Suomi on ainoa euroalueen maa, jossa asunnot halpenevat viel\u00e4kin.<\/p>\n
Euroopan keskuspankki EKP kokoontuu torstaina p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjauskoroista. Odotus on, ett\u00e4 korot pysyv\u00e4t ennallaan ja t\u00e4rkein ohjauskorko kahdessa prosentissa. Nordea arvioi, ett\u00e4 keskuspankin koronlaskut olisivat jo ohi ja seuraavat liikkeet voisivat olla koronnostoja, toki vasta vuonna 2027, jolloin ohjauskorko olisi 2,5 prosenttia.<\/p>\n
Ohjauskorko on siis puolittunut huipustaan, niin my\u00f6s markkinakorot. T\u00e4m\u00e4 muuttuu lihaksi hissukseen, sill\u00e4 asuntolainakannan keskikorko on alentunut huipustaan noin prosenttiyksik\u00f6n 2,9 prosenttiin. Nordean mukaan keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset asuntolainojen korot laskevat viel\u00e4 0,5 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ensi kev\u00e4\u00e4seen menness\u00e4. Danske Bank arvioi, ett\u00e4 kotitalouksien kaikista korkomenoista s\u00e4\u00e4styy t\u00e4n\u00e4 vuonna noin 1,5 miljardia euroa.<\/p>\n
Korkojen puolesta talous voisi siis l\u00e4hte\u00e4 elpym\u00e4\u00e4n kulutuksen ja investointien kautta. Nopeasti ty\u00f6llisyytt\u00e4 parantavat rakennusinvestoinnit eiv\u00e4t kuitenkaan n\u00e4yt\u00e4 l\u00e4htev\u00e4n liikkeelle t\u00e4n\u00e4 vuonna, eiv\u00e4tk\u00e4 ennusteiden mukaan kaksisesti viel\u00e4 ensi vuonnakaan. Asuntorakentamisessa t\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 kysynt\u00e4 on yh\u00e4 vaatimatonta. Uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on niin suuri, ettei uutta tuotantoa uskalleta k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4, kun myym\u00e4t\u00f6nt\u00e4kin kantaa riitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Vanhojen asuntojen hinnat ovat laskeneet jo kymmenyksen ja Helsingiss\u00e4 per\u00e4ti l\u00e4hes viidenneksen, mutta kauppa ei k\u00e4y kunnolla viel\u00e4k\u00e4\u00e4n. Suomi on Nordean ekonomistin Juho Kostiaisen mukaan ainoa euroalueen maa, jossa asuntojen hinnat ovat laskeneet yh\u00e4. T\u00e4n\u00e4 vuonna miinusta tulee arviolta puoli prosenttia.<\/p>\n
Talous ei ole saanut t\u00e4ytt\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 irti korkojen laskusta, ja syy on kuluttajat j\u00e4\u00e4dytt\u00e4nyt ep\u00e4varmuus. Se taas johtuu ty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4, jonka kasvu on ollut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n sitke\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ty\u00f6tt\u00f6myysturvaleikkausten takia ty\u00f6paikan menetys on nyt suurempi uhka kuin takavuosina, varsinkin kun korvaavia ty\u00f6paikkoja ei ole. Ty\u00f6llisyyden kasvuun t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t hallituksen leikkaukset ovat huonossa suhdanteessa enemm\u00e4nkin halvaannuttaneet taloutta kuin elvytt\u00e4neet sit\u00e4. Kuluttajien kyr\u00e4ily\u00e4 ei pid\u00e4 ihmetell\u00e4, sill\u00e4 ty\u00f6llisyytt\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4t nyt my\u00f6s julkisen sektorin irtisanomiset, joiden yhten\u00e4 syyn\u00e4 ovat kalliit palkkaratkaisut.<\/p>\n
Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialueella ovat nyt menossa kahdet yhteistoimintaneuvottelut lukuisten edellisten jatkoksi. Ne koskevat yhteens\u00e4 yli 800:aa ihmist\u00e4. Ty\u00f6tt\u00f6myyden uhan alla on vain pieni osa, noin 30 ihmist\u00e4, mutta loppujakin koskee ep\u00e4varmuus \u201dolennaisten palvelussuhteen ehtojen muutoksesta\u201d.<\/p>\n
Tampereen kaupunki t\u00e4ht\u00e4\u00e4 viel\u00e4 suurempiin s\u00e4\u00e4st\u00f6ihin, sill\u00e4 kaupunki voi antaa yt-neuvottelujensa j\u00e4lkeen potkut jopa 200 ihmiselle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomi on ainoa euroalueen maa, jossa asunnot halpenevat viel\u00e4kin. Euroopan keskuspankki EKP kokoontuu torstaina p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n ohjauskoroista. Odotus on,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":29509,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[157,79,77,33,31,30,32,78],"class_list":{"0":"post-29508","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-aamulehti","9":"tag-business","10":"tag-economy","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-suomi","15":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29508","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29508"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29508\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/29509"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29508"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29508"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29508"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}