Ilman detektoreita ja ihmisten matalaa puheensorinaa joella olisi hiirenhiljaista, sill\u00e4 lepakot \u00e4\u00e4ntelev\u00e4t suurimmaksi osaksi taajuudella, jota ihmiskorva ei kuule.<\/p>\n
Detektoreiden s\u00e4hk\u00f6isen r\u00e4tin\u00e4n joukosta erottuu erilaisia napsahduksia ja s\u00e4ks\u00e4tyksi\u00e4, joita pit\u00e4v\u00e4t joen yll\u00e4 sy\u00f6ks\u00e4htelev\u00e4t vesisiipat sek\u00e4 ihmisryhm\u00e4n ylitse kaartava pohjanlepakko.<\/p>\n
Vesisiippa on hiirt\u00e4 hieman sirompi lepakko, pohjanlepakko puolestaan vesisiippaa selke\u00e4sti suurempi laji, hy\u00f6nteissy\u00f6j\u00e4 sekin.<\/p>\n
\u00a9 Tommi Tuomi \/ Otavamedia <\/p>\n Mehukkaimmat suupalat<\/p>\n Taskulamppujen valokeilat valaisevat seisahtuneen joen mutkaa. T\u00f6rm\u00e4n pys\u00e4htyneess\u00e4 tunnelmassa vesik\u00e4\u00e4n ei solise. Joen yll\u00e4 on silti kiihke\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja \u00e4killist\u00e4 el\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4, kun hy\u00f6nteiset lentelev\u00e4t ymp\u00e4riins\u00e4 ja vesisiipat napsivat niit\u00e4 suihinsa.<\/p>\n Astun maassa lojuvan suuren kuivan oksan p\u00e4\u00e4lle, joka napsahtaa poikki \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4sti. \u00c4\u00e4ni suorastaan kaikuu hiljaisessa mets\u00e4ss\u00e4. Se ei tunnu h\u00e4iritsev\u00e4n vesisiippoja lainkaan.<\/p>\n Olin etuk\u00e4teen ajatellut, ett\u00e4 lepakkoretkell\u00e4 ollaan hiirenhiljaa ja paikallaan, jotta lepakko suostuisi \u00adn\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n. Olin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Mikko Erkinaro kertoo, etteiv\u00e4t lepakot piittaa porukastamme juuri lainkaan, ainakaan niin kauan kuin vain seisomme katselemassa.<\/p>\n Lepakon y\u00f6saalistus keskittyy ainoastaan siihen, miss\u00e4 suunnassa suurimmat ja mehukkaimmat hy\u00f6nteiset lent\u00e4v\u00e4t. Ja niit\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 t\u00e4n\u00e4 y\u00f6n\u00e4.<\/p>\n \u00a9 Aku Kankaanp\u00e4\u00e4 \/ Vastavalo <\/p>\n Kaikki riippuu hy\u00f6nteisist\u00e4<\/p>\n Tulevien vuosien ravintom\u00e4\u00e4r\u00e4t sen sijaan ovat arvoitus. Ilmastonmuutos, lajikato ja saastuminen ovat jo aiheuttaneet, ja aiheuttavat jatkossakin, hy\u00f6nteisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4henemist\u00e4. <\/p>\n Jos hy\u00f6nteiset ilmestyv\u00e4t liian aikaisin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4, lepakkojen vuosikello menee sekaisin. Muutamissa eurooppalaisissa tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 hy\u00f6nteisten biomassa on alentunut jopa 75 prosenttia. Sen jokainen suomalainen pitk\u00e4n matkan autoilijakin voi t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 havaita: hy\u00f6nteisi\u00e4 liiskaantuu tuulilasiin merkitt\u00e4v\u00e4sti v\u00e4hemm\u00e4n kuin 30 vuotta sitten.<\/p>\n Toisaalta ilmastonmuutos tuo lepakoille uhkien lis\u00e4ksi jonkin verran my\u00f6s mahdollisuuksia.<\/p>\n L\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4t ja pidemm\u00e4t kes\u00e4t antavat lepakoille enemm\u00e4n aikaa ruoan hankintaan, ja el\u00e4imet voivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 uusia elinalueita yh\u00e4 pohjoisempaa. Toisaalta kylm\u00e4t ja l\u00e4mpim\u00e4t jaksot saattavat vaihdella aiempaa rajummin ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4mmin, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 energian kulutusta ja kuolemanriski\u00e4. <\/p>\n T\u00e4t\u00e4 vesisiippa ei kuitenkaan tied\u00e4. Se kiit\u00e4\u00e4 pimeydess\u00e4 ja kaikuluotaa. Ja sy\u00f6 kuin viimeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n Luonnossa vesisiippa el\u00e4\u00e4 noin nelj\u00e4 vuotta. Erinomaisissa olosuhteissa se voi selvit\u00e4 jopa 20-vuotiaaksi, mutta luonto on vaarallinen paikka el\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u00a9 Tommi Tuomi \/ Otavamedia <\/p>\n R\u00e4j\u00e4ht\u00e4v\u00e4 lepakko ei ole myytti<\/p>\n Tunnelma noin kolmenkymmenen hengen lepakkoretkel\u00e4isten joukossa on j\u00e4nnittynyt.<\/p>\n \u201dUu, ooo\u201d, porukasta kuuluu, kun vesisiippoja lent\u00e4\u00e4 ohitse ensin yksi, sitten toinen ja hetken p\u00e4\u00e4st\u00e4 viel\u00e4 kolmaskin. <\/p>\n T\u00e4m\u00e4 on minustakin vaikuttavaa. En tiennyt lepakoista aiemmin juuri mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n En esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 maailmassa on 1\u2009200 lepakkolajia ja Suomessakin on viime vuosina tavattu nelj\u00e4toista lajia, vakituisesti nelj\u00e4 tai viisi lajia. Osa lepakoista talvehtii horroksessa, osa lent\u00e4\u00e4 talveksi etel\u00e4\u00e4n kuin muuttolinnut konsanaan.<\/p>\n Opin senkin, ett\u00e4 tuulivoimalat eiv\u00e4t olleet vuonna 2016 vain perussuomalaisten j\u00e4rjest\u00f6p\u00e4\u00e4llik\u00f6n Matti Putkosen<\/strong> keksim\u00e4 uhka lepakoille, vaan aivan todellinen vaara. Tuolloin puheille r\u00e4j\u00e4htelevist\u00e4 lepakoista l\u00e4hinn\u00e4 naurettiin, mutta nyt k\u00e4y ilmi, ettei puheissa ole lepakoiden kannalta mit\u00e4\u00e4n hauskaa.<\/p>\n Lepakkotutkija Mikko Erkinaro kertoo, ett\u00e4 pimey\u00addess\u00e4 lent\u00e4v\u00e4 lepakko l\u00e4hett\u00e4\u00e4 ilmassa ultra\u00e4\u00e4nen, jonka el\u00e4in odottaa tulevan kaikuna takaisin ja kertovan, mit\u00e4 edess\u00e4 on. Mutta tuulivoimaloiden l\u00e4heisyydess\u00e4 on toisin. Kaiku ei ehdi palata ajoissa lepakon korviin, jolloin el\u00e4in lent\u00e4\u00e4 tuulivoimalan py\u00f6riv\u00e4\u00e4n lapaan. Se ly\u00f6 pikkuel\u00e4imen murskaksi.<\/p>\n \u201dEi se ehdi yht\u00e4\u00e4n tajuta, mit\u00e4 tapahtui\u201d, Erkinaro sanoo.<\/p>\n Lepakon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s muita uhkia. Suomessa haukkalajit vaanivat itselleen aterioita lepakoista. Haukat ovat yksi syy siihen, miksi lepakot v\u00e4lttelev\u00e4t valokeiloja. Haukat ovat nimitt\u00e4in oppineet istumaan iltah\u00e4m\u00e4riss\u00e4 katulampun p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja odottamaan. Jos lepakko erehtyy lent\u00e4m\u00e4\u00e4n katulampun valon l\u00e4pi, se j\u00e4\u00e4 useimmiten lepakon viimeiseksi lennoksi.<\/p>\n \u00a9 Tommi Tuomi \/ Otavamedia <\/p>\n Lepakon papanoita lannoitteeksi<\/p>\n Ilmastonmuutoksen my\u00f6t\u00e4 Suomeen saattaa levit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mm\u00e4n ilmaston my\u00f6t\u00e4 lepakkolajeja, jotka aiemmin ovat olleet tuttuja vain Keski-Euroopassa.<\/p>\n Elinymp\u00e4rist\u00f6n muutokset voivat vaikuttaa siihen, mist\u00e4 lepakot hakevat lepo- ja talvehtimismahdollisuuksia. Moni laji viihtyy maaseudun navetoiden, \u00advarastojen ja m\u00f6kkien vinteill\u00e4 ja sis\u00e4katoissa.<\/p>\n Suomalaiset lepakkoyhdyskunnat ovat kooltaan yleens\u00e4 kymmenest\u00e4 muutamaan kymmeneen yksil\u00f6\u00e4, mutta voivat suurimmillaan kasvaa 150 el\u00e4imeen. Se saattaa kuulostaa paljolta, mutta on kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa mit\u00e4t\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n Pohjoisamerikkalaisista luolista on nimitt\u00e4in l\u00f6ydetty satojentuhansien ja jopa miljoonien yksil\u00f6iden lepakkoyhdyskuntia. <\/p>\n M\u00f6kin tai navetan vintilt\u00e4 el\u00e4v\u00e4st\u00e4 lepakkoyhdyskunnasta ei Erkinaron mukaan ole juuri haittaa. Joku voi tosin olla h\u00e4nen kanssaan eri mielt\u00e4, sill\u00e4 siell\u00e4 miss\u00e4 on lepakoita, on usein my\u00f6s lutikoita. Ja jos on paljon lepakoita, on my\u00f6s lepakonpapanoita.<\/p>\n \u201dNe voi ker\u00e4t\u00e4 harjalla ja kihvelill\u00e4 ja siirt\u00e4\u00e4 kukkapenkkiin. Lepakonpapanat ovat erinomaista lannoitetta\u201d, Erkinaro opastaa.<\/p>\n Lue my\u00f6s: Miksi mopsilepakkojen kanta kutistui radikaalisti? Tutkijat ehdottavat erikoista syyt\u00e4<\/a><\/p>\n \u00a9 Tommi Tuomi \/ Otavamedia <\/p>\n Lepakkojen ja vampyyrien yhteys<\/p>\n Hissukseen liikkuneesta lepakkoretkel\u00e4isten joukosta kuuluu kysymys: \u201dImeek\u00f6 joku lepakkolaji verta?\u201d<\/p>\n Ei ime, mutta jotkut ulkomaiset lajit tekev\u00e4t etuhampaillaan viillon uhrinsa ihoon ja latkivat sielt\u00e4 kielell\u00e4\u00e4n verta. N\u00e4ist\u00e4 verta latkivista lajeista on siirtynyt populaarikulttuuriin ajatus lepakoiden ja mielikuvitus\u00adolento vampyyrien yhteydest\u00e4.<\/p>\n Erkinaro pohtii, ett\u00e4 ihmisten suhtautuminen on erilaista l\u00e4nsimaissa ja esimerkiksi Aasiassa. Meill\u00e4 lepakot yhdistet\u00e4\u00e4n y\u00f6h\u00f6n, kauhuun ja vampyyreihin. Aasiassa lepakoihin sen sijaan liitet\u00e4\u00e4n ajatuksia kauneudesta, hyv\u00e4st\u00e4 onnesta sek\u00e4 suojelusta.<\/p>\n Lepakkoretken p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 mieleni on tyyni. \u00d6isess\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 tuntemattomien kanssa kuiskailu ja ohi vilahtavien lepakoiden ihmettely tekee hyv\u00e4\u00e4. Puhelinta ei ole tullut r\u00e4pl\u00e4tty\u00e4 eik\u00e4 otettua somekuviakaan, koska pimeyden takia kuvissa ei n\u00e4kyisi mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Palaan autolle, ja kun katson kenki\u00e4ni tarkemmin, osoittautuu, ett\u00e4 koiranpaskaksi pelk\u00e4\u00e4m\u00e4ni muhju on sittenkin vain mutaa. T\u00e4m\u00e4 oli erinomainen retki, v\u00e4l\u00e4hdys aivan toisenlaisesta maailmasta.<\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/lepakkoretki_079.jpg\"\/)
<\/a>
\n Vesisiippa lent\u00e4\u00e4 ja saalistaa hyvin l\u00e4hell\u00e4 joen pintaa. <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/0827-5lh0blm0-vastavalo-456927.jpg\"\/)
<\/a>
\n Pohjanlepakko on Suomen yleisin, runsaslukuisin ja laajimmalle levinnyt lepakkolaji. <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/lepakkoretki_087.jpg\"\/)
<\/a>
\n Lepakkoretken tunnelmissa Eveliina Oinonen Loimaalta, lepakkotutkija Mikko Erkinaro ja 9-vuotias Helena Mattila Yp\u00e4j\u00e4lt\u00e4. <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/lepakkoretki_047.jpg\"\/)
<\/a>
\n Lepakkodetektori on laite, joka muuttaa lepakoiden kaikuluotaus\u00e4\u00e4ni\u00e4 ihmisen korville kuultaviksi. <\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/lepakkoretki_101.jpg\"\/)
<\/a>
\n Retken j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n Elonkierron tarkoitus\u00a0 on kiinnitt\u00e4\u00e4 k\u00e4vij\u00e4n huomiota ihmisten, el\u00e4inten ja ymp\u00e4rist\u00f6n hyvinvoinnin v\u00e4liseen suhteeseen. <\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/lepakkoretki_068.jpg\"\/)
<\/a>