{"id":296852,"date":"2026-07-09T03:21:13","date_gmt":"2026-07-09T03:21:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/296852\/"},"modified":"2026-07-09T03:21:13","modified_gmt":"2026-07-09T03:21:13","slug":"ymparisto-ilmastonmuutos-uhkaa-avomaan-mansikan-viljelya-suomessa-paikalliset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/296852\/","title":{"rendered":"Ymp\u00e4rist\u00f6 | Ilmastonmuutos uhkaa avomaan mansikan viljely\u00e4 Suomessa | Paikalliset"},"content":{"rendered":"

Viel\u00e4k\u00f6 on villihevosia?<\/p>\n

No, eip\u00e4 oikeastaan, ja sama kohtalo vaikuttaa odottavan mansikkatiloja.<\/p>\n

Ketunkorven marjatarha Tuusulan ja Keravan rajamailla on viimeinen laatuaan Keski-Uudellamaalla, eik\u00e4 sill\u00e4k\u00e4\u00e4n ole horisontissa kovin autuasta maisemaa, ainakaan yritt\u00e4j\u00e4 Kari Matilaisen<\/strong> mukaan.<\/p>\n

\u2013 Avomaan mansikka tulee katoamaan jollain aikav\u00e4lill\u00e4 Suomesta, Matilainen t\u00e4r\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Keski-Uusimaa-lehdelle.<\/p>\n

\u2013 Jollain aikav\u00e4lill\u00e4 sen viljelemisest\u00e4 tulee liian vaikeaa, ilmasto muuttuu niin paljon ja vauhdilla, h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Matilainen jos kuka tiet\u00e4\u00e4: h\u00e4nen suonissaan virtaa mansikanpunaista verta.<\/p>\n

\u2013 Vanhempani alkoivat viljell\u00e4 mansikkaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Ketunkorvessa vuonna 1980. Nyky\u00e4\u00e4n heill\u00e4 on pienimuotoinen tila Pieks\u00e4m\u00e4ell\u00e4. Matilaisen veli taas viljelee mansikkaa Juhmossa.<\/p>\n

Vaikeammaksi <\/strong>k\u00e4yv\u00e4t ilmasto-olosuhteet ovat my\u00f6s yksi syy sille, miksi Matilaisen tila Ketunkorvessa on viimeinen marjatila Keski-Uudellamaalla. Se on nimitt\u00e4in Matilaisen harrastus.<\/p>\n

\u2013 Yhdess\u00e4 y\u00f6ss\u00e4 voi menn\u00e4 koko kes\u00e4n sato. Mansikanviljely on todella riskialtis elanto, Matilainen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Harrastuksena mansikanviljely on Matilaisen mukaan viel\u00e4 mahdollista.<\/p>\n

\u2013 Huonona vuotena t\u00e4m\u00e4 on hyvin kallis harrastus, hyv\u00e4n\u00e4 ei, h\u00e4n summaa.<\/p>\n

\n

Tulevaisuudessa suomalaisetkin mansikat kasvatetaan kasvihuoneessa.<\/p>\n

Kari Matilainen<\/p><\/blockquote>\n

Alkuvuodesta pellolla h\u00e4\u00e4rit\u00e4\u00e4n ”ylt\u00e4 p\u00e4\u00e4lt\u00e4 mudassa ja sormet j\u00e4\u00e4ss\u00e4”, mutta t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kes\u00e4\u00e4 mansikanviljelyn parhaat puolet nousevat esiin:<\/p>\n

\u2013 Jokainen, joka palaa tuolta pellolta poimimasta, palaa iso virne naamallaan. Perheet saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 pellon laitaan piknikille sy\u00f6m\u00e4\u00e4n satoaan, Matilainen kuvailee marjatilan tunnelmaa.<\/p>\n

\t\t
\n\t\t\t\t\"\"\/<\/p>\n

\t\t\t<\/a>
\n\t\t\t\t\tPiitu Honkanen ja Mimmi Jokinen k\u00e4viv\u00e4t poimimassa tuoreita marjoja. Aino Mielo<\/p>\n

Parikymppiset yst\u00e4vykset <\/strong>Mimmi Jokinen<\/strong> ja Piitu Honkanen<\/strong> kuuluvat p\u00e4iv\u00e4n lukuisten poimijoiden joukkoon.<\/p>\n

Juuri t\u00e4n\u00e4\u00e4n heid\u00e4t liikkeelle sai hyv\u00e4 s\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Ajateltiin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 semmoinen mukava ulkotekeminen yhdess\u00e4, sanoo Jokinen<\/p>\n

\u2013 Ja raha on tiukilla. On helppoa ja halpaa poimia itse. Ja mansikat on hyvi\u00e4, lis\u00e4\u00e4 Honkanen<\/p>\n

Yst\u00e4vykset ovat tulleet poimimaan J\u00e4rvenp\u00e4\u00e4st\u00e4 ja Keravalta. T\u00e4n\u00e4\u00e4n tavoite on poimia \u00e4mp\u00e4rit t\u00e4yteen.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 on kiva, kun t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hell\u00e4. T\u00e4nne on tosi helppo tulla, sanoo Honkanen.<\/p>\n

Kaksikon mukaan ulkoilup\u00e4iv\u00e4 mansikoita poimiessa ei varmaankaan toteutuisi, jos viimeinen oman kotiseudun viimeinen mansikkatila lopettaisi, ja pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 kauemmas.<\/p>\n

\u2013 Siin\u00e4 alkaa sitten maksaa bensatkin jo. Toivottavasti (tila) ei l\u00e4hde, Jokinen toivoo.<\/p>\n

Iita Larma<\/strong> on ollut Ketunkorven marjatarhalla kaksi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kes\u00e4t\u00f6iss\u00e4. Ensimm\u00e4isin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 Larman teht\u00e4viin on kuulunut ottaa asiakkaita vastaan, neuvoa itsepoiminnassa ja punninnassa.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ss\u00e4 kahden p\u00e4iv\u00e4n aikana on k\u00e4ynyt mukava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ihmisi\u00e4.<\/p>\n

Kes\u00e4ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 on t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 mansikkatilalla yhteens\u00e4 15.<\/p>\n

Kes\u00e4t\u00f6ilt\u00e4 Larma odottaa eniten sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4see olemaan ulkona aurinkoisina p\u00e4ivin\u00e4. My\u00f6s asiakaspalvelukokemus innostaa Larmaa.<\/p>\n

\u2013 Ja tottakai t\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4see my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 hyvi\u00e4 mansikoita sy\u00f6m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kun Matilainen<\/strong> maalailee suomalaisen avomaan mansikan tuhoa, h\u00e4n alleviivaa avo-etuliitett\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Tulevaisuudessa suomalaisetkin mansikat kasvatetaan kasvihuoneessa, ja maan sijaan ravintoliuoksessa.<\/p>\n

Se vaikuttaa marjan makuun merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n

\u2013 Mutta siihen me emme l\u00e4hde, Matilainen lataa.<\/p>\n

Silloin kun avomaaviljely k\u00e4y mahdottomaksi, on Ketunkorvessa aika pist\u00e4\u00e4 pillit pussiin.<\/p>\n

Ja totisesti, kun Ketunkorven mansikkaa sitten haukkaa, niin kyll\u00e4 sen maistaa.<\/p>\n

Suomen kes\u00e4 on katoavainen, aivan kuten sen kantama marjakin. Kannattaa siis menn\u00e4 ja nauttia viel\u00e4 kun voi!<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 juttu on julkaistu aiemmin Keski-Uusimaassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Viel\u00e4k\u00f6 on villihevosia? No, eip\u00e4 oikeastaan, ja sama kohtalo vaikuttaa odottavan mansikkatiloja. Ketunkorven marjatarha Tuusulan ja Keravan rajamailla…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":296853,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":"","_share_on_mastodon":"0"},"categories":[113],"tags":[446,33,31,30,753,2372,1445,3791,39100,118,32,4636,119,447],"class_list":["post-296852","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","category-ymparisto","tag-environment","tag-fi","tag-finland","tag-finnish","tag-kausimarjat","tag-maanviljelys","tag-maatalous","tag-mansikat","tag-sadonkorjuu","tag-science","tag-suomi","tag-talous-ja-tyo","tag-tiede","tag-ymparisto"],"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/116887872584823837","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296852","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=296852"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/296852\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/296853"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=296852"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=296852"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=296852"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}