{"id":289501,"date":"2026-06-30T08:47:09","date_gmt":"2026-06-30T08:47:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/289501\/"},"modified":"2026-06-30T08:47:09","modified_gmt":"2026-06-30T08:47:09","slug":"riekosta-tehdaan-nyt-hulvattomia-meemeja-tutkija-kertoo-mista-awebo-ilmiossa-on-kyse-kotimaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/289501\/","title":{"rendered":"Riekosta tehd\u00e4\u00e4n nyt hulvattomia meemej\u00e4 \u2013 tutkija kertoo, mist\u00e4 awebo-ilmi\u00f6ss\u00e4 on kyse | Kotimaa"},"content":{"rendered":"

Meemitutkija n\u00e4kee linnut helposti meemiytyvin\u00e4 olentoina. Nyt englanninkielisen somen on valloittanut riekko ja sen erikoinen \u00e4\u00e4ntely.<\/p>\n

Riekon p\u00e4k\u00e4tys on kanalintujen parissa toimiville tuttu asia, mutta nyt \u00e4\u00e4ntely on saanut miljoonayleis\u00f6n awebo-meemin my\u00f6t\u00e4. Video: Mikkal Morottaja ja Elina Ervasti \/ Yle<\/p>\n

Awebo.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 pohjoisen mets\u00e4kanaa riekkoa kutsutaan internetiss\u00e4 ja somessa.<\/p>\n

Awebo tulee linnun tunnusomaisesta nakertavasta \u00e4\u00e4ntelyst\u00e4, ja linnun persoonallinen \u00e4p\u00e4tys on sallinut sille kansainv\u00e4list\u00e4 meemiarvoa. Parhaimmillaan awebo-videot ker\u00e4\u00e4v\u00e4t jopa kymmeni\u00e4 miljoonia katselukertoja.<\/p>\n

Helsingin yliopiston Suomen kielen laitoksella meemej\u00e4 tutkineen Elias Penttalan<\/strong> mukaan riekko on saanut englanninkielisess\u00e4 internetiss\u00e4 nyt jo mytologisen aseman.<\/p>\n

P\u00e4k\u00e4tys kuulostaa espanjalta<\/p>\n

Awebo kuulostaa espanjan arkikielen t\u00f6rkylausahdukselta a huevo. Sana huevo k\u00e4\u00e4ntyy kirjaimellisesti tarkoittamaan munaa, mutta sill\u00e4 voidaan viitata my\u00f6s kivekseen. Somepostausten kommenteissa riekkoa nimitet\u00e4\u00e4n \u201dep\u00e4todelliseksi\u201d linnuksi ja Pokemon-videopelisarjan hahmoa muistuttavaksi olennoksi.<\/p>\n

Meemej\u00e4 kielitieteellisesti tutkinut Penttala arvelee, ett\u00e4 suurin osa meemille altistuneesta yleis\u00f6st\u00e4 ei asu alueilla, joissa riekkoa tavataan luonnossa. Sen vuoksi el\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4ytyy erikoisuutena muulle maailmalle.<\/p>\n

Penttalan mukaan meemeiss\u00e4 yhdistyy usein kielellinen ja kuvallinen elementti, riekossa molemmat yht\u00e4aikaa.<\/p>\n

\u2013 Riekon tapauksessa mielenkiintoista on se, ett\u00e4 molemmat tulevat linnusta itsest\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kielellinen puoli ole ihmisen toimesta p\u00e4\u00e4lleliimattua, Penttala selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\"Riekko<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Awebo lienee jo netiss\u00e4 tunnetumpi nimi riekolle kuin sen todellinen englanninkielinen nimi willow ptarmigan. Kuva: Kimmo Hiltunen \/ Yle<\/p>\n

Linnun awebo-nimityksen logiikka somessa ei ole Penttalan mukaan historiallisesti poikkeavaa. Jotkin linnut ovat saaneet nimens\u00e4 onomatopoeettisesti eli linnun \u00e4\u00e4ntelyn mukaan. Suomessa esimerkiksi kuikka on nimetty n\u00e4in.<\/p>\n

Meemeihin kuuluu my\u00f6s vahva intertekstuaalisuus eli viittaaminen muihin populaarikulttuurin teoksiin tai meemeihin. Meemej\u00e4 voi tutkijan mukaan my\u00f6s pit\u00e4\u00e4 nykyaikaisina myyttein\u00e4 tai kansantaruina.<\/p>\n

Awebo on h\u00e4nen mukaansa jo nyt omalla tavallaan irtaantunut riekosta ja saanut oman mytologisen asemansa meemihahmona, Penttala pohtii.<\/p>\n

\u2013 Videoissa riekko ilmestyy paikalle ja tekee t\u00e4t\u00e4 awebo-\u00e4\u00e4nt\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin lausuen meemin. Silloin riekko rinnastuu \u201dmytologiseen\u201d meemihahmoon tai vaikka johonkin Pokemoniin.<\/p>\n

Penttalan mukaan t\u00e4m\u00e4 on awebon keskeisin meemi-ilmi\u00f6.<\/p>\n

\u2013 Lintu tarinallistetaan osaksi meemej\u00e4, ja lopulta itse meemi irtoaa alkuper\u00e4isest\u00e4 luonnonkappaleesta. Nettikommenteissa esimerkiksi metsoa on sanottu gootti-aweboksi, mik\u00e4 vahvistaa t\u00e4t\u00e4 irtaantumista, h\u00e4n kertoo.<\/p>\n

Miksi juuri riekko on meemi?<\/p>\n

Meemitutkija Penttala kertoo, ett\u00e4 el\u00e4imet ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n meemiytyv\u00e4t sangen helposti.<\/p>\n

Penttalan mukaan el\u00e4imet ovat meemeiss\u00e4 selke\u00e4sti oma kategoriansa, ja vanhimpia ja klassisimpia meemien aihepiirej\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Ehk\u00e4 el\u00e4imiss\u00e4 on jotain inhimillist\u00e4, joka muistuttaa meit\u00e4 itsest\u00e4mme, vaikka ne ovatkin samanaikaisesti jotain muuta, Penttala pohtii.<\/p>\n

Riekko on kadonnut metsist\u00e4<\/p>\n

Vaikka netiss\u00e4 riekon meemi kantaa pitk\u00e4lle, linnun geenit eiv\u00e4t ole saaneet samanlaista jatkuvuutta.<\/p>\n

Riekko on kadonnut luonnosta monin paikoin.<\/p>\n

Tunturi-Lapissa riekkokanta vaikuttaa pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 jokseenkin vakaalta, mutta muun Suomen alueella menee heikosti.<\/p>\n

Mets\u00e4alueiden riekkokanta on taantunut voimakkaasti 80-luvulta l\u00e4htien t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Antti Paasivaara<\/strong> kertoo.<\/p>\n

\u2013 Syyt sille ovat elinymp\u00e4rist\u00f6n ja ilmaston muutokset. Riekolle suotuisat suoalueet ovat v\u00e4hentyneet roimasti ja voimakkaat s\u00e4\u00e4n vaihtelut vaikeuttavat riekon ravinnonsaantia ja selviytymist\u00e4, Paasivaara sanoo.<\/p>\n

Paikoin kanta on tutkijan mukaan saattanut hieman elpy\u00e4kin, mutta laajassa kuvassa tunturialueen ulkopuolisella alueella riekolla on vaikeuksia.<\/p>\n

Riekon kanta on muiltakin osin turbulentti, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4t vaihtelevat rajusti.<\/p>\n

\u2013 Juuri tunturialueen riekkokanta voi heitell\u00e4 jopa kymmenkertaisesti vuosien v\u00e4lill\u00e4, Paasivaara toteaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Meemitutkija n\u00e4kee linnut helposti meemiytyvin\u00e4 olentoina. Nyt englanninkielisen somen on valloittanut riekko ja sen erikoinen \u00e4\u00e4ntely. Riekon p\u00e4k\u00e4tys…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":289502,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[117],"tags":[33,31,30,148,71,667,1425,72,758,1998,476,118,32,119,477],"class_list":["post-289501","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-luonto","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-internet","tag-kotimaa","tag-lappi","tag-linnut","tag-luonto","tag-luonto-ja-ymparisto","tag-meemit","tag-nature","tag-science","tag-suomi","tag-tiede","tag-wildlife"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116838193532446289","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/289501","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=289501"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/289501\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/289502"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=289501"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=289501"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=289501"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}