi, joka kirjoitti laajasti biologiasta ja psykologiasta.<\/p>\n

Pylkk\u00e4sen mukaan 1920- ja 1930-luvut olivatkin kulta-aikaa, jolloin fyysikot olivat syv\u00e4llisi\u00e4 ajattelijoita. Tuon ajan tekstit ovat edelleen kiinnostavaa luettavaa my\u00f6s filosofeille, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Filosofia j\u00e4i hipeille<\/p>\n

Tilanne muuttui, kun suurvallat alkoivat kilpailla atomiaseilla.<\/p>\n

\u2013 Jotkut tieteenhistorioitsijat v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 sen j\u00e4lkeen pienryhmien opetus muuttui isoiksi massaluennoiksi ja filosofia j\u00e4i kokonaan pois. Haluttiin \u201dkvanttimekaanikkoja\u201d, joiden ei pit\u00e4nyt mietti\u00e4 syntyj\u00e4 syvi\u00e4 vaan keskitty\u00e4 aseteollisuuden tarpeisiin.<\/p>\n

Muutaman viime vuosikymmenen ajan fysiikassa on ollut taas pehme\u00e4mpi jakso, Paavo Pylkk\u00e4nen kertoo. Perusteita on alettu pohtia enemm\u00e4n, ja siihen on h\u00e4nen mukaan osittain inspiroinut vanha filosofinen pohdiskelu.<\/p>\n

Vaikka virallinen fysiikka oli 1980-luvulle asti aika kovaa, v\u00e4liin mahtui vaiheita, joissa uusi fysiikka sai jo jalansijaa. Hippiliikkeest\u00e4 l\u00f6ytyi hengenheimolaisia.<\/p>\n

\u2013 Sanfranciscolaisissa hippikahviloissa oli fyysikoita, jotka halusivat puhua kaukovaikutuksista ja muista. Heist\u00e4 tuli omanlaisiaan guruja.<\/p>\n

\"Teltan<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

”Olet Maan ja maailmankaikkeuden jumalallinen, kaunis olento \u2013 eik\u00f6 se ole ihmeellist\u00e4?” Hippileirin kyltti heijastelee nykyfysiikan henke\u00e4. Kuva: Tim Parkinson \/ CC BY 2.0It\u00e4mainen ajattelu ja fysiikka l\u00f6iv\u00e4t k\u00e4tt\u00e4<\/p>\n

Hippiajan teoksista tunnetuin on Fritjof Capran Fysiikka ja tao. Kirja korosti fysiikan kokonaisvaltaisuutta it\u00e4maisen uskonnollisen ajattelun tavoin.<\/p>\n

\u2013 Kun intialainen ajattelu l\u00f6i l\u00e4pi l\u00e4nsimaissa, erityisesti tietysti Kaliforniassa, niin ehk\u00e4 nykyfysiikka koettiin liittolaiseksi. Kaikki eksoottisuudet, joita kvanttimekaniikasta l\u00f6ytyi, kuten kaukovaikutukset, sopivat hyvin yhteen pehme\u00e4n ja kokonaisvaltaisen \u201dpeace, love and happiness\u201d -ajattelun kanssa.<\/p>\n

Akateemisissa piireiss\u00e4 moni pudisteli p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n t\u00e4llaiselle hippitouhulle, mutta osittain siit\u00e4 nousivat kvantti-informaatio ja kvanttilaskenta, jotka ovat nykyisin iso juttu, Pylkk\u00e4nen sanoo.<\/p>\n

\u2013 Kaikki eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksy, ett\u00e4 se meni n\u00e4in, mutta on siin\u00e4 t\u00e4llaisia j\u00e4nni\u00e4 kulttuurisia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

Pylkk\u00e4nen nostaa tuolta ajalta Capran Fysiikan ja taon ohelle toisen bestsellerin, Gary Zukavin kirjoittaman Dancing Wu Li Masters, \u201dTanssivat Wu Li -mestarit\u201d.<\/p>\n

\u2013 Kyll\u00e4 niiden t\u00e4ytyi olla viihdytt\u00e4vi\u00e4kin, koska niit\u00e4 myytiin miljoonia kappaleita.<\/p>\n

\"Mies<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuva: Kimmo Hiltunen \/ YleKiinnostuitko kokeilemaan? T\u00e4ss\u00e4 listaa kirjastoreissuille!<\/p>\n

Kari Enqvistin ja Esko Valtaojan tuotannon oheen Paavo Pylkk\u00e4sell\u00e4 on suomalainen suositus, joka on voinut j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomaamatta: **Tarja Kallio-Tammisen Kvanttilainen todellisuus ** vuodelta 2008.<\/p>\n

Unohtaa ei kannata my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Georg Henrik von Wrightin<\/strong> teostaTiede ja ihmisj\u00e4rki<\/strong> (1987). H\u00e4n oli varsin pessimistinen maailman suhteen, mutta jos h\u00e4nell\u00e4 jotakin toivoa oli, niin se liittyi nimenomaan fysiikan ja biologian kokonaisvaltaisiin ilmi\u00f6ihin, Pylkk\u00e4nen sanoo.<\/p>\n

\u2013 H\u00e4n ajatteli, ett\u00e4 kaikki n\u00e4m\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja muut ongelmat johtuvat osittain vanhasta tieteellisest\u00e4 rationalismista, joka on luonnon hallitsemista ja hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4. H\u00e4n pohti, voitaisiinko harmonisempaan tulevaisuuteen p\u00e4\u00e4st\u00e4 uudella fysiikalla, jossa ihminen on enemm\u00e4n osallistuja kuin hallitsija.<\/p>\n

Aikanaan von Wright leimattiin romanttiseksi antiteknologiksi, mutta t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4nen huippuajattelijan tekstej\u00e4\u00e4n lukee uusin silmin, Pylkk\u00e4nen sanoo.<\/p>\n

Napakasti kvanttiteoriasta: A Very Short Introduction<\/p>\n

Suomeksi k\u00e4\u00e4nnetyist\u00e4 kirjoita Pylkk\u00e4nen suosittelee yhten\u00e4 David Bohmin ja David Peatin<\/strong> teostaTiede, j\u00e4rjestys ja luovuus<\/strong> (1992). H\u00e4n kertoo k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 sit\u00e4 kurssikirjana ja havainneensa, ett\u00e4 se toimii tukena my\u00f6s silloin, jos ihminen etsii muutosta.<\/p>\n

Bohmin mielest\u00e4 tieteest\u00e4 puuttui aito keskustelu, joten h\u00e4n alkoi kehitt\u00e4\u00e4 keskustelumenetelmi\u00e4. H\u00e4n on ollut monille inspiraationa, Pylkk\u00e4nen kertoo.<\/p>\n

Englanninkielisist\u00e4 kirjoista h\u00e4nen ykk\u00f6suosituksena on John Polkinghornen<\/strong> napakka, satasivuinen Quantum Theory: A Very Short Introduction<\/strong> (2002).<\/p>\n

\u2013 Jos pit\u00e4isi est\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 ensimm\u00e4isest\u00e4 lukukokemuksesta tulee traumaattinen, niin t\u00e4st\u00e4 kannattaisi ehdottomasti aloittaa! Se on niin lyhytkin, ettei siin\u00e4 mene ik\u00e4 ja terveys.<\/p>\n

Niille, jotka ovat valmiit n\u00e4kem\u00e4\u00e4n hieman vaivaa englannin suhteen, Pylkk\u00e4nen ehdottaa my\u00f6s \u201dhyv\u00e4ll\u00e4 tavalla rautalangasta v\u00e4\u00e4nnetty\u00e4\u201d David Albertin<\/strong> kirjaa Quantum Mechanics and Experience (1992). Suosituslistalla on my\u00f6s Jennan Ismaelin How Physics Makes Us Free<\/strong> (2016).<\/p>\n

Peter Lewisin<\/strong> filosofeille kirjoittamasta teoksesta Quantum Ontology<\/strong> (2016) Pylkk\u00e4nen sanoo, ett\u00e4 se ei ole aivan helppo, mutta kuitenkin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen selke\u00e4.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s internetist\u00e4<\/p>\n

Hawkingin yhteisty\u00f6kumppanin Roger Penrosen The Shadows of the Mind<\/strong> (1994) on kvanttiteorian ja tietoisuuden yhteyden hyv\u00e4 selitt\u00e4j\u00e4, Pylkk\u00e4nen sanoo. H\u00e4nen oma teoksensa Mind, Matter and the Implicate Order<\/strong> (2007) tarkastelee t\u00e4t\u00e4 aihetta Bohmin teorioiden valossa.<\/p>\n

Hippiliikkest\u00e4 ja fysiikasta kertovista kirjoista Fritjof Capran Fysiikka ja tao<\/strong> (1973) on saatavilla suomeksi. Gary Zukavin Dancing Wu Li Masters<\/strong> (1979) ja Pylkk\u00e4sen niin ik\u00e4\u00e4n suosittelema David Kaiserin How the Hippies Saved Physics<\/strong> (2011) ovat j\u00e4\u00e4neet suomentamatta.<\/p>\n

Brian Greenen<\/strong> yleistajuisista ja viihdytt\u00e4vist\u00e4kin teoksista on suomennettu kaksi: Kosmoksen rakenne: Avaruus, aika ja todellisuus<\/strong> (2005) ja K\u00e4tketyt ulottuvuudet: Supers\u00e4ikeet, ajan halkeamat ja maailmanselityksen haaste<\/strong> (2000).<\/p>\n

Jos kirjasto on liian kaukana, tiedonl\u00e4hteit\u00e4 l\u00f6ytyy my\u00f6s internetist\u00e4. Paavo Pylkk\u00e4sen vinkki verkkosivuksi ja hakusanaksi ovat Stanford Encyclopedia of Philosophy<\/a> ja ”quantum”. Lis\u00e4\u00e4 h\u00e4nen lukusuosituksiaan l\u00f6ytyy Niin & n\u00e4in -lehden sivulta<\/a>.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Brittil\u00e4isen fyysikon Stephen Hawkingin 30 vuotta sitten ilmestynyt esikoiskirja Ajan lyhyt historia on noussut Suomessa uudelleen viiden myydyimm\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":288956,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[115],"tags":[33,38387,31,30,455,38388,5236,605,1068,454,118,38389,32,2204,119],"class_list":["post-288955","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-fysiikka","tag-fi","tag-filosofit","tag-finland","tag-finnish","tag-fysiikka","tag-hippiliikkeet","tag-kvanttimekaniikka","tag-luonnontieteet","tag-maailmankaikkeus","tag-physics","tag-science","tag-stephen-hawking","tag-suomi","tag-teoreettinen-fysiikka","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116834006114657830","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/288955","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=288955"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/288955\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/288956"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=288955"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=288955"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=288955"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}