{"id":29578,"date":"2025-09-09T05:23:08","date_gmt":"2025-09-09T05:23:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/29578\/"},"modified":"2025-09-09T05:23:08","modified_gmt":"2025-09-09T05:23:08","slug":"kaksisuuntainen-mielialahairio-diagnosoidaan-usein-viiveella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/29578\/","title":{"rendered":"Kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6 diagnosoidaan usein viiveell\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>Mania saattaa olla miellytt\u00e4v\u00e4 olotila. Olo tuntuu kaikkivoipaiselta, unentarve on olematon ja p\u00e4\u00e4 pursuaa ideoita. Sairastuneen l\u00e4hipiirille se voi olla hyvin toisenlainen kokemus. K\u00e4yt\u00f6s voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin holtittomalta. Maniassa oleva ihminen saattaa esimerkiksi vaihtaa kumppania lennosta, ottaa pikavippej\u00e4 ideoidensa toteuttamiseen tai l\u00e4hte\u00e4 hetken p\u00e4\u00e4h\u00e4npistosta maailmanymp\u00e4rysmatkalle.<\/p>\n<p>\u2013 Kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6 vaikuttaa l\u00e4hipiiriin. Koko perhe-el\u00e4m\u00e4 saattaa menn\u00e4 sekaisin. Ei ole harvinaista, ett\u00e4 sairauden puhkeamisen j\u00e4lkeen tulee ero. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarjota apua koko perheelle, psykiatrian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri <strong>Monika Meimer<\/strong> Mehil\u00e4isest\u00e4 kertoo.<\/p>\n<p>Kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6 on krooninen ja uusiutuva sairaus. <\/p>\n<p>\u2013 Mit\u00e4 vaikeampi oirekuva on, sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isemmin sairaus vaatii elinik\u00e4isen hoidon. Lievimmiss\u00e4 sairauden muodoissa sairausjaksoja on harvoin ja oireet ovat lievi\u00e4. Joillakin voi menn\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 ilman oireita, mutta alttius sairausjaksoihin j\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6 alkaa yleens\u00e4 nuorella aikuisi\u00e4ll\u00e4, mutta se voi puhjeta my\u00f6s my\u00f6hemmin. Perint\u00f6tekij\u00e4t vaikuttavat sairauden kehittymiseen.<\/p>\n<p>\u2013 Ei ole yksitt\u00e4ist\u00e4 geeni\u00e4, joka aiheuttaisi sairauden. Sen puhkeamiseen vaikuttavat useat geenit, jotka vaikuttavat my\u00f6s muiden psykiatristen h\u00e4iri\u00f6iden taustalla, Meimer kertoo.<\/p>\n<p>Kaksisuuntaista mielialah\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastavalla saattaa olla my\u00f6s muita psykiatrisia sairauksia, personallisuush\u00e4iri\u00f6 tai p\u00e4ihdeongelma.<\/p>\n<p>Kaksi erilaista tyyppi\u00e4<\/p>\n<p>Sairaudessa esiintyy kaksi erilaista tyyppi\u00e4. Ykk\u00f6styypiss\u00e4 vaihtelevat masennus- ja maniajaksot. Kakkostyypiss\u00e4 ei esiinny varsinaisia manioita, vaan oireiltaan lievempi\u00e4 hypomanioita. Ykk\u00f6styyppi on kakkostyyppi\u00e4 harvinaisempi sairaus.<\/p>\n<p>Mania kest\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 viikosta muutamaan kuukauteen. Sairastuneen mieliala on kohonnut normaalista poikkeavalla tavalla ja h\u00e4n puhuu usein taukoamatta. Hyv\u00e4 mieli saattaa kadota yht\u00e4kki\u00e4 ja tilalle tulla \u00e4rtyneisyys. Maniasta k\u00e4rsiv\u00e4ll\u00e4 ilmenee usein suuruuskuvitelmia, ajatusten hajanaisuutta ja keskittymiskyvyn heikkenemist\u00e4. H\u00e4n saattaa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 sopimattomasti ja olla hyperseksuaalinen. My\u00f6s psykoottisia oireita, kuten aistiharhoja ja harhaluuloja, voi esiinty\u00e4.<\/p>\n<p>Mania p\u00e4\u00e4ttyy joko masennukseen tai oireettomaan kauteen eli eutymiaan, jolloin mieliala on tasainen.<\/p>\n<p>\u2013 Potilas saattaa pudota syv\u00e4\u00e4n masennukseen. Sairauden t\u00e4h\u00e4n vaiheeseen liittyy suuri itsemurhariski. L\u00e4hipiirin ja ammattiauttajien on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa t\u00e4m\u00e4 ja ohjata tarvittaessa oikeanlaiseen hoitoon, Monika Meimer neuvoo.<\/p>\n<p>Hypomania kest\u00e4\u00e4 useita p\u00e4ivi\u00e4. Hypomaniassa ihminen on tavallista innostuneempi, puheliaampi ja touhukkaampi. H\u00e4n k\u00e4rsii usein keskittymisvaikeuksista ja unettomuudesta.<\/p>\n<p>Meimerin mukaan hypomanian tunnistaminen ei ole yksinkertaista, sill\u00e4 jotkut ihmiset ovat persoonallisuudeltaan eloisia ja puheliaita. Diagnoosia tehdess\u00e4 on verrattava ihmisen sen hetkist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 aiempaan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen.<\/p>\n<p>\u2013 Manian tunnistaminen on helpompaa. Rajuoireinen mania vaatii aina sairaalahoitoa, jonne yleens\u00e4 joutuu vastoin omaa tahtoa.<\/p>\n<p>Diagnosointi on vaikeaa<\/p>\n<p>Kaksisuuntainen mielialah\u00e4iri\u00f6 on yleens\u00e4 masennuspainotteinen, eik\u00e4 varsinaisia maniajaksoja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 esiinny lainkaan.<\/p>\n<p>\u2013\u00a0 Potilas on usein oireillut 7\u20138 vuotta ennen sairauden tunnistamista. Diagnoosi edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 on ollut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi sairausjaksoa, joista toinen on ollut hypomaaninen tai maaninen ja toinen masennusjakso.<\/p>\n<p>Meimerin mukaan pit\u00e4\u00e4 aina selvitt\u00e4\u00e4, voiko masennus liitty\u00e4 kaksisuuntaiseen mielialah\u00e4iri\u00f6\u00f6n. L\u00e4\u00e4kitys on erilainen n\u00e4iss\u00e4 sairauksissa.<\/p>\n<p>\u2013 Masentuneelta kannattaa kysy\u00e4, onko aiemmin ollut jaksoja, jolloin mieliala on ollut poikkeuksellisen kohonnut tai \u00e4rtyis\u00e4 tai aktiivisuus on olennaisesti lis\u00e4\u00e4ntynyt. Diagnostiikkaan kuuluu my\u00f6s suvun sairaushistorian kartoitus. Toki on mahdollista, ett\u00e4 potilas on sukunsa ensimm\u00e4inen sairastunut. Voi olla my\u00f6s niin, ett\u00e4 sukulaisilla on t\u00e4m\u00e4 sairaus, mutta potilaalla on tavallinen masennus.<\/p>\n<p>Kaksisuuntaisessa mielialah\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 masennusjakso saattaa olla lyhyempi kuin muissa masennustiloissa. Oireet kest\u00e4v\u00e4t keskim\u00e4\u00e4rin puoli vuotta, harvoin yli vuoden. \u00a0<\/p>\n<p>Sairaudessa voi olla my\u00f6s sekamuotoisia sairausjaksoja, jolloin masentunut, maaninen tai hypomaaninen tila voivat vaihdella jopa saman p\u00e4iv\u00e4n aikana.<\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4kehoidolla tasapainoa<\/p>\n<p>Sairausjaksoja voidaan est\u00e4\u00e4 tai ne voivat olla lievempioireisia l\u00e4\u00e4kityksen avulla. Sairauden hallinta vaatii yleens\u00e4 pysyv\u00e4n estol\u00e4\u00e4kityksen. L\u00e4\u00e4kityksen\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mielialan tasaajia ja uudempia psykoosil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, vaikka oireisiin ei kuuluisi psykoottisuutta.<\/p>\n<p>\u2013 Mielialaa tasaavista l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 litium on monelle sopiva l\u00e4\u00e4ke. Masennuksen ja maanisten tilojen hoitoon voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6hoitoa, Monika Meimer kertoo.<\/p>\n<p class=\"ad-banner-lift__ad-text\">Mainos<\/p>\n<p>\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<a class=\"banner\" href=\"https:\/\/www.superliitto.fi\/jasenyys\/jasenedut\/\" target=\"\" rel=\"nofollow noopener\"><\/p>\n<p>\t\t\t\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"932\" height=\"324\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/kuva-4-932x324.png\" class=\"attachment-ad_banner_lift size-ad_banner_lift\" alt=\"\"  \/><br \/>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/a><\/p>\n<p>Jos mania on jo puhjennut, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 saada oireet l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4 mahdollisimman nopeasti kuriin, sill\u00e4 pitkittyess\u00e4\u00e4n mania kuormittaa aivoja. Tavallista on, ettei ihminen n\u00e4e tilassaan mit\u00e4\u00e4n poikkeavaa ja suhtautuminen l\u00e4\u00e4kitykseen on kielteinen. Jotkut suhtautuvat torjuvasti l\u00e4\u00e4kehoitoon my\u00f6s siksi, ett\u00e4 se aiheuttaa usein my\u00f6s haittavaikutuksia.<\/p>\n<p>\u2013 Jos on sairaudentunnottomuutta, l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6 voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 lyhyeksi. Potilas saattaa ottaa l\u00e4\u00e4kkeet sairaalassa, mutta lopettaa ne kotiutuessaan. Se johtaa siihen, ett\u00e4 kierre toistuu ja kohta tarvitaan taas sairaalahoitoa.<\/p>\n<p>Masennusvaiheessa ensisijaiseksi l\u00e4\u00e4kkeeksi ei m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 masennusl\u00e4\u00e4kett\u00e4. Jos sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, tarvitaan sen rinnalle my\u00f6s mielialan tasaajia ja psykoosil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4. Pelk\u00e4n masennusl\u00e4\u00e4kkeen k\u00e4ytt\u00f6 voi laukaista maniatilan tai tihent\u00e4\u00e4 sairausjaksojen esiintymist\u00e4.<\/p>\n<p>Psykoterapiasta on usein my\u00f6s apua, mutta se ei korvaa l\u00e4\u00e4kehoitoa. Sopivia suuntauksia ovat esimerkiksi kognitiivinen ja interpersoonallinen psykoterapia. Psykoterapia voi auttaa sairauden hyv\u00e4ksymisess\u00e4, l\u00e4\u00e4kehoitoon sitoutumisessa ja sairausjaksojen aiheuttamien muiden ongelmien ty\u00f6st\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>Psykoterapiasta on hy\u00f6ty\u00e4 masennuksen ja oireettoman kauden aikana.<\/p>\n<p>\u2013 Maanisessa tilassa siit\u00e4 ei ole apua, koska silloin potilaan vastaanottokyky on puutteellinen. H\u00e4n tarvitsee silloin muunlaista kohtaamista ja tukea.<\/p>\n<p>Ennakko-oireet on opeteltava tunnistamaan<\/p>\n<p>Kaksisuuntaisen mielialah\u00e4iri\u00f6n hoidossa olennaista on sairauden hyv\u00e4ksyminen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen.<\/p>\n<p>\u2013 Ihmisen on opittava tunnistamaan ennakko-oireet. Jos ne tunnistaa, sairausjakson saattaa pysty\u00e4 est\u00e4m\u00e4\u00e4n tai siit\u00e4 tulee ainakin lievempi. Maanisten ennakko-oireiden ilmaantuessa tarkistetaan l\u00e4\u00e4kityst\u00e4 ja hoitona k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s v\u00e4h\u00e4virikkeist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, Monika Meimer kertoo.<\/p>\n<p>Ennakko-oireita saattavat olla muutokset mielialassa, unen tarpeessa, keskittymiskyvyss\u00e4, itsetunnossa, seksuaalisuudessa, ostok\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ja p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Oireet ovat yksil\u00f6llisi\u00e4, joten on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on itselle ominaista. Toisinaan l\u00e4heiset huomaavat ennakko-oireet aikaisemmin kuin sairastunut.<\/p>\n<p>Sairauden hoidossa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen vuorokausirytmi, riitt\u00e4v\u00e4 uni ja liiallisen stressin v\u00e4ltt\u00e4minen. Liikunta ja muut terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat tukevat mielialan tasapainossa pysymist\u00e4. Alkoholin ja muiden p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on syyt\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se voi laukaista uuden sairausjakson.<\/p>\n<p>Jos kaksisuuntaista mielialah\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastava ihminen sitoutuu hoitoon, h\u00e4n pystyy yleens\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Monet pystyv\u00e4t opiskelemaan ja k\u00e4ym\u00e4\u00e4n t\u00f6iss\u00e4, kun sairaus saadaan tasapainoon. Itsens\u00e4 hoitamiseen t\u00e4ytyy kuitenkin satsata tavallista enemm\u00e4n.<\/p>\n<p>Sairaus kulkee suvussa<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Suomessa kaksisuuntaista mielialah\u00e4iri\u00f6t\u00e4 sairastaa 1\u20132 prosentti v\u00e4est\u00f6st\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Alttius sairastua kaksisuuntaiseen mielialah\u00e4iri\u00f6\u00f6n on perinn\u00f6llinen. Jos identtisell\u00e4 kaksosella on t\u00e4m\u00e4 sairaus, toinenkin sisarus sairastuu yli 50 prosentin todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4. Sairastuneen lapsilla on noin 10\u201315 prosentin riski k\u00e4rsi\u00e4 samasta h\u00e4iri\u00f6st\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Ensimm\u00e4inen sairausjakso on yleens\u00e4 15\u201335-vuoden i\u00e4ss\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Joillakin on el\u00e4m\u00e4n aikana vain muutama sairausjakso, toisilla useita kymmeni\u00e4. Jos sairausjaksoja on yli nelj\u00e4 vuodessa, kyseess\u00e4 on kaksisuuntaisen mielialah\u00e4iri\u00f6n nopea syklinen muoto.<\/li>\n<\/ul>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Sairauden puhkeamiselle altistavat lapsuuden traumaattiset kokemukset ja stressaava el\u00e4m\u00e4ntilanne. P\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6 voi vaikuttaa my\u00f6s oireiden alkamiseen.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Kaksisuuntaisessa mielialah\u00e4iri\u00f6ss\u00e4 mieliala vaihtelee<\/p>\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Sairaudessa esiintyy mielialan alenemisen ja kohoamisen jaksoja tai sekamuotoisia jaksoja, jotka vaihtelevat oireettomien jaksojen kanssa.<\/li>\n<li>Masennusjaksossa mieliala on pysyv\u00e4sti matala. Toimintatarmo alenee, kiinnostus ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan heikkenee ja kyky nauttia asioista v\u00e4henee.<\/li>\n<li>Maniassa mieliala on kohonnut tai \u00e4rtyis\u00e4, puheliaisuus ja sosiaalisuus lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja toiminta voi muuttua impulsiiviseksi ja riskialttiiksi.<\/li>\n<li>Hypomaniassa oireet ovat lievempi\u00e4 kuin maniassa.<\/li>\n<li>Sekamuotoisessa jaksossa masennuksen ja manian tai hypomanian oireet voivat vaihdella jopa saman p\u00e4iv\u00e4n aikana.<\/li>\n<\/ul>\n<p class=\"ad-banner-lift__ad-text\">Mainos<\/p>\n<p>\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<a class=\"banner\" href=\"https:\/\/www.superliitto.fi\/jasenyys\/suosittele-superia\/\" target=\"\" rel=\"nofollow noopener\"><\/p>\n<p>\t\t\t\t\t\t\t<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"921\" height=\"324\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/09\/kuva-2-921x324.png\" class=\"attachment-ad_banner_lift size-ad_banner_lift\" alt=\"\"  \/><br \/>\n\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t\t<\/a><\/p>\n<p><strong>Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.superlehti.fi\/hyvinvointi\/terveys\/skitsofrenia-muuttaa-mielen-maiseman\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Skitsofrenia muuttaa mielen maiseman<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.superlehti.fi\/tyoelama\/ammatissa\/laulaja-ja-lahihoitaja-marko-maunuksela-musiikki-on-mielenterveystyota\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">Laulaja ja l\u00e4hihoitaja Marko Maunuksela: Musiikki on mielenterveysty\u00f6t\u00e4<\/a><\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.superlehti.fi\/tyoelama\/ammatissa\/hyva-tukikoira-on-mielellaan-perso-ruoalle-eika-hypi-ihmisia-pain-elaimet-ovat-arvokas-lisa-mielenterveystyossa\/\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">\u201dHyv\u00e4 tukikoira on mielell\u00e4\u00e4n perso ruoalle eik\u00e4 hypi ihmisi\u00e4 p\u00e4in\u201d \u2013 el\u00e4imet ovat arvokas lis\u00e4 mielenterveysty\u00f6ss\u00e4<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Mania saattaa olla miellytt\u00e4v\u00e4 olotila. Olo tuntuu kaikkivoipaiselta, unentarve on olematon ja p\u00e4\u00e4 pursuaa ideoita. Sairastuneen l\u00e4hipiirille se&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":29579,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167],"class_list":{"0":"post-29578","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29578","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=29578"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/29578\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/29579"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=29578"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=29578"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=29578"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}