3I\/Atlas n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 syntyneen hyvin kylm\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 mahdollisesti noin 12 miljardia vuotta sitten, maailmankaikkeuden ollessa viel\u00e4 hyvin nuori.<\/p>\n
Komeetta l\u00f6ydettiin l\u00e4hes tasan vuosi sitten sen kulkiessa Aurinkokunnan sis\u00e4\u00e4n johtavalla radalla, joka vei sen Aurinkokunnan sis\u00e4osien l\u00e4pi ja edelleen ulos toiselta puolelta.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 kaukaiset alkuper\u00e4t tekev\u00e4t t\u00e4htienv\u00e4lisist\u00e4 kappaleista eritt\u00e4in kiinnostavia t\u00e4htitieteilij\u00f6ille, sill\u00e4 ne ovat muiden planeettakuntien fyysisi\u00e4 palasia, jotka galaktiset vuorovesivoimat ovat kuljettaneet luoksemme tutkittaviksi.<\/p>\n
Komeettana 3I\/Atlas sis\u00e4lsi j\u00e4it\u00e4, jotka sublimoituivat eli muuttuivat suoraan kiinte\u00e4st\u00e4 olomuodosta kaasuksi. Auringon l\u00e4mmitt\u00e4ess\u00e4 komeettaa n\u00e4m\u00e4 kaasut purkautuivat siit\u00e4 avaruuteen muodostaen n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n pyrst\u00f6n ja kirkkaan hunnun eli koman sen ymp\u00e4rille.<\/p>\n
Komeetalla ei ole omaa sis\u00e4ist\u00e4 valonl\u00e4hdett\u00e4. Sen komassa oleva p\u00f6ly heijastaa auringonvaloa, ja siit\u00e4 haihtuvat aineet hohtavat.<\/p>\n
Kyse ei kuitenkaan ole pelk\u00e4st\u00e4 valon\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4, sill\u00e4 jokainen hohtava molekyyli j\u00e4tt\u00e4\u00e4 teleskooppeihin saapuvaan valoon oman spektrisen sormenj\u00e4lkens\u00e4. N\u00e4iden sormenj\u00e4lkien avulla voidaan tunnistaa komeetan sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t kemialliset aineet.<\/p>\n
Ne paljastuvat, kun valo jaetaan aallonpituuksiinsa. T\u00e4m\u00e4n avulla t\u00e4htitieteilij\u00e4t voivat p\u00e4\u00e4tell\u00e4 komeetan kemiallisen koostumuksen.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 paljasti, ett\u00e4 3I\/Atlas sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 veden, hiilidioksidin ja hiilimonoksidin, metaanin, syanidien, sulfidien sek\u00e4 vapaasti esiintyvien rauta- ja nikkeliatomien muodostaman yhdistelm\u00e4n.<\/p>\n
N\u00e4iden ainesosien l\u00e4sn\u00e4olo on varsin odotettua, sill\u00e4 niit\u00e4 kaikkia havaitaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti my\u00f6s Aurinkokuntamme komeetoissa.<\/p>\n
Niiden keskin\u00e4iset runsaussuhteet ovat kuitenkin erilaiset 3I\/Atlasissa.<\/p>\n
Korkea hiilidioksidin ja matala ammoniakin m\u00e4\u00e4r\u00e4 osoittavat sen olevan Aurinkokunnan ulkopuolinen tulokas. Lis\u00e4ksi eri isotooppeja, eli saman alkuaineen erilaisia muotoja, sis\u00e4lt\u00e4vist\u00e4 atomeista muodostuneilla molekyyleill\u00e4 on hieman toisistaan poikkeavat valospektriset tunnusmerkit.<\/p>\n
Kirkkaan komeetan, kuten 3I\/Atlasin, tapauksessa suurimpien ja herkimpien teleskooppien avulla n\u00e4m\u00e4 tunnusmerkit voidaan erottaa toisistaan, jolloin t\u00e4htitieteilij\u00e4t voivat mitata komeetan isotooppisuhteet.<\/p>\n
Yhdess\u00e4 uusista Nature-lehdess\u00e4 julkaistuista tutkimuksista hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n James Webb -avaruusteleskoopilla mitattuja veden ja hiilidioksidin spektrisi\u00e4 tunnusmerkkej\u00e4 3I\/Atlasin kahden hiilen isotoopin, \u00b9\u00b2C:n ja \u00b9\u00b3C:n, v\u00e4lisen suhteen sek\u00e4 deuteriumin, eli vedyn raskaan muodon ja tavallisen vedyn v\u00e4lisen suhteen laskemiseen.<\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 ovat erityisen merkillepantavia tuloksia, sill\u00e4 3I\/Atlasin kaltaisen t\u00e4htienv\u00e4lisen kappaleen isotooppisuhteiden pit\u00e4isi vastata sen syntysijan isotooppisuhteita. N\u00e4in voidaan tehd\u00e4 yksityiskohtaisia p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 niist\u00e4 olosuhteista, joissa 3I\/Atlas syntyi, sek\u00e4 t\u00e4hdest\u00e4, jonka ymp\u00e4rill\u00e4 se muodostui.<\/p>\n
3I\/Atlasin veden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n raskaan vedyn ja vedyn suhteeksi havaittiin noin yksi prosentti, mik\u00e4 on selv\u00e4sti suurempi kuin mill\u00e4\u00e4n havaitulla Aurinkokunnan komeetalla. N\u00e4in korkeita raskaan vedyn pitoisuuksia esiintyy vain eritt\u00e4in kylmiss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, joissa l\u00e4mp\u00f6tila on alle -243 celsiusastetta.<\/p>\n
N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa tavalliset vetyatomit korvautuvat raskaammilla deuteriumatomeilla pienten p\u00f6lyhiukkasten pintaa peitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vesij\u00e4\u00e4ss\u00e4. Ajan my\u00f6t\u00e4 n\u00e4m\u00e4 j\u00e4iset p\u00f6lyhiukkaset takertuvat yhteen ja muodostavat komeettoja.<\/p>\n
My\u00f6s 3I\/Atlasin \u00b9\u00b2C\/\u00b9\u00b3C-hiili-isotooppisuhde oli poikkeuksellisen korkea, selv\u00e4sti suurempi kuin miss\u00e4\u00e4n Aurinkokunnan taivaankappaleessa havaittu arvo. N\u00e4iden isotooppien v\u00e4linen suhde toimii er\u00e4\u00e4nlaisena kosmisena kellona.<\/p>\n
Maailmankaikkeuden alkumetreill\u00e4 ensimm\u00e4inen t\u00e4htisukupolvi tuotti hiilt\u00e4, jossa \u00b9\u00b2C\/\u00b9\u00b3C-suhde oli korkea, mutta my\u00f6hemm\u00e4t t\u00e4htisukupolvet ovat pienent\u00e4neet sit\u00e4.<\/p>\n
Jotta 3I\/Atlas olisi voinut muodostua n\u00e4in korkealla \u00b9\u00b2C\/\u00b9\u00b3C-suhteella, sen on t\u00e4ytynyt synty\u00e4 Linnunratagalaksin historian hyvin varhaisessa vaiheessa, noin 12 miljardia vuotta sitten.<\/p>\n
Tutkimustuloksista uutisoi<\/a> Phys.org -sivusto.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2026\/07\/1783107432_461_google_preferred_source_badge_light_FI.webp\"){kind=icon}
<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4htitieteilij\u00e4t ovat paljastaneet uusia yksityiskohtia kaukaisen t\u00e4hden ymp\u00e4rill\u00e4 syntyneen ja aurinkokuntaamme saapuneen komeetan koostumuksesta ja i\u00e4st\u00e4. He p\u00e4\u00e4ttelev\u00e4t,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":292587,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[114],"tags":[13042,13694,453,33,31,30,13695,118,452,32,119],"class_list":["post-292586","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-avaruus","tag-alkuaineet","tag-aurinkokunta","tag-avaruus","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-komeetat","tag-science","tag-space","tag-suomi","tag-tiede"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116857736547648171","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/292586","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=292586"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/292586\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/292587"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=292586"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=292586"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=292586"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}