{"id":291095,"date":"2026-07-02T07:47:10","date_gmt":"2026-07-02T07:47:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/291095\/"},"modified":"2026-07-02T07:47:10","modified_gmt":"2026-07-02T07:47:10","slug":"piileskeleva-musta-aukko-voisi-selittaa-linnunradan-keskustan-poikkeavuudet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/291095\/","title":{"rendered":"Piileskelev\u00e4 musta aukko voisi selitt\u00e4\u00e4 Linnunradan keskustan poikkeavuudet"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">Linnunratagalaksin keskus on outo ja kaoottinen paikka, mutta tutkijat ovat saattaneet viimein l\u00f6yt\u00e4\u00e4 selityksen siell\u00e4 kiert\u00e4ville erikoisille t\u00e4hdille.<\/p>\n<p>Galaksin keskustan supermassiivista mustaa aukkoa, Sagittarius A*:ta, ymp\u00e4r\u00f6i kolme t\u00e4htiryhm\u00e4\u00e4, jotka eroavat toisistaan huomattavasti mutta ovat i\u00e4lt\u00e4\u00e4n samankaltaisia.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4linen tutkijaryhm\u00e4 on nyt kehitt\u00e4nyt suhteellisen yksinkertaisen mallin, joka voisi selitt\u00e4\u00e4 ne kaikki yhdell\u00e4 kertaa. Mallista kertova viel\u00e4 vertaisarvioimaton tutkimusraportti <a href=\"https:\/\/arxiv.org\/abs\/2606.08971\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">on julkaistu<\/a> Arxiv-palvelussa.<\/p>\n<p>L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Sagittarius A*:ta sijaitsevia kohteita kutsutaan S-t\u00e4hdiksi, viileiksi j\u00e4ttil\u00e4ist\u00e4hdiksi.<\/p>\n<p>Ne muodostavat pallomaisen t\u00e4htijoukon, jonka monet t\u00e4hdet kiert\u00e4v\u00e4t hyvin soikeilla radoilla, jotka viev\u00e4t ne vaarallisen l\u00e4helle supermassiivista mustaa aukkoa.<\/p>\n<p>Niiden levinneisyydess\u00e4 on my\u00f6s omituinen ja toistaiseksi selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n aukko, jota kutsutaan niin sanotuksi v\u00e4ltt\u00e4misen vy\u00f6hykkeeksi.<\/p>\n<p>Seuraava kerros koostuu my\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n kiert\u00e4vist\u00e4 niin sanotuista kiekkot\u00e4hdist\u00e4, jotka ovat massiivisia t\u00e4hti\u00e4 ja sijaitsevat suhteellisen j\u00e4rjest\u00e4ytyneess\u00e4 kiekkomaisessa muodostelmassa S-t\u00e4htien ratojen ulkopuolella.<\/p>\n<p>Lopuksi ovat kiekon ulkopuoliset t\u00e4hdet, joiden radat ovat hajanaisempia. Osa niist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi kiert\u00e4v\u00e4n vastakkaiseen suuntaan kuin muut, kertoo tutkimuksesta <a href=\"https:\/\/www.newscientist.com\/article\/2531455-hidden-black-hole-could-explain-mystery-at-the-heart-of-our-galaxy\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">uutisoiva<\/a> New Scientist -tiedelehti verkkosivuillaan.<\/p>\n<p>Jokaiselle n\u00e4ist\u00e4 t\u00e4htiryhmien ominaisuuksista on ehdotettu monia selityksi\u00e4, mutta yksik\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ei ole t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kyennyt selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikkia johdonmukaisesti.<\/p>\n<p>Monikansallinen tutkijaryhm\u00e4 rakensi nyt kuitenkin mallin, jossa on yksi keskeinen lis\u00e4tekij\u00e4, keskimassainen kohde, todenn\u00e4k\u00f6isimmin musta aukko, jonka massa vastaa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n useiden satojen Aurinkojen massaa.<\/p>\n<p>Mallin mukaan kaikki n\u00e4m\u00e4 t\u00e4hdet olisivat syntyneet samaan aikaan samassa kaasu- ja p\u00f6lykiekossa ja kiert\u00e4neet aluksi siististi samalla ympyr\u00e4nmuotoisella kiekkoradalla.<\/p>\n<p>Jos tutkijoiden ehdottama keskimassainen kohde olisi my\u00f6s galaksin keskustan l\u00e4heisyydess\u00e4 ja kiert\u00e4isi voimakkaasti kiekkoon n\u00e4hden kallistuneella radalla, se voisi synnytt\u00e4\u00e4 joukon monimutkaisia vuorovaikutuksia kiekon t\u00e4htien v\u00e4lille.<\/p>\n<p>Vaikutus osuisi voimakkaimmin uloimpiin t\u00e4htiin, joiden ratoja keskimassainen kohde venytt\u00e4isi ja kallistaisi niin paljon, ett\u00e4 osa niist\u00e4 voisi jopa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kiert\u00e4v\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suuntaan, kuten jotkin kiekon ulkopuolisista t\u00e4hdist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4tkin nyt tekev\u00e4n.<\/p>\n<p>Keskimm\u00e4isen kerroksen eli my\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n kiert\u00e4vien kiekkot\u00e4htien kohdalla hallitseva vaikutus olisi niin kutsuttu resonanssi, jossa keskimassaisen kohteen ja Sagittarius A*:n painovoimat tasapainottuvat siten, ett\u00e4 ne venytt\u00e4v\u00e4t ratoja hieman h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00e4 niit\u00e4 kuitenkaan liikaa.<\/p>\n<p>L\u00e4himp\u00e4n\u00e4 Sagittarius A* -aukkoa sijaitsevien S-t\u00e4htien liikkeet sen sijaan s\u00e4ilyisiv\u00e4t suurelta osin ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen kohteen vaikutuksen ulkopuolella ja muuttuisivat kaoottisiksi p\u00e4\u00e4asiassa t\u00e4htien keskin\u00e4isten vuorovaikutusten vuoksi, malli arvioi.<\/p>\n<p>Samat vuorovaikutukset my\u00f6s repiv\u00e4t kaksoist\u00e4hti\u00e4 erilleen, mik\u00e4 luonnollisesti synnytt\u00e4\u00e4 niin sanotun v\u00e4ltt\u00e4misen vy\u00f6hykkeen.<\/p>\n<p>\u201dKolmen erilaisen gravitaatiotanssin kautta t\u00e4m\u00e4 kosminen kumppani hajotti t\u00e4htiperheen\u201d, kuvailee tutkimusta johtanut Pekingin planetaarion tutkija <strong>Xiaochen Zheng<\/strong> New Scientistin haastattelussa.<\/p>\n<p>Zhengin mukaan malli on yksinkertaisin tapa selitt\u00e4\u00e4 kaikki kolme galaksin keskustan l\u00e4hell\u00e4 esiintyv\u00e4\u00e4 t\u00e4htipopulaatiota ominaisuuksineen.<\/p>\n<p>\u201dN\u00e4in v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n huomattavasti monimutkaisempi oletus useista toisistaan riippumattomista syntytapahtumista, joille ei ole ilmeist\u00e4 syyt\u00e4 osua samaan paikkaan ja aikaan\u201d, Zheng sanoo.<\/p>\n<p>Kaikkia yksityiskohtia ei kuitenkaan ole viel\u00e4 selvitetty, t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 itse kosmisen kumppanin olemassaolo.<\/p>\n<p>\u201dHeid\u00e4n on viel\u00e4 l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 t\u00e4m\u00e4 h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 aiheuttava kohde, eik\u00e4 t\u00e4llaisten keskimassaisten mustien aukkojen l\u00f6yt\u00e4minen ole helppoa. Kaikki t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 t\u00e4lt\u00e4 massav\u00e4lilt\u00e4 l\u00f6ydetyt mahdolliset ehdokkaat ovat osoittautuneet virheellisiksi, p\u00e4\u00e4asiassa n\u00e4yt\u00f6n puutteen vuoksi\u201d, kommentoi Manchesterin yliopiston <a href=\"https:\/\/research.manchester.ac.uk\/en\/persons\/albert.zijlstra\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">professori<\/a> <strong>Albert Zijlstra<\/strong> alustavia tutkimustuloksia New Scientistin haastattelussa. H\u00e4n ei osallistunut tutkimukseen.<\/p>\n<p>Tutkijoilla on kuitenkin yksi ehdokas jo valmiina: IRS-13E-niminen t\u00e4htijoukko, joka kiert\u00e4\u00e4 galaksin keskustan l\u00e4hell\u00e4 ja jonka keskell\u00e4 saattaa olla musta aukko.<\/p>\n<p>Tutkijoilla ei ole kuitenkaan varmuutta siit\u00e4, onko IRS-13E todellisuudessa t\u00e4htijoukko vai pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4htien tilap\u00e4inen sattumanvarainen ryhmittym\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/google.com\/preferences\/source?q=tekniikanmaailma.fi\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"338\" height=\"106\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/1782978430_697_google_preferred_source_badge_light_FI.webp\" alt=\"\" class=\"wp-image-2159879\"\/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Linnunratagalaksin keskus on outo ja kaoottinen paikka, mutta tutkijat ovat saattaneet viimein l\u00f6yt\u00e4\u00e4 selityksen siell\u00e4 kiert\u00e4ville erikoisille t\u00e4hdille.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":291096,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[114],"tags":[453,33,31,30,5607,12936,1851,118,452,32,9460,119],"class_list":["post-291095","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-avaruus","tag-avaruus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-galaksit","tag-linnunrata","tag-mustat-aukot","tag-science","tag-space","tag-suomi","tag-tahdet","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116849282424460033","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/291095","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=291095"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/291095\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/291096"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=291095"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=291095"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=291095"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}