{"id":291120,"date":"2026-07-02T08:13:12","date_gmt":"2026-07-02T08:13:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/291120\/"},"modified":"2026-07-02T08:13:12","modified_gmt":"2026-07-02T08:13:12","slug":"villi-ehdotus-uranuksen-ja-neptunuksen-ydin-voikin-olla-magmaa-eika-jaata","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/291120\/","title":{"rendered":"Villi ehdotus: Uranuksen ja Neptunuksen ydin voikin olla magmaa eik\u00e4 j\u00e4\u00e4t\u00e4"},"content":{"rendered":"<p class=\"is-style-dropcap\">Uranus ja Neptunus ovat edelleen kaksi aurinkokunnan arvoituksellisinta planeettaa, ennen kaikkea siksi, ett\u00e4 niit\u00e4 on k\u00e4ynyt tutkimassa vain Nasan Voyager 2 -luotain vuosina 1986 ja 1989.<\/p>\n<p>Niiden nimitys \u201dj\u00e4\u00e4j\u00e4ttil\u00e4isplaneetta\u201d perustuu pitk\u00e4\u00e4n vallinneisiin oletuksiin, joiden mukaan niiden sis\u00e4osat koostuvat j\u00e4isest\u00e4 vaipasta vety-helium-kaasukehien alla.<\/p>\n<p>Vaikka my\u00f6s Jupiter ja Saturnus koostuvat p\u00e4\u00e4asiassa vedyst\u00e4 ja heliumista, Uranuksella ja Neptunuksella oletetaan olevan kerroksellinen rakenne, jonka sis\u00e4osat koostuvat j\u00e4isist\u00e4 aineista.<\/p>\n<p>Vuosikymmenien aikana julkaistujen mallien, tutkimusten ja hypoteesien j\u00e4lkeen keskustelu Uranuksen ja Neptunuksen pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetyst\u00e4 \u201dj\u00e4\u00e4j\u00e4ttil\u00e4isplaneetta\u201d-nimityksest\u00e4 k\u00e4y yh\u00e4 kiivaammaksi.<\/p>\n<p>Arxiv-palvelussa hiljattain <a href=\"https:\/\/arxiv.org\/abs\/2606.18219\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">julkaistu<\/a> viel\u00e4 vertaisarvioimaton Kalifornian yliopiston tutkimus esitt\u00e4\u00e4, ettei t\u00e4m\u00e4 nimitys olisikaan niin vankalla pohjalla kuin tutkijat ovat pitk\u00e4\u00e4n uskoneet.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa tutkijat hy\u00f6dynsiv\u00e4t joukkoa tietokonemalleja simuloidakseen ja selvitt\u00e4\u00e4kseen Uranuksen ja Neptunuksen sis\u00e4ist\u00e4 rakennetta ja siell\u00e4 etenevi\u00e4 prosesseja.<\/p>\n<p>Tutkimuksen p\u00e4\u00e4tavoitteena oli vahvistaa tai kumota pitk\u00e4\u00e4n vallinneet mallit ja hypoteesit Uranuksen ja Neptunuksen asemasta \u201dj\u00e4\u00e4j\u00e4ttil\u00e4isplaneettoina\u201d.<\/p>\n<p>Pitk\u00e4\u00e4n vallinneiden mallien mukaan molemmilla planeetoilla on vety-helium-kaasukeh\u00e4, jonka alla on laaja vedest\u00e4, ammoniakista ja metaanista koostuvien \u201dj\u00e4iden\u201d vaippa ja sen alla kivinen ydin.<\/p>\n<p>Sek\u00e4 planeettojen magneettikentti\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4mm\u00f6n jakautumista koskevat tutkimukset ovat kuitenkin h\u00e4mment\u00e4neet tutkijoita.<\/p>\n<p>Kalifornian yliopiston tutkijat huomauttavat, ett\u00e4 heid\u00e4n tutkimuksensa voisi paitsi selitt\u00e4\u00e4 Uranuksen ja Neptunuksen sis\u00e4rakennetta my\u00f6s toimia vertailukohtana niin sanotuille mini-Neptunus-eksoplaneetoille.<\/p>\n<p>Ne ovat Linnunratagalaksin yleisin eksoplaneettatyyppi, ja niiden s\u00e4de vastaa 1\u20134,5 Maan s\u00e4dett\u00e4. Ne ovat planeetta Neptunusta pienempi\u00e4, mutta Maata suurempia.<\/p>\n<p>Koska Aurinkokunnassa ei ole vastaavanlaista planeettaa, t\u00e4llaisten eksoplaneettojen synty ja kehitys ovat edelleen tieteellinen arvoitus.<\/p>\n<p>Kalifornian yliopiston tutkimuksen loppup\u00e4\u00e4telm\u00e4 on se, ett\u00e4 Uranuksen ja Neptunuksen sis\u00e4osat saattaisivat koostua magmamerest\u00e4 j\u00e4isen rakenteen sijaan.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa esitellyn mallin mukaan planeettojen uloimpana kerroksena olisi vety-helium-kaasukeh\u00e4, joka kuljettaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ylemp\u00e4\u00e4n kaasukeh\u00e4\u00e4n ja s\u00e4teilee sen avaruuteen.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n alapuolella olisi rajakerros, joka koostuu useista alkuaineista ja yhdisteist\u00e4, kuten vedyst\u00e4, heliumista, magnesiumista, piimonoksidista ja hapesta. Alimpana olisi silikaatista, raudasta ja vedyst\u00e4 koostuva magmameri.<\/p>\n<p>\u201dVaikka t\u00e4m\u00e4 on vain yksi useista malleista, jotka onnistuvat selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Neptunuksen ja Uranuksen havaitut ominaisuudet, t\u00e4ll\u00e4 mallilla on useita puolia, jotka puoltavat sit\u00e4. Yksi niist\u00e4 on yhteys muihin k\u00e4\u00e4pi\u00f6kaasuplaneettoihin. Ei ole selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4j\u00e4ttil\u00e4isplaneettojen ja mini-Neptunusten pit\u00e4isi olla perustavanlaatuisesti erilaisia vain siksi, ett\u00e4 niiden et\u00e4isyys emot\u00e4hdest\u00e4\u00e4n on erilainen\u201d, tutkijat kirjoittavat raportissaan.<\/p>\n<p>Tutkimuksesta <a href=\"https:\/\/phys.org\/news\/2026-06-uranus-neptune-magma-worlds-ice.html\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">uutisoi<\/a> Phys.org -sivusto.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/google.com\/preferences\/source?q=tekniikanmaailma.fi\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"338\" height=\"106\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/1782978430_697_google_preferred_source_badge_light_FI.webp\" alt=\"\" class=\"wp-image-2159879\"\/><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Uranus ja Neptunus ovat edelleen kaksi aurinkokunnan arvoituksellisinta planeettaa, ennen kaikkea siksi, ett\u00e4 niit\u00e4 on k\u00e4ynyt tutkimassa vain&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":291121,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[114],"tags":[13694,453,33,31,30,38542,7341,118,452,32,119,5246],"class_list":["post-291120","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-avaruus","tag-aurinkokunta","tag-avaruus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-neptunus","tag-planeetat","tag-science","tag-space","tag-suomi","tag-tiede","tag-uranus"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116849384676538758","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/291120","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=291120"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/291120\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/291121"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=291120"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=291120"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=291120"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}