Tutkijat ovat havainneet, ett\u00e4 karkote ei aina karkotakaan hyttysi\u00e4, vaan pienet inisij\u00e4t voivat oppia yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdisteen ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n tuoksun veriateriaan. Silloin hyttynen hakeutuukin kohti karkotteella k\u00e4sitelty\u00e4 ihoa.<\/p>\n
Virginian teknillisen yliopiston tutkijat testasivat keltakuumehyttysten oppimista<\/a> laittamalla niit\u00e4 s\u00e4ili\u00f6\u00f6n, johon liitettiin kaksi pulloa. Toisessa oli puhdasta ilmaa, toisessa DEET-yhdistett\u00e4 eli dietyylitoluamidia.<\/p>\n Hyttysi\u00e4 altistettiin ruokailun yhteydess\u00e4 dietyylitoluamidille siten, ett\u00e4 ensin hyttyset ruokailivat 10 sekunnin ajan puhtaassa ilmassa ja saivat sitten annoksen DEET-yhdistett\u00e4 toisesta pullosta. N\u00e4in hyttyset saattoivat yhdist\u00e4\u00e4 ruokailemisen hajuun, jota ne normaalisti v\u00e4lttelev\u00e4t.<\/p>\n Tutkimuksen toisessa vaiheessa DEET-koulutetuttuja ja kouluttamattomia hyttysi\u00e4 laitettiin putkiloon, jonka l\u00e4hell\u00e4 pideltiin karkotteella k\u00e4sitelty\u00e4 sek\u00e4 puhdasta k\u00e4tt\u00e4. Dietyylitoluamidille altistuneet hyttyset l\u00e4htiv\u00e4t etsim\u00e4\u00e4n seuraavaa ateriaansa sielt\u00e4, miss\u00e4 tuoksui DEET. Kouluttamattomat taas valitsivat puhtaan ihon.<\/p>\n Koe antaa viitteit\u00e4, ett\u00e4 hyttyset voivat oppia yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n hyttyskarkotteen ruokaan. Laboratoriokoe ei kuitenkaan paljasta, voiko oppiminen tapahtua luonnollisissa oloissa ja mit\u00e4 se vaatisi.<\/p>\n Lue my\u00f6s: Hy\u00f6nteisten pistot ja puremat kutisevat \u2013 N\u00e4in rauhoitat ihon \u00e4rsytysoireet! Nappaa my\u00f6s vinkit, joilla karkotat verenhimoiset itikat<\/a><\/p>\n Yleens\u00e4 hyttynen hyljeksii DEET-yhdistett\u00e4<\/p>\n Kemikaaliyhdiste dietyylitoluamidi eli DEET on ollut yli 80 vuotta hyttysten karkoittamisen niin sanottu \u201dkultainen standardi\u201d, siis er\u00e4\u00e4nlainen tehotykki, ykk\u00f6stuote. Sen kehitti Yhdysvaltain armeija vuonna 1946<\/a> helpottamaan sotilaiden toimintaa viidakossa.<\/p>\n Suomessakin yleisen DEET-yhdisteen tarkkaa vaikutusmekanismia ei t\u00e4ysin tunneta, mutta osa tutkimuksista viittaa siihen, ett\u00e4 kemikaali haisee tai maistuu hyttysten mielest\u00e4 ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4lle.<\/p>\n Toinen mahdollinen selitys on, ett\u00e4 dietyylitoluamidi sekoittaa hyttysten aistit siten, ettei se pysty haistamaan ihmisen kehon hajuja eik\u00e4 siksi l\u00f6yd\u00e4 sy\u00f6m\u00e4\u00e4n iholle.<\/p>\n Uudet oppimiskokeen tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 hyttyset todella havaitsevat DEET:n. Kiistanalaista kuitenkin on, voivatko hyttyset luonnollisissa oloissa oppia yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n sen ravinnonl\u00e4hteeseen.<\/p>\n Neurotieteilij\u00e4 Anandasankar Ray<\/strong> Kalifornian yliopistosta kommentoi tutkimuksen tuloksia ScienceNews -verkkolehdelle<\/a> ja arveli, ett\u00e4 tositilanteessa karkote ehtii karkottaa hyttyset ennen kuin ne p\u00e4\u00e4sev\u00e4t imem\u00e4\u00e4n verta. Hyttyset nimitt\u00e4in haistavat my\u00f6s jaloillaan, ja siksi laskeutumisen DEET-k\u00e4sitellylle iholle pit\u00e4isi olla niille ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n \u201dSe olisi hyttyselle ennemmin rangaistus kuin palkinto.\u201d<\/p>\n Yksi tutkimuksen tekij\u00f6ist\u00e4, neuroetologi Cl\u00e9ment Vinauger<\/strong>, arveli samassa jutussa, ett\u00e4 oppimista voisi tapahtua silloin, kun DEET:n vaikutus on jo pitk\u00e4lti haihtunut ja kemikaalia on iholla riitt\u00e4v\u00e4n pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n DEET-karkotetta ei Vinaugerin mukaan kannata v\u00e4ltell\u00e4 tutkimustuloksen vuoksi, sill\u00e4 aine on todettu tehokkaaksi hyttysten karkoittajaksi.<\/p>\n